Browsing by Subject "grounded theory"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 36
  • Haapoja, Jesse (Helsingfors universitet, 2013)
    As the quantity of material available on the Internet grows, problems finding the right information at the right time may follow. Recommender systems have been created to tackle this problem. This study is centered on a collaborative filtering system for news and magazine articles called Scoopinion. Scoopinion collects behavioral information about the reading habits of the users with a browser plug-in. Collaborative filtering can also be called social filtering. Reasons for the use of online social filtering of news and magazine articles and the perceptions about the process of online social filtering are investigated. Analysis was conducted using grounded theory. Research material was interviews that were conducted to ten Scoopinion-users. Interviews were semi-structured. Interviewees were all native Finns. Their ages ranged from 25 to 34. The results of the data-driven analysis were linked to the prior literature on social influence and social comparison. Findings show that online social filtering of news and magazine articles is used to gain access to material that is somehow outside individual’s normal routines of news browsing, to avert possible information overload and for entertainment in situations, where one has nothing else to do. Individuals interact with the recommendation algorithm of the Scoopinion by suggesting magazines as possible sources of recommendations or simply by reading. The reading time that the service tracks was interpreted as showing interest, but it was stated that the algorithm cannot understand whether something is evaluated as important. When a recommendation can be tied to certain individual, the perceived expertise of the recommender on the topic of the recommended article handles affects how the receiver evaluates the recommendation. Lack of clear information about the way the Scoopinion’s algorithm works led to some misunderstandings. The recommendations the service offered were in some cases falsely thought to originate partly from the reading behavior of the user’s personal social network. The most central references: On recommender systems: Schafer, J. B., Frankowski, D., Herlocker, J., & Sen, S. Collaborative filtering recommender systems (2007). On social influence: Deutsch, M., & Gerard, H. B. A study of normative and informational social influences upon individual judgment (1955); Mason, W. A., Conrey, F. R., & Smith, E. R. Situating social influence processes: Dynamic, multidirectional flows of influence within social networks (2007). On social comparison: Festinger, L. A theory of social comparison processes (1954); Suls, J., Martin, R., & Wheeler, L. Three kinds of opinion comparison: The triadic model (2000). On grounded theory: Glaser, B. Basics of Grounded Theory Analysis: Emergence vs. Forcing (1992); Strauss, A., & Corbin, J. Basics of qualitative research. Grounded theory procedures and techniques (1990).
  • Saarilehto, Ilmari (2006)
    Tutkielmani tarkastelee toimijoiden valtasuhteita maaseudun vesihuollon ja sanitaation tukiohjelmassa (RWSSSP) Nepalissa. Tutkin toimijoiden käsityksiä ohjelmaan liittyvistä rooleista, motiiveista, valtataisteluista ja kehityksestä yleensä, sekä näiden kautta ilmeneviä valtasuhteita. Lähestyn ohjelmaa tapauksena suomalaisesta kehitysavusta ja heijastan sitä akateemiseen apukeskusteluun. Tämän apukeskustelun eri näkemyksiin reflektoinnin ja vertailun avulla tapaus sijoitetaan laajempaan teoreettiseen kontekstiin, ja asettamalla teoriat vastakkain tapauksen kompleksisen todellisuuden kanssa voidaan vetää joitain yleisiä johtopäätöksiä eri toimijoiden vallasta ja rooleista kehitysavussa. Analyysi perustuu haastatteluihin, kenttähavaintoihin, erityyppisiin kirjoihin, raportteihin ja arkistomateriaaliin. Tärkein informaation lähde ovat haastattelut ja kenttähavainnot, joita tein kenttätyöni aikana syyskuussa 2004. Suoritin analyysini toimijoiden käsityksistä tutkituissa asioissa käyttäen joitakin "grounded theory"- lähestymistavan metodeja haastattelu-datani kategorisoinnissa ja käsitteellistämisessä. Analysoin myös tapauksessa relevantteja diskursseja, en varsinaisilla diskurssianalyysin metodeilla, vaan pikemminkin osana tutkittuja asioita, joka ilmenee ihmisten sanomisissa toimistaan, suhteistaan ja motiiveistaan. Analyysini tapauksen kontekstista ja historiasta pohjautuu projektiin liittyvien dokumenttien, relevantin kirjallisuuden ja arkistolähteiden kriittiseen läpikäyntiin ja tekstianalyysiin. Tärkeimmät johtopäätökseni liittyvät toimijoiden rooleihin ja valtasuhteisiin, heidän käsityksiinsä ja onnistuneen kehitysohjelman määritelmiin. RWSSSPssä käytännön valta tuntui olevan vahvasti toteuttavien konsulttien käsissä. Heillä oli hyvin keskeinen rooli ohjelman koordinoinnissa, suunnittelussa ja toteutuksessa. Usein kritisoitu avunantajan ylivalta oli vähemmän ilmeistä, DIDC ohjasi lähinnä dokumenteissa esitettyjä lähtökohtia ja periaatteita, mutta ohjelman konsultit hallitsivat jokapäiväisiä asioita ja kuvaa joka siitä välittyi avunantajalle. Ohjelman dokumenteissa korostetut paikallishallinnon elimet oli pitkälti ohitettu käytännön toteutuksessa. Paikalliset hallinnon ulkopuoliset toimijat oli kuitenkin nostettu tärkeään asemaan paikallisten hankkeiden tasolla, mutta ei sen yläpuolella. Mielestäni projekteja toteuttavien konsulttien keskeinen asema on myös jossain määrin yleistettävissä, sillä avunantajien oma henkilökunta on usein kaukana kenttätasosta ja riippuvainen konsulttien antamasta informaatiosta käytännön toiminnasta. Eri toimijoiden käsitykset kehityksestä vaikuttivat varsin samankaltaisilta. Tämä on pitkälti selitettävissä sillä että kaikki toimijat hyötyvät tarpeidensa ja käsitystensä esittämisestä hallitsevien kehitysdiskurssien mukaisesti. Toimijoiden antamien selitysten ja implisiittisten kehityskäsitysten välillä oli kuitenkin selvä ero. Kaikki toimijat korostivat kehitysdiskursseissa tärkeitä asioita kehityksenä, mutta tuntuivat näkevän kehityksen myös immanenttina prosessina jonka kautta yhteiskunta kehittyy ja "modernisoituu". Toimijoiden kehityskäsitykset vaikuttivatkin paljon samankaltaisemmilta kuin monet yleistävät teoriat antavat ymmärtää. RWSSSPtä on usein kehuttu yhdeksi suomalaisen kehitysavun huomattavimmista onnistumisista. Tämä menestys tuntuu pohjautuvan ohjelman esittämiselle kehitysdiskurssien trendejä mukaillen ja mitattavien tulosten tuottamiselle. Tällaiset kehityksenavun onnistumisen kriteerit ovat myös pitkälti yleistettävissä. Projektien onnistuminen arvioidaan lopulta avunantajamaissa, missä vain projektidokumenttien antama representaatio ja mitattavat tulokset tunnetaan. Yhtenäistä esitystä ja kouriintuntuvia tuloksia tarvitaan myös kehitysavun oikeuttamiseksi.
  • Mannström-Mäkelä, Leena (2003)
    Tutkimus suoritettiin työterveyshuoltopalveluita tuottavassa yrityksessä. Tutkittaviksi yksikäksi valittiin niin sanottujahuippuyksiköitä. Valintaperusteena käytettiin yksikön taloudellista tuottavuutta ja asiakaspalautteen myönteisyyttä. Tutkimuksentavoitteena oli kuvata kolmen ammattiryhmän; työterveyslääkäreiden, työterveyshoitajien ja työfysioterapeuttien; osaamistayrityksen sisäisen työryhmän määntlelemillä, liiketoiminnan kannalta keskeisillä, osaamisalueilla. Valittujen ammattiryhmienedustajien lisäksi haastateltiin myös heidän esimiehiään, joita myöskin pyydettiin kuvaamaan kyseisten ammattiryhmienosaamista. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata, miten toimii kunkin ammattiryhmän huippuosaaja ja miten puolestaanharjaantumaton vasta-alkaja. Tavoitteena oli myös selvittää, mitkä ovat tärkeimmät huippuosaajan kehittymiseen vaikuttavattekijät valituissa ammattiryhmissä. Tutkimus toteutettiin käyttäen aineistolähtöisen teorian (Grounded Theory) menetelmää. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiinsanatarkasti, minkä jälkeen ne analysoitiin valitun tutkimusmenetelmän mukaisesti. Tutkimusmenetelmä noudatti lähinnäGlaserin näkemystä aineistolähtöisen teorian toteuttamistavasta.Teoriaosuudessa selvitettiin, mitä työterveyshuolto on ja mitkä ovat uuden tyäterveyshuoltolain asettamat vaatimuksettyöterveyshuoltopalveluita tuottavalle organisaatiolle. Asiantuntijuutta ja osaamista kuvattiin kahdesta näkökulmasta.Yksilötasolla keskityttiin asiantuntijuuden mäanttelemiseen. Pyrittiin selvittämään, miten asiantuntijuutta on tutkittu paitsierityisesti terveydenhuollossa niin myös yleisestikin. Asiantuntijuutta lähestyttiin myös jaetun ja jakaantuneen kognitionnäkökulmasta. Teoriaosuudessa pyrittiin etsimään vastausta siihen, kuinka koulutus voi vastata työterveyshuollon jatkuvastimuuttuviin osaamisvaatimuksiin. Tutkimus toi esiin, että yhteiskunnan muutokset vaikuttavat osaamisen kehittymistarpeisiin työterveyshuollossa.Työterveyshuollon tehtävät edellyttävät ammattiryhmäkohtaisten erityisosaamisten lisäksi kaikille ammattiryhmille yhteistenosaamisalueiden hallintaa. Huippuosaajan toimintaa ja osaamista kuvattiin eri ammattiryhmissä joiltakin osa-alueiltaansamankaltaisesti. Sama päti myös vasta-alkajan kuvauksien. Vasta-alkajalle on hyvät teoreettiset tiedot, mutta hän suhtautuutyöhönsä rajoittuneen kapea-alaisesti. Huippuosaajan ominaisuuksiin puolestaan kuuluvat hyvät kommunikaatiotaidot ja kykyymmärtää työssä esiintyviä asioita laajemmassa yhteydessä. Toisaalta eri ammattiryhmien välille tuli myös selkeitä erojahuippuosaamisen tunnusmerkeissä. Keskeisimmiksi osaamisalueiksi kaikilla ammattiryhmillä nousi asiakkaan työn jaasiakasyrityksen kulttuurin osaamisen kanssa moniammatillinen osaaminen. Tärkeimmiksi osaamista kehittäviksi tekijöiksimainittiin oma halu ja motivaatio, joiden jälkeen tulivat muun muassa koulutus ja ammattikirjallisuus. Tärkeimmät lähteet tässä työssä ovat olleetGlaser, B. & Strauss, A. (1967). The Discovery of Grounded Theory. Strategies for Qualitative Research.Levine, J., & Moreland, R. (1991). Culture and Socialization in Work Groups. Teoksessa Resnick, L., Levine, J. & Teasley, S.:Perspectives on Socially Shared Cognition.Hutchins, E. (1990). The Technology of Team Navigation. Teoksessa Galegher, J., Kraut, R. & C. Edigo (tofim.): IntellectualTeamwork. Social and Technological Foundations of Cooperative Work.
  • Tiilikainen, Sanna (Helsingfors universitet, 2013)
    This study describes how the families studied use and domesticate digital entertainment technologies and services at home as a part of their practices. Data were collected using fieldwork and analyzed using grounded theory. A total of eight families with children were visited, for one weekday afternoon each. During the visits, each family member was interviewed and their use of entertainment was observed and photographed. Family members also completed some assignments. Motivations for use and relevant technological development factors found were classified into key categories, and relationships between these were recognized to form theory on family digital entertainment use at home. The theory is presented as a flowchart and a narrative. The results are integrated with sociological theories and research on domestication and practices. The results of this theoretical integration are presented as a second flowchart model and a narrative. The findings are also compared with user acceptance models from other disciplines. The research question of this study is: 'How do families with children use digital entertainment at home?' The main results are that families with children use digital entertainment at home in a socially conditioned way and as a part of their everyday practices. Family members have to take others living in the same household into account when making choices. Recent developmental advances in entertainment technology (ease of use and personalization) enable new ways of using entertainment at home, encouraging the social and practical aspects of digital entertainment. Uses, places and meanings of entertainment at home are evolving. Digital entertainment technologies are becoming a part of a technology mediated lifestyle. New and traditional forms of entertainment are used side by side at home and in many creative ways. The studied families are spending quality time together in two ways: in 'Traditional quality time' everybody focuses on the same entertainment and in 'Personalized quality time' everybody is using their entertainment device of choice in a shared space while commenting on the content. Entertainment that fits into the practices of a family is called 'part of our life' and its use is actively encouraged. Forms of entertainment that do not fit the practices of a family are rejected.
  • Bessonova, Anna (Helsingfors universitet, 2013)
    Previous research has shown that media organizations are increasingly relying on audience-measuring metrics derived from web analytic tools for news judgment. This reliance is said to be reshaping online journalism, raising the questions of audience power, tabloidization of content and the role of journalistic values. However, research on web analytic tools in news media is scarce and does not describe how and to what effect the tools are used in various types of news media. Therefore, this study was set up to discover how web analytic tools are used in Finnish online newsrooms and how their use affects relationship with the audience and journalistic content. To answer the research questions, nine semi-structured interviews were conducted with web editors and online journalists from Finland’s major news media. To observe possible differences in the use of web analytic tools, the sample included different types of media organizations: public service broadcaster YLE, broadsheet and business news dailies Helsingin Sanomat, Kauppalehti, Talouselämä, Taloussanomat, general news media UusiSuomi, Aamulehti, HBL, and a more entertainment-oriented Iltalehti. Once gathered and transcribed, the interviews were coded and analyzed with grounded theory qualitative data analysis. The findings showed that web analytic tools are extensively used in Finnish online media and their use does affect journalistic work but as one factor among others. Data derived from web analytics was perceived to bring journalists closer to their readers, intensifying the dilemma of balancing news agenda between audience preferences and journalistic values. Online journalists and web editors were found to rely on web analytics for immediate handling of stories in real-time and for long-term strategic decision-making.
  • Voorsluis, Nina (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tiivistelmä – Referat – Abstract In this Master’s thesis I investigate Non-Governmental Organization (NGO) involvement, experiences and outcomes in Madagascar, including the limiting and enabling factors for impact of conservation interventions driven by NGOs. The focal point of the research is the lived experiences from the field, including identification of processes and forces shaping the preconditions for NGO interventions. As part of the research I explore experiences of NGOs from their interventions and from engaging with local communities, government, policy makers and other NGOs in Madagascar. Many NGOs are active in biodiversity hotspots like Madagascar, but evaluation outcomes and lessons learned tend not to be extensively shared across organizations and thematic focus areas. This in turn affects preconditions to influence outcome determinants not only in isolated interventions but also across organizational borders. This study aims to define the situation and the issues faced by NGOs in Madagascar to suggest how the landscape could be navigated to improve the preconditions for long term intervention impact. The purpose is not to evaluate specific projects, but to assess the mechanisms through which the NGO sector can make a significant contribution to conservation, as well as the challenges in doing so. As the analysis seeks to broaden and contextualize the discussion of NGO involvement in conservation interventions, the theoretical framework for the research is based on theory on Non-Governmental Organizations and grounded theory. The theoretical framework facilitates the analysis of the findings, understanding of the results, as well as structuring and highlighting new insights. The theory is complemented with a background assessment of the environmental context in Madagascar, reviewing other research on conservation and its challenges in the country. This helps to understand the dimensions of the challenges, as well as the avenues open for exploration. Insights are gathered from representatives of long-term in situ NGOs to better understand the wider playing field in which they operate. The empirical research is based on semi-structured interviews conducted with 21 representatives from 12 international and local NGOs working with biodiversity conservation in Madagascar. The data was transcribed and analyzed through thematic network analysis and constructivist grounded theory analysis. The interviews were combined with a literature review, a group interview, a field visit to a project site, and more informal conversations with academic researchers and experts in the field. As part of the study, a two-week field trip to Madagascar was undertaken. To present the findings from this research, thematic categorizations were used to illustrate factors that affect outcomes of conservation interventions driven by NGOs. The categories are related to internal organization specific factors, cooperation with other actors (including other NGOs, government and actors in the local communities), as well as the Malagasy environment and politics (including government, laws and policies). The findings reveal challenges especially with systematic coordination of NGO interventions, NGO evaluation practices, resources, as well as issues with implementing sustainable community involvement in project design and decision making. Local community involvement is considered important, but in practice is not fully scaled up and inclusive in terms of decision making and consistent involvement. Findings indicate that the cooperation between NGOs and their key stakeholders works reasonably well from the NGO perspective, but still has potential to be better utilized in order to improve long-term sustainability. Consideration of external constraints is important to assess the potential of different types of interventions and approaches, allowing NGOs to focus their efforts according to the context and their capacities. While acknowledging and navigating the diversity of viewpoints, it is essential to be aware of the impact of structural challenges, the political complexity and the often-conflicting interests between conservation, the commercial and extractive sector, as well as local livelihoods and practices. Findings indicate issues with policy implementation and harmonization, and with conservation prioritization and law enforcement by the government. Local and national ownership and leadership backing is seen as essential for biodiversity conservation, pushing for stronger leadership from within the society. My research provides insights, recommendations and conclusions from which NGOs and conservation actors can gain better understanding of factors impacting interventions, as well as on the Malagasy playing field and its dynamics. This can be helpful in order to capitalize on opportunities and counter challenges, focusing actions on areas that make a difference. The findings can also be of value to other biodiversity conservation researchers, funding agencies, associations, communities and government stakeholders specifically focused on Madagascar. The research may also benefit NGOs and conservation actors involved in other countries, which confront similar challenges concerning conservation, governance, NGO involvement and interventions.
  • Zaitsev, Kira (Helsingin yliopisto, 2019)
    Pro graduni käsittelee suomalaisia, jotka ovat kääntyneet juutalaisiksi ilman aikaisempaa juutalaista taustaa ja perhettä. Data perustuu haastatteluihin, joita arvioin straussilaisella grounded theory-menetelmällä. Tutkimuskysymykseni ovat, kuinka nämä käännynnäiset näkevät mitä juutalaisuus on ja kuinka he arvioivat omaa kääntymistään. Tutkimuseni mukaan kääntyjän aikaisempi uskonnollinen tausta on varsin todennäköisesti epätavallinen, eikä hänellä ole merkittäviä aikaisempia juutalaisia sosiaalisia suhteita. Internetillä on kasvava rooli kääntyjän tiedonhaussa ja verkostoissa. Juutalaisuudessa kääntynyt näkee tärkeimpänä eettisyyden sekä juutalaisen lain, halakhan. Kääntymisen nähdään vahvistavan aikaisempi maailmankuva ja identiteetti, ja kääntyjä hyväksyy rabbiinisen näkemyksen kääntymisprosessista. Lopuksi vertailen tämän tutkimuksen tuloksia muihin kääntymistutkimuksiin ja -teorioihin, joiden väitteet ja tulokset eivät aina vastaa oman tutkimukseni tuloksia.
  • Vasarainen, Minna (Helsingin yliopisto, 2018)
    Object. The purpose of the study is to find out, what kind of possibilities there are for ethical sensitivity to appear in the context of game development. This operating environment is considered in this study both concrete surroundings related to the work and colleagues and virtual environment, the game itself which is created by the game developers themselves. The study aims to clarify what kind of meanings ethical sensitivity gets in the speech of game developers taking account to that behavior in practice might differ from the ideal of an individual. Ethical sensitivity as a concept is defined by earlier studies of the subject considering for example the moral thinking of teachers and nurses and it is linked in this study to its context by research of game industry and methodology specialized to virtual environments. Methods. The material of the study was collected with half-structured theme interview from six different game developers whom where either working or studying the subject. Background knowledge for the study was also collected from the games themselves as environments with nethnographic methods. In addition, more material was collected from the culture build around the games, things such as game videos and social media platforms handling the games. The main sources in this study were nevertheless the interviews, which made it possible to search for the answers with grounded theory -based methodology. That supported the making of theory of ethical sensitivity in this distinctive context. Conclusions. The ethical sensitivity of game developers and awareness of societal issues were clear, and they also mainly experienced their values to be similar with others in the work or study environment. The issue that came up repeatedly was constant discussion and counseling with others, which was relevant part of the work itself. It also helped interviewees to reflect their own actions. Also, every participant had something to do with gaming during their free-time and some of them had somewhat passion towards gaming and games which can be seen as a reflection of hacker ethics that promotes passion as an ultimate motivation to work. However, the notions in this study were not strong enough to prove or dismantle this kind of thinking. The flexibility of identity and thinking as well as effects of separate groups were shown as an important part of conclusions and worked as a promising path for further studies.
  • Saarinen, Mikko (Helsingfors universitet, 2011)
    Tutkielman tutkimusongelmana on hallinnonalariippumattoman palvelumallin toteuttaminen julkisessa hallinnossa. Hallinnonalariippumattomalle palvelumallille määritellään tutkielmassa kolme teoreettista lähtökohtaa, jotka ovat toimivalta, asiakkuus ja hallinnon kehittäminen. Tutkimusongelmaan vastataan ottamalla suomalainen yhteispalvelumalli empiirisen ja aineistolähtöisen tutkimuksen kohteeksi ja peilaamalla siitä saatuja kokemuksia määriteltyihin teoreettisiin lähtökohtiin. Samassa yhteydessä tutkimuksen kohteena oleva suomalainen yhteispalvelumalli asettuu osaksi laajempaa hallinnon tutkimuksen viitekehystä ja teoreettista keskustelua. Tutkielman teoreettisia lähtökohtia koskien aineistona on tutkielmassa tarkemman tarkastelun kohteiksi valittuja käsitteitä käsittelevä hallinto- ja organisaatlotieteellinen kirjallisuus. Empiirinen tutkimuskohde, yhteispalvelu, määritellään hallinnon tuottamia virallisasiakirjoja ja voimassa olevaa lainsäädäntöä aineistona käyttäen. Tutkimuskohteen empiirisen analyysin edellyttämän aineiston keräämisen metodina on sovellettu teemahaastattelua. Haastatteluja on tehty yhteensä kuusi tutkimuskohteena olevan aiheen asiantuntijoille, ja haastatellut edustavat kuntakenttää sekä valtion keskus- ja paikallishallintoa. Empiirisen aineiston analyysissa sovelletaan aineistolähtöisen kuvan muodostamiseksi grounded theorya. Tutkielman johtopäätökset muodostuvat tarkasteltaessa tutkimusongelman teoreettisia lähtökohtia yhteispalvelusta aineistolähtöisesti ja ilman teoriaohjautuvuutta muodostuneen kuvan valossa. Toimivaltaa koskien keskeinen johtopäätös on, että kun tavoitellaan kokonaisvaltaista ja laajasti sovellettavaa hallinnonalariippumatonta palvelumallia, ei toimivallan kysymystä voida jättää huomiotta. Yhtenä ratkaisumahdollisuutena on määritellä perinteisen asiallisen toimivallan ohella hallinnonalariippumattomalle palvelujen tarjoamisen menetelmälle toimivaltainen ja keskitetty omistaja- ja vastuutaho. Asiakkuutta koskien hallinnonalariippumaton palvelumalli edellyttää kokonaisvaltaista Citizen Relationship Management -käsitteen kaltaista ymmärrystä asiakkuuksista ja asiakaslähtöisyydestä. Näin ollen New Public Managementin mukainen kulttuurinen siirtymä pois perinteisestä julkisen hallinnon paradigmasta ei ole riittävä, vaan asiakkuuden suhteen olisi huomioitava myös organisaatio-, teknologia- ja prosessinäkökulmat. Hallinnon kehittämisestä voidaan todeta sen sisältyvän implisiittisesti ajatukseen hallinnonalariippumattomasta palvelumallista. Tämä koskee erityisesti eGovemment -käsitteen mukaista informaatioteknologian hyödyntämistä. Vasta informaatioteknologian kehitys on mahdollistanut hallinnonalariippumattoman palvelumallin visioimisen ja tavoittelemisen käytännössä. Samalla hallinnon kehittäminen kohtaa toimintana kuitenkin monia haasteita, joista hallinnonalariippumattoman palvelumallin tapauksessa erityisen relevantteja ovat yhteispalvelusta saatujen kokemusten perusteella rakenteelliset, kulttuuriset ja toiminnalliset haasteet.
  • Miettinen-Koivusalo, Satu (Helsingfors universitet, 2011)
    Tutkielma keskittyy hoivahenkilöstön työhyvinvoinnin merkityksiin ja sen ongelmakohtiin erään vanhusten hoivalaitoksen henkilökunnan kertomana. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii Blumerin (1969) teoria symbolisesta interaktionismista, sekä Strykerin strukturaalinen symbolinen interaktionismi (2008). Tutkimuskohteena ovat sosiaaliset prosessit siltä osin kuin ne haittaavat tai tukevat työhyvinvointia hoivalaitoksissa. Tutkielman tavoitteena ei ole käyttää grounded theorya uuden teorian löytämiseen, vaan uusien työhyvinvoinnin tekijöiden kartoittamiseen. Tutkimuskysymykset käsittelivät sitä, millaisena työhyvinvointi näyttäytyy haastateltavien kertomana. Ja lisäksi tarkasteltiin sitä, miten sosiaaliset suhteet työyhteisössä kytkeytyvät työhyvinvoinnin eri aspekteihin. Vanhustenhoidon erityispiirteitä ja aikaisempia työhyvinvoinnin tutkimuksia käydään läpi, sekä kartoitetaan vanhustenhoidon tilaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Työhyvinvoinnin käsitettä tarkastellaan sekä yleisesti että vanhustenhoidon osalta. Tutkimusmenetelmänä toimi laadullinen aineistolähtöinen symboliseen interaktionismiin perustuva grounded theory. Aineisto koostui puolistrukturoiduista haastatteluista ja käsitti yhteensä 24 haastattelua, joista 12 valittiin tähän tutkielmaan. Kaikki haastateltavat olivat naisia, johon kuului 8 lähi- ja perushoitajaa, 2 sairaanhoitajaa ja 2 osastonhoitajaa. Haastateltavien valinnan kriteerinä oli työskentely pitkäaikaispotilaiden osastolla. Aineisto analysoitiin glaserilaista grounded theory metodologiaa käyttäen hyödyntäen abduktion logiikkaa. Haastattelut analysoitiin grounded theory metodologian mukaisesti avoimen ja selektiivisen koodauksen avulla CAT-ohjelmaa apuna käyttäen. Tutkimustulosten perusteella havaittiin, että työhyvinvointi koostuu dynaamisista työyhteisön prosesseista, joita säätelevät luottamuksen ja vallankäytön tasapainottelu. Työhyvinvointia kannatteleviin tekijöihin lukeutui avoin kommunikaatio, kollegiaalinen tuki, tasavertaisuus ja yhteiset pelisäännöt. Työhyvinvointia haittaaviksi sosiaalisiksi prosesseiksi fokusoitui vallankäyttö, joka oli selkein työhyvinvointia uhkaava kategoria haastateltavien puheessa. Se oli yhteydessä lukuisiin suoriin ja epäsuoriin interaktion muotoihin, kuten vaientamiseen, syyllistämiseen ja nonkommunikaatioon. Hoivaorganisaation keskeinen dynaaminen elementti oli hoivaorganisaation jähmeys, joka näkyi monella tapaa työyhteisön arjessa vaikeuttaen koko organisaation toimintaa. Organisaation johdolla on merkitystä hoivaorganisaation toiminnan kannalta sekä puheen kulttuurin että konservatiivisen johtamisen muodossa. Merkityssisältöjen erilaisuus johdon ja alaisten välillä aiheutti vuorovaikutuksen vaikeutumista. Sosiaaliset suhteet olivat odotetusti tärkeässä asemassa hoivahenkilöstön työn arjessa. Analyysin tulokset tukivat hoivalaitoksien työntekijöiden työhyvinvointitutkimuksen aikaisempaa linjaa, joissa on korostettu sosiaalisten suhteiden, luottamuksen ja vallankäytön merkitystä työhyvinvointiin. Työn tarkoituksena oli tuottaa uusia työhyvinvoinnin tekijöitä. Tällaisena voidaan pitää nonkommunikaation merkitystä organisaation vuorovaikutusprosessien kannalta. Tutkielman keskeisimmät lähteet ovat: Blumer, H.: Symbolic Interactionism: Perspective and Method; Utriainen, K.: Arvostava vastavuoroisuus ikääntyvien sairaanhoitajien työhyvinvoinnin ytimenä hoitotyössä, sekä Stryker, S.: From Mead to a Structural Symbolic Interactionism and Beyond.
  • Rindell, Anne (Svenska handelshögskolan, 2008)
    Economics and Society
    Images and brands have been topics of great interest in both academia and practice for a long time. The company’s image, which in this study is considered equivalent to the actual corporate brand, has become a strategic issue and one of the company’s most valuable assets. In contrast to mainstream corporate branding research focusing on consumerimages as steered and managed by the company, in the present study a genuine consumer-focus is taken. The question is asked: how do consumers perceive the company, and especially, how are their experiences of the company over time reflected in the corporate image? The findings indicate that consumers’ corporate images can be seen as being constructed through dynamic relational processes based on a multifaceted network of earlier images from multiple sources over time. The essential finding is that corporate images have a heritage. In the thesis, the concept of image heritage is introduced, which stands for the consumer’s earlier company-related experiences from multiple sources over time. In other words, consumers construct their images of the company based on earlier recalled images, perhaps dating back many years in time. Therefore, corporate images have roots - an image heritage – on which the images are constructed in the present. For companies, image heritage is a key for understanding consumers, and thereby also a key for consumer-focused branding strategies and activities. As image heritage is the consumer’s interpretation base and context for image constructions here and now, branding strategies and activities that meet this consumer-reality has a potential to become more effective. This thesis is positioned in the tradition of The Nordic School of Marketing Thought and introduces a relational dynamic perspective into branding through consumers’ image heritage. Anne Rindell is associated to CERS, the Center for Relationship Marketing and Service Management at the Swedish School of Economics and Business Administration.
  • Justén, Selina (2005)
    In this study, the employees within Wärtsilä Service Business unit were interviewed in order to find out their images of a strategy and the corporate strategy. The aim was to find out whether the employees share a similar view of the corporate strategy and investigate the interpretative side of strategy in the theoretical framework of social representations. An intention was also to find out the lay theories of the participants on a strategy and the corporate strategy and compare them with the existing strategic management literature and with the official corporate strategy. In the spring 2005, a total of 16 participants were interviewed of whom seven were white-collar workers and nine blue-collar workers. The participants represented different hierarchical levels and educational backgrounds. The participants were between 27–60 years old and had worked in a company from 3 to 37 years. All the participants were male. Semi-structured thematic interviews were used to collect the data. The qualitative data was analysed by grounded theory method and the Atlas.ti –computer software was used as a tool for analyses. In large, the participants had similar images of a strategy, although there was not an absolute unanimity. They most often related a strategy to a plan, a goal or a frame of reference. Although, the participants had more polarised images about the corporate strategy than a strategy in general, their images were still somewhat congruent with each other. The participants emphasised their own strategies and work processes alongside the description of the official corporate strategy. The corporate strategy was most often related to humane factors.
  • Radenkova, Stela (2005)
    The present research paper studies the nature of job satisfaction of foreign white-collar employees in Finland. First, it makes a review of the different classes of motivation theories: need, instrumentality, and balance theories, and thus spans a bridge to understanding job satisfaction. Job satisfaction is explained through its role in the theories of work motivation. It is generally one of emotion or feeling that an individual gets as a result of some job-related characteristic or event. Maslow, Herzberg and Locke"s theories as well as Hackman and Oldham"s model of the determinants of job satisfaction are presented. The results of recent studies are used to bring about a more contemporary perspective to the theoretical background. To understand the concept of job satisfaction in the perspective of foreign employees Berry"s model on acculturation is introduced and the different acculturation strategies are presented. The cultural dimensions model developed by Hofstede is adopted as an approach to the differences between countries and its findings are referred to in order to explicate the typical features of the Finnish culture and the cultures from which the interviewees come. The present study applies qualitative research methods. Data generation was accomplished by means of a tripartite semi-structured interview. The first part uncovered the employees" perceptions and experiences and was subsequently analyzed using a grounded-theory approach. In the second part the main postulations of the aforementioned theories were tested, and validated or disconfirmed through a continuous process of comparison to the employees" own statements. The culture-specific part of the interview revealed typical problems and challenges that foreigners face in Finland and pointed out areas in the social environment that call for improvement. The results of the study demonstrate that autonomy, learning and task variety are the most influential factors leading to job satisfaction. The theoretical postulations concerning intrinsic and extrinsic satisfaction being caused by factors different in nature found substantial support, as did Hackman and Oldham"s model and Locke"s suggested relationship between needs and values. The cultural distance, language and social environment were found to exert considerable impact on the overall experience of foreigners in the country and in work life. The main sources I have used are: Landy, F., Trumbo, A. (1980) Psychology of work behaviour, pp.387-425, Homewood, Illinois: The Dorsey Press; Landy, F., Becker, W. (1987) Motivation theory reconsidered. In L.L Cummings and B.M. Staw (eds.) Research in organizational behaviour: vol. 9 ( pp. 1-38) Jai Press Inc.; Argyle, M. (1989) The social psychology of work, (pp. 235-237) 2nd edition. London: Penguin Books (1st edition 1972); Berry, J.W. (1997) Immigration, acculturation, and adaptation. Applied Psychology: An International Review, 46 (1), 5-68
  • Kela, Ritva-Liisa (Helsingin yliopisto, 2018)
    Suomen väestön ja suurten ikäluokkien ikääntyessä myös muistisairaiden ihmisten lukumäärä ja osuus väestöstä kasvaa. Muistisairautta on tutkittu paljon lääke- ja hoitotieteissä, mutta sen sosiaalitieteellinen tai sosiaaligerontologinen teoretisointi on jäänyt vähemmälle. Tämän tutkimuksen tavoitteena on täydentää sosiaalitieteellistä muistisairaustutkimusta tarkastelemalla muistisairauden maailmaa ja muistisairaiden ihmisten elämää muistakin kuin sairauden ja hoivan näkökulmista. Tämä vaatii teoreettisilta lähtökohdiltaan avointa ja käsitteellistävää tutkimusotetta. Näistä lähtökohdista kiteytettynä tämän tutkimuksen tehtävänä on muodostaa aineistolähtöinen abstraktin tason malli siitä, miten muodostuu muistisairauden sosiaalinen. Tutkimus nojautuu toimijaverkkoteoriaan ja ajatukseen sosiaalisen moniaineksisuudesta. Menetelmänä käytettiin aineistolähtöistä ja käsitteellisen tason tietoa tuottavaa grounded theorya, joka sopii lähtökohdiltaan avoimiin tutkimuskysymyksiin ja alueille, joiden teoretisointi on niukkaa. Aineisto poimittiin kaunokirjallisista teoksista, joissa muistisairaus on mukana pääteemana tai sivuosassa. Tutkimuksen tuloksena on aineistolähtöinen abstraktin tason malli, joka on nimetty kelpoisten kokoonpanojen teoriaksi. Teoria selittää käsitteidensä avulla, miten muistisairauden sosiaalinen tapahtuu. Teorian mukaan sosiaalinen näyttäytyy kokoonpanoissa ja kokoonpanojen muutoksissa. Kokoonpanot muodostuvat kolmesta jäsenestä: muistisairaasta, läheisestä ja osallisesta. Kokoonpanon jäsenet muodostavat toisiinsa suhteita, joiden määrä vaihtelee ja joita voi olla samanaikaisestikin useita erilaisia. Suhteiden ominaisuuksia ovat suuntautuminen, intensiteetti ja affektiivisuus. Suhteiden luonne muuttuu kun niihin liittyy tai niistä poistuu oheisia. Kokoonpanon jäsenten ominaisuuksia ovat minuus, kuuluminen ja kelpoisuus. Minuus on kuulumista erilaisiin kokoonpanoihin ja kelpoisuutta näissä kokoonpanoissa. Kokoonpanon jäsenet osoittavat kuulumistaan ja kelpoisuuttaan. Jäsenet tuottavat näitä ominaisuuksia suhteiden välityksellä kokoonpanon muille jäsenille. Näin ollen kokoonpanon suhteita voi tarkastella kuulumis- ja kelpoisuussuhteina ja tätä kautta minuuteen vaikuttavina suhteina. Kuuluminen jakautuu minän kuulumisen ja minulle kuulumisen suhteisiin. Kelpoisuus koostuu kelpoisuudesta jäsenelle itselleen, kelpoisuudesta muille kokoonpanon jäsenille ja kelpoisuudesta kokoonpanossaan. Kokoonpanon sisältämät suhteet vaikuttavat kokoonpanon kelpoisuuteen, joten kelpoisuus on myös kokoonpanon ominaisuus. Hahmottamis- ja kontrollisuhteet tukevat kuulumisen ja kelpoisuuden suhteita. Näiden suhteiden yhdistelmä tuottaa koosteisuuden, joka on kokoonpanon ominaisuus ja vaikuttaa kokoonpanon kelpoisuuteen. Orientoituminen ja organisointi ovat suhteiden muodostamisen tapoja. Orientoituminen liittyy kuulumisen ja hahmottamisen suhteisiin siinä, missä organisointi on ensisijaisesti kelpoisuus- ja kontrollisuhteiden muodostamisen tapa. Kelpoisten kokoonpanojen teoria kuuluu sosiaalisen elämän suhteisuutta ja moniaineksisuutta painottaviin lähestymistapoihin. Se lisää ymmärrystä muistisairauden sosiaalisesta ja sosiomateriaalisuudesta ja kytkeytyy tutkimuksen kirjallisuuskatsauksensa kautta yhteiskunta- ja ihmistieteiden teorioihin. Kelpoisten kokoonpanojen teoria on tarkoitettu muistisairaan ihmisen elämän ja toiminnan ymmärtämisen apuvälineeksi. Teoria tuo esiin esimerkiksi sen, että suhteisiin vaikuttamisella näyttää olevan suotuisammat seuraukset verrattuna suoraan muistisairaaseen ihmiseen tai hänen toiminnan kohteeseensa suuntautuviin toimenpiteisiin. Tämä on merkittävä havainto muistisairaiden ihmisten hyvinvoinnin ja toimijuuden tukemisen kannalta. Teoriaa voi muokata soveltuvaksi myös muille elämän alueille ja yhdessä kirjallisuuskatsauksensa kanssa se tarjoaa ideoita uusien tutkimusten lähtökohdiksi. Tässä tutkimuksessa on kartoitettu sosiaaligerontologian katvealuetta – muistisairauden sosiaalista – rajautumatta ainoastaan ihmistoimijoiden välisiin suhteisiin. Tämä lähestymistapa auttaa havaitsemaan ihmisten toimintakentät laajemmassa mittakaavassa ja useampien ulottuvuuksien kautta. Sosiaalisen toiminnan ymmärtäminen ihmistoimintaa laajempana ilmiönä avaa uusia näkökulmia myös ihmisten välisten suhteiden tarkasteluun, jolloin ihmiskeskeisestä näkökulmasta luopuminen voi tuottaa inhimillisemmän ja ihmislähtöisemmän näkökulman.
  • Herrala, Merituuli (Helsingfors universitet, 1999)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osaston jatko-opintojenohjauksen nykykäytännöt ja kartoittaa jatko-opiskelijoiden kokemuksia jatko-opintojen ohjauksesta. Lisäksi haluttiin kehittää ohjauksen käytäntöjä. Tutkimusote oli kvalitatiivinen ja pääasialliset tutkimusmenetelmät olivat grounded theory ja teemahaastattelu. Jatko-opiskelijoita haastateltiin yhteensä 18 Tuotantotaloudenosaston kaikilta jatkokoulutuslinjoilta: perinteiseltä linjalta, valtakunnallisesta tohtoriohjelmasta ja teollisuuden tohtoriohjelmasta ExIMasta. Tutkimuksen teoriapohjana olivat konstruktivistinen oppimiskäsitys ja sosiaalikonstruktivismi. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään tutkimuksen teon elementit ja selvittämään, kuinka tutkijankoulutusprosessia tulisi konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaisesti tukea. Tieteellisen tiedon tuottamista sosiaalisena prosessina ja ryhmän tukea tutkimuksen teossa käsiteltiin sosiaalikonstruktivistisen teorian avulla. Tutkimuksen päätulokseksi saatiin, että jatko-opiskelijan tutkimusprosessin ohjaamiseen kaivataan suunnitelmallisuutta ja struktuuria. Tutkimuksen tuloksena esitetyn ohjausmallin mukaan opiskelija halutaan aktivoida pohtimaan omia tavoitteitaan ja tutkimuksen teon etenemistä sekä ohjaustarpeitaan jatahoja, joista ohjausta voi hakea. Tämän prosessin tueksi sekä jatko-opiskelijan ja ohjaajan avuksi tutkimuksessa esitetään käytännön työkalu, ohjaussuunnitelma. Yksilöohjauksen järjestäminen on kaikilla jatkokoulutuslinjoilla opiskelijan omalla vastuulla, ja usein ohjaustilanteiden järjestäminen koetaan vaikeaksi. Jatko-opiskelijoilla on useita ohjaustahoja, esimerkiksi oman korkeakoulun ja muiden korkeakoulujen professorien lisäksi tutkijakollegat ja teollisuuden edustajat. Yksilöohjaus on menetelmä- ja sisältötukea, henkistä tukea, kannustusta, keskustelua, ideoita ja ajatusten jäsennystä. Vertaisohjaukseen kuuluu näiden lisäksi samassa tilanteessa olevien ihmisten tuki, palaute ja kritiikki. Hyvän ohjauksen elementtejä ovat kannustaminen ja innostaminen, neuvominen ja jäsentäminen sekä seuranta ja säännöllisyys. Ohjauksessa tulisi lisäksi ottaa huomioon jatkotutkinnon erilainen merkitys eri opiskelijoille. Jatkotutkinto merkitsee joillekin ajokorttia akateemiseen maailmaan, toisille ammatillista kehitystä teollisuudessa. Tutkimuksen teon eri vaiheissa tarvitaan erilaista ohjausta: alkuvaiheessa tiukkaa ohjausta, jotta tutkimuksen oikeat urat löytyvät, raakatyön vaiheessa tukea ja kannustusta, jotta aineistonkeruu ja analyysi onnistuvat, ja loppuvaiheessa tutkimusraportin kommentointia. Tutkimuksessa todetaan lisäksi, että tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen voidaan hoitaa joitakin ohjausalueita paremmin kuin nykykäytännöillä. Tutkimuksen tärkeimpiä lähteitä olivat grounded theoryn osalta Strauss & Corbinin(1990) teos, ohjauksen osalta Aittolan (1995), Aittolan & Määtän (1997, 1998) tutkimukset ja Ackerin,Hillin & Blackin (1994) tutkimukset sekä konstruktivismin osalta von Wrightin (1996) ja Tynjälän (1999) tutkimukset.
  • Harju, Outi (2002)
    Käytännön kokemuksen mukaan monilla lääkkeellisessä vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoidossa olevilla opiaattiriippuvaisilla on, hoidosta huolimatta, ongelmia lopettaa suonensisäinen oheiskäyttö. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten huumeiden käyttäjät kokivat itsensä pistämisen ja miksi joillakin oli ongelmia lopettaa pistäminen. Lisäksi tarkasteltiin sitä, kuinka suonensisäisestä käytöstä tuli hallitsevin käyttömuoto. Tutkimuksen kohteena oli 12 kahden eri avomuotoista lääkkeellistä (Subutex®) vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoitoa toteuttavan yksikön potilasta. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla; teemoina olivat pistokäytön alku ja vakiintuminen, pistämisen koettu pakonomaisuus ja pistämiseen hallintaan käytetyt keinot. Haastattelut kestivät ½ tunnista kolmeen tuntiin. Kertynyt aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä analyysiä. Tutkimuksen tulosten mukaan pistämisestä tulee hallitsevin käyttömuoto yksilön samaistuessa muihin suonensisäisiin käyttäjiin ja oppiessa pistotekniikan heiltä. Lisäksi toiminta ehdollistuu, niin että pistämistä pidetään ainoana vaikuttavana aineiden käyttötapana ja pistämisen ympärille kehitetään rituaaleja. Pistämisestä eroon pääsyä vaikeuttaa addiktiivisen toiminnan rakenne, toiminnan ehdollistuminen ja suonensisäisten huumeiden käyttäjien keskinäinen ryhmäidentiteetti. Tutkimuksen keskeisintä taustakirjallisuutta olivat Koski-Jännes ym. (2000), Peele (1985), Harre (1983) ja Strauss – Corbin (1990).
  • Suneli, Salla (2006)
    Työni tarkoituksena on pohtia suomalaisen hevialakulttuurin syntyä, historiaa, kehitystä ja ominaispiirteitä sekä etsiä selityksiä alakulttuurin vuosikymmeniä jatkuneelle suosiolle. Lähteenä on käytetty Helsingissä, Lappeenrannassa ja Turussa vuosina 2003-2004 kerättyä haastatteluaineistoa. Tukea ja taustatietoa on haettu musiikkilehdistä ja internetistä. Pohjatiedoksi asiaa tuntemattomalle lukijalle tutkielman alussa luodaan lyhyt katsaus metallimusiikin ja -alakulttuurin historiaan sekä metallimusiikin keskeisimpiin alalajeihin. Metallimusiikki ja -alakulttuuri alkoivat kehittyä Yhdysvalloissa 1960-luvulla. Suomeen metallikulttuuri rantautui 1980-luvun alussa. Seuraavaksi luodaan katsaus aikaisempaan tutkimukseen. Metallia on tutkittu akateemisesti hyvin vähän, ja yleensä aihetta on tutkittu lähinnä sosiologian piirissä. Kansainvälisesti ansiokkaimmat metallitutkimukset tulevat Yhdysvalloista, ja niiden kirjoittajat ovat metallifaneja itsekin. Alakulttuurin luonteen ymmärtäminen on tässä tapauksessa huomattava lisäetu tutkijalle, sillä sisä- ja ulkopuolelta katsottuina alakulttuurin koodisto, verkostot, arvot ja asenteet näyttävät kovin erilaisilta. Alakulttuurin tuntemus auttaa myös oikean tutkimusmenetelmän valinnassa. Metallikulttuurin ulkopuolelta tulevat tutkijat ovat nähneet metallikulttuurin jopa naisvihamielisenä machokulttuurina, johon kuuluminen on oire syrjäytymisestä. Suomessa metallia on aikaisemmin tutkittu verrattain vähän. 2000-luvun molemmin puolin on kuitenkin ilmestynyt joitakin metalliaiheisia opinnäytteitä, joista mainittakoon erityisesti Esa Liljan gradu ja väitöskirja. Koska metallia on tutkittu niin vähän, olen tutustunut myös muita alakulttuureja käsitteleviin tutkimuksiin. Tämä on auttanut hahmottamaan esimerkiksi monille alakulttuureille tyypillisiä lainalaisuuksia sekä musiikkiperustaisten alakulttuurien yhteisiä piirteitä. Aihettani olen pyrkinyt hahmottamaan alakulttuurisen pääoman käsitteen kautta. Metodina on käytetty grounded theorya. Olen koettanut hahmottaa työssäni alakulttuurin rakennetta ja haastateltujeni paikkaa alakulttuurissa. Samoin olen pohtinut alakulttuurisen pääoman muotoja ja alakulttuurin jäsenyyden merkitsimiä. Metallikulttuuri pysyy elinvoimaisena alakulttuurin aktiivisen uusintamisen ansiosta. Tällä tarkoitan alakulttuurin jäsenten aktiivista ja pyyteetöntä toimintaa alakulttuurin hyväksi. Metallikulttuurille on ominaista, että vaikka se on avoin asiasta kiinnostuneille, se on eksklusiivinen valtavirran ihmisille. Toinen metallikulttuurin keskeinen ominaispiirre on, että monet alakulttuurin jäsenet soittavat itse jotakin instrumenttia. Sitä mukaa, kun joistakin ennen marginaalista suosiota nauttineista bändeistä tai tyylilajeista tulee suosittuja myös valtavirran keskuudessa, alakulttuurin sisällä on ehtinyt jo syntyä uusia tyylilajeja ja yhtyeitä, joista muut alakulttuurin jäsenet välittävät tietoa alakulttuurin sisällä ja joille he pyrkivät järjestämään vaikkapa esiintymismahdollisuuksia. Näin alakulttuurin jatkuva uusiutuminen on mahdollista, ja metallin ilosanoma leviää yhä uusille sukupolville.
  • Rauhala, Mari (2002)
    Tutkimuksen tavoitteena on selvittää suomalaisessa työelämässä asiantuntijoiden ja keskijohdon kokemuksia organisaation oikeudenmukaisuudesta ja toisaalta lisätä tietoa siitä, miten oikeudenmukaisuuskokemukset vaikuttavat työpaikan vaihtoon. Päätutkimuskysymys koskee sitä, millaisia kokemuksia organisaation oikeudenmukaisuudesta UPM-Kymmenen suomalaisilla keskijohdossa ja asiantuntijatehtävissä toimivilla henkilöillä on. Työssä vertaillaan yrityksen palveluksessa työskentelevien ja sen palveluksesta lähteneiden kokemuksia organisaation oikeudenmukaisuudesta. Organisaation oikeudenmukaisuus jakautuu aiemman tutkimuksen perusteella kolmeen ulottuvuuteen: jakavaan, menettelytapojen ja vuorovaikutuksen oikeudenmukaisuuteen. Jakava oikeudenmukaisuus tarkoittaa lopputuloksen koettua oikeudenmukaisuutta (Homans 1961; Adams 1965; Deutsch 1985). Menettelytapojen oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan päätöksentekoprosessin rakenteellisia elementtejä eli esim. sitä, onko asianosaisilla ollut mielipiteen ilmaisumahdollisuus tai valinnan mahdollisuus päätöksenteossa (Greenberg ja Folger 1983). Vuorovaikutuksen oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan ihmisten saamaa kohtelua ja päätöksenteon jälkeisiä, päätöksille annettuja perusteluita ja selityksiä (Folger ja Cropanzano 1998). Ihmiset ovat kiinnostuneita menettelytapojen oikeudenmukaisuudesta, koska se kertoo heille heidän statuksestaan ryhmän jäsenenä (Lind ja Tyler 1988). Menettelytapojen oikeudenmukaisuudessa voidaan erottaa kuusi periaatetta: johdonmukaisuus, tiedon tarkkuus, edustavuus, oikaistavuus, puolueettomuus ja eettisyys (Leventhal 1980). Edellä mainittujen oikeudenmukaisuuden osa-alueiden lisäksi, on todettu myös järjestelmän oikeudenmukaisuuden ulottuvuus (mm. Harlos ja Pinder 2000). Sillä tarkoitetaan organisaatiorakenteesta tai –kulttuurista johtuvia oikeudenmukaisuuskokemuksia. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin. Teemahaastattelussa käytettiin apuna mm. kriittinen tapahtuma -metodia (Flanagan 1954). Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 19 kohdeorganisaation entistä tai nykyistä työntekijää. Lähteneitä oli kahdeksan ja yrityksessä työskenteleviä 11. Aineiston analyysissä käytettiin aineistolähtöisen teorian (Glaser ja Strauss 1967; Strauss ja Corbin 1998) periaatteita. Aineisto koodattiin ensin avoimen ja sitten aksiaalisen koodauksen avulla. Ennakkotekijöinä oikeudenmukaisuuskokemuksille olivat jakavaan oikeudenmukaisuuteen kuuluvat työ, asema organisaatiossa ja materiaaliset palkkiot; menettelytapojen oikeudenmukaisuuteen kuuluvat nimitykset ja sisäiset siirrot, osallistumismahdollisuudet ja osaamisen arvostaminen; vuorovaikutuksen oikeudenmukaisuuteen kuuluva kohtelu ja tiedottaminen ja järjestelmän oikeudenmukaisuuteen kuuluva organisaatiokulttuuri. Oikeudenmukaisuutta arvioitiin arvostuksen, luottamuksen ja henkilökohtaisten kehittymismahdollisuuksien avulla. Oikeudenmukaisuuskokemusten syntyyn vaikuttivat sosiaalisina tekijöinä suhteen laatu eli sen kilpailu- tai yhteistyöorientoituneisuus ja sosiaalinen vertailu. Yksilötekijöinä henkilön omat arvot vaikuttivat eniten hänen kokemukseensa siitä, mikä on oikeudenmukaista. Epäoikeudenmukaisuuden seuraukset yksilötasolla olivat mm. turhautuminen, vihaisuus ja työmotivaation lasku; organisaatiossa vuorotteluvapaalle siirtyminen ja vapaaehtoinen vaihtuvuus. Keskeiset erot lähteneiden ja yrityksessä työskentelevien välillä olivat samalla suurimmat syyt vaihtuvuuden taustalla. Epäsuhta työnantajalle annettujen panosten ja työtehtävien mielekkyyden välillä sekä esimies-alaissuhteen vuorovaikutuksen epäoikeudenmukaisuus olivat näitä tekijöitä.
  • Kaitila, Esa (2004)
    Tutkimuksessa tutkittiin asukastalojen toiminnan edellytyksiä Helsingin kaupungissa. Asukastalot ovat eri puolille Helsinkiä syntyneitä yhteisiä tiloja, joissa on erilaista, lähinnä paikallista toimintaa. Asukastaloihin voi tulla kuka tahansa ja niiden toimintaan voi periaatteessa osallistua vapaasti. Tutkielmassa muodostettiin asukastalojen toiminnan edellytysten malli. Tutkielman tuloksena nousi tämän mallin perusteella esiin asioita, jotka edistivät tai haittasivat asukastalojen toiminnan edellytyksiä. Tutkielman kontekstina toimi kolmas sektori, jonka osaksi asukastalojen katsottiin kuuluvan. Kolmannen sektorin määritelmiä, tehtäviä, kokoa ja rahoitusta kartoitettiin etenkin suomalaisen kolmannen sektorin osalta. Tutkimuksessa kartoitettiin myös asukastalojen paikallisia piirteitä ja yhteisöllisyyden muodostumista. Tutkimuksen ensisijaisen aineiston muodostivat vuonna 1999 tehdyt 14 teemahaastattelua. Haastateltaviksi valittiin kaikkien vuonna 1999 toimineiden asukastalojen toiminnanohjaajat sekä Helsingin asukastaloverkoston koordinaattori. Toissijaisena aineistona käytettiin asukastaloista tehtyjä aiempia tutkimuksia, asukastaloista kerättyä kirjallista materiaalia sekä asukastaloista kirjoitettuja lehtiartikkeleita. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä käytettiin Grounded Theory -tutkimusmenetelmää. Toiminnanohjaajaksi ryhtymistä valotettiin symbolisen interaktionismi-teorian avulla. Tutkimuksen tuloksena muodostettiin avoimen, aksiaalisen ja selektiivisen koodauksen avulla malli asukastalojen toiminnan edellytyksiä edistävistä ja haittaavista asioista. Mallissa tarkastellaan asukastalojen toimintaympäristön, toiminnan ja toimijoiden vaikutuksia asukastalon toiminnan edellytyksiin. Tärkeimmäksi asukastalon toiminnan edellytyksiä edistäväksi asiaksi nousi toimijoiden motivaatio. Toiminnan edellytyksiä haittaavina asioina pidettiin erityisesti resurssien pienuutta ja epävarmuutta sekä työllistämistoimin palkattujen henkilöiden lyhyitä työsuhteita. Asukastalojen verkostot muodostuivat toiminnan ja toimijoiden kannalta tärkeiksi. Tutkielman tärkeimpinä kirjallisina lähteinä olivat kolmannen sektorin osalta Voitto Helanderin ja Harri Laaksosen kirjoittama ”Suomalainen kolmas sektori: rakenteellinen erittely ja kansainvälinen vertailu” (1999) sekä Liisa Hokkasen, Petri Kinnusen ja Martti Siisiäisen toimittama teos ”Haastava kolmas sektori” (1999). Tutkimusaineiston analyysissä tärkeimpiä teoksia olivat Barney Glaserin ja Anselm Straussin ”The discovery of Grounded Theory” (1967) sekä Anselm Straussin ja Juliet Corbinin ”Basics of qualitative research” (1990).