Browsing by Subject "haapa"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-15 of 15
  • Kärkkäinen, Matti (Suomen metsätieteellinen seura, 1981)
  • Kärkkäinen, Matti (Suomen metsätieteellinen seura, 1978)
  • Louhi, Roope (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä tutkimuksessa laadittiin haavalle (Populus tremula) puun rungon ja oksien tilavuuden käsittävä malli. Mallin luontia varten kerättiin 11 koepuun aineisto. Puista mitattiin Hyytiälän metsäasemalla erilaisia tunnuksia. Rungon ja oksien absoluuttiset tilavuudet selvitettiin käyttämällä dimensiometri-nimistä mitta-laitetta. Manuaalisesti koepuista mitattiin läpimittoja usealta eri korkeudelta rungosta ja oksista katkaisu-kohdasta. Myös oksien ja puun kokonaispituus mitattiin tarkasti puun kaadon jälkeen. Läpimittojen avul-la laskettuja pohjapinta-aloja analysoitiin korrelaatiokertoimien avulla. Koepuiden tilavuutta selitettiin lineaarisella regressioanalyysillä, jossa selittävinä tekijöinä olivat puusta mitatun rinnankorkeusläpimitan ja pituuden luonnolliset logaritmit. Lisäksi laadittiin yhdistetty malli, jossa olivat mukana kaikki aineiston koepuut. Viimeiseksi laadittiin vielä malli, jossa käytettiin vastaavia muut-tujia (neljä kappaletta) kuin Laasasenahon (1982) tilavuusmallissa. Rungon ja oksien pohjapinta-alojen välillä oli selvä korrelaatio puun suhteellisilla korkeuksilla. Korrelaa-tiokertoimet olivat rungon ja oksien yhteenlaskettujen pohjapinta-alojen osalta jopa puiden latvassa yhtä poikkeusta lukuun ottamatta yli 0,9. Pelkkää rungon pohjapinta-alaa tarkasteltaessa latvuksen korrelaa-tiokertoimet olivat hieman alhaisemmat. Koko aineiston käsittävän tilavuusmalli korjattu selitysaste oli 2 ja 4 muuttujan versioissa 0,999 ja keski-virhe vastaavasti 0,062 ja 0,066. Koepuuaineistoon perustuva haavan tilavuusmalli tuotti vain 0,56 % suurempia tilavuuksia haavan rungon ja oksien tilavuudelle verrattuna upotusmittauslaitteella tehtyihin mittauksiin. Haavan biomassan jakautuminen erikokoisten puiden välillä on tämän tutkimuksen mukaan samankal-taista. Myös runkomuodot olivat aineiston puilla samankaltaisia: niiden rungon ja oksien yhteenlasketuil-la pohjapinta-aloilla puun suhteellisilla korkeuksilla oli selvä korrelaatio. Tutkimuksessa luodulla haavan tilavuusmallilla on korkea selitysaste ja pieni keskivirhe.
  • Heinonen, Tiina (Suomen metsätieteellinen seura, 1983)
  • Nurmi, Juha (The Society of Forestry in Finland, 1997)
    The effective heating values of the above and below ground biomass components of mature Scots pine (Pinus sylvestris), Norway spruce (Picea abies), downy birch (Betula pubescens), silver birch (Betula pendula), grey alder (Alnus incana), black alder (Alnus glutinosa) and trembling aspen (Populus tremula) were studied. Each sample tree was divided into wood, bark and foliage components. Bomb calorimetry was used to determine the calorimetric heating values. The species is a significant factor in the heating value of individual tree components. The heating value of the wood proper is highest in conifers. Broad-leaved species have a higher heating value of bark than conifers. The species factor diminishes when the weighted heating value of crown, whole stems or stump-root-system are considered. The crown material has a higher heating value per unit weight in comparison with fuelwood from small-sized stems or wholetrees. The additional advantages of coniferous crown material are that it is a non-industrial biomass resource and is readily available. The variability of both the chemical composition and the heating value is small in any given tree component of any species. However, lignin, carbohydrate and extractive content were found to vary from one part of the tree to another and to correlate with the heating value.
  • Kärkkäinen, Matti (Suomen metsätieteellinen seura, 1975)
  • Nuorteva, Matti; Patomäki, Jyrki; Saari, Lennart (Suomen metsätieteellinen seura, 1981)
  • Koivula, Matti (University of Helsinki, 1996)
  • Nirhamo, Aleksi; Pykälä, Juha; Halme, Panu; Komonen, Atte (Wiley, 2021)
    Applied Vegetation Science 24: 2
    Questions: Aspen (Populus tremula) is declining in the old-growth forests of boreal Fennoscandia. This threatens the numerous taxa that are dependent on old aspens, including many epiphytic lichens. Potential methods to aid epiphytic lichens on aspen are centered around treatments which affect the density of Norway spruce (Picea abies). In this study, we investigated how epiphytic lichen communities on aspen are affected by the variation of spruce density in the immediate vicinity of the focal aspen. Location: Southern boreal forests in Finland. Methods: We recorded the occurrence of lichens from 120 aspens in 12 semi-natural forest sites. We used spruce basal area as the measure for spruce density. The selected aspens represented a gradient in spruce basal area in the vicinity of the aspen from 0 to 36 m2/ha. We also measured other tree- and stand-level variables that are known to influence lichen occurrence. Results: Lichen communities on aspen were affected by spruce density, stand age and bark pH. Both lichen species richness and the richness of red-listed species were highest at an intermediate spruce density, and both increased with stand age. Lichen species richness was higher when bark pH was lower. Additionally, community composition was influenced the most by spruce density, followed by bark pH. Conclusions: Our study highlights the detrimental effects of high spruce density on lichen diversity on aspens. This is caused by high spruce density resulting in low light availability. Lichen diversity on aspens was highest when spruce density was intermediate. Spruce thinning in aspen-rich old-growth forests can be helpful in ensuring the long-term persistence of old-growth lichens on aspen in protected forests.
  • Kärkkäinen, Matti (Suomen metsätieteellinen seura, 1976)
  • Ollinmaa, Paavo J. (Suomen metsätieteellinen seura, 1959)
  • Blumenthal, Bo-Eric (Suomen metsätieteellinen seura, 1942)
  • Kärkkäinen, Matti; Voipio, Raili (Suomen metsätieteellinen seura, 1980)
  • Kärkkäinen, Matti; Pietilä, Jukka; Vihola, Raili (Suomen metsätieteellinen seura, 1985)