Browsing by Subject "hake"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-10 of 10
  • Lyytimäki, Jari (Springer, 2019)
    Clean Technologies and Environmental Policy 21, 1143–1153 (2019)
    One of the most widely accepted rule of thumb of bioenergy production has been that burning wet wood should be avoided. This advice has guided the development of harvesting, logistics and combustion of wood chips. However, experimentations in Finland have challenged this approach by showing that it may be possible to considerably improve the energy efficiency of heat and power plants by burning the wood chips as soon as possible after harvesting them from boreal forests. The high energy content of fresh wood has been known for a long time, but this knowledge has not been widely acknowledged as the guiding principle in the development of the energy use of wood chips. This study analyses public (non)debate of wood chip burning in Finland based on conceptualisations of non-recognition and discusses the implications of knowledge use and non-use for sustainable energy transitions. It is concluded that various forms of non-recognition can significantly hinder the development and implementation of more sustainable energy solutions. The importance of the varieties of ignorance and their societal consequences should not be forgotten from the sustainability transition studies.
  • Mäkelä, Marileena; Parkkinen, Marjukka; Lyytimäki, Jari; Nygrén, Nina A. (Elsevier, 2020)
    Futures 121: 102571
    Wood is the most widely used renewable energy source in the world. However, there are competing views on how wood should be used in the future. The objective of this study is to examine conceptions related to alternative futures for the use of woodchips as an energy source in Finland. We construct futures images based on two data sources describing the views favouring the use of woodchips: thematic interviews with woodchip users and newspaper articles. The futures images are constructed based on two key themes that emerge from our data. First, the alternatives are imagined for the types of the operators using woodchips in the future, varying between small- and large-scale use. Second, the strong role of regulations, particularly at the European Union level, will be the key driver of the future use of woodchips as an energy source. The results show wide variation in the potential goals of public governance, ranging from regulations designed to strongly support the use of woodchips as an energy source to almost complete conservation of forests. Focusing on the regime level, we identify possible transition pathways illustrating how the use of woodchips could change in the future and discuss possible policy implications.
  • Kärkkäinen, Matti (Suomen metsätieteellinen seura, 1978)
  • Kärkkäinen, Matti (Suomen metsätieteellinen seura, 1976)
  • Lehtola, Emilia (Helsingin yliopisto, 2022)
    The aim of this study is to provide economical arguments for agriculture company to replace current wood chip heating by wood pellet heating. The study provides clear economical calculations for both options of heating investments and compares usage features to support upcoming investment decision. This study will examine wood chips and wood pellets as biofuels and presents needed heating systems. Profitability calculations of both heating investments are done by net present value, internal rate of return and return of investment. Sensitivity analysis is done based on the most critical factors for investments like changes of investment rate and cost of raw material. Solar energy will be processed only by theoretically. Both investment options are using the same heating equipment, so significant expenses between heating options are consist of cost of heating materials. Results of investment calculations advise the company to continue heating with wood chips. This study was done from the actual need of the agriculture company regarding profitable heating investment.
  • Mäkelä, Markku (Suomen metsätieteellinen seura, 1977)
  • Leskinen, Pekka; Kähkönen, Tanja; Lähtinen, Katja; Pasanen, Karri; Pitkänen, Sari; Sironen, Susanna; Myllyviita, Tanja; Sikanen, Lauri; Asikainen, Antti (Suomen ympäristökeskus, 2012)
    Suomen ympäristö 9/2012
    Tulevaisuuden talous on entistä riippuvaisempi uusiutuvien luonnonvarojen kestävästä käytöstä, ainakin jos näkymät biotalouden merkityksestä ja mahdollisuuksista toteutuvat käytännön toiminnaksi. Luonnonvarojen käytön kestävyyttä on aiemmin tarkasteltu etenkin ekologisen kestävyyden näkökulmasta. Myös sosiaalista kestävyyttä on käsitelty useissa tutkimuksissa. Taloudellinen kestävyys on puolestaan edellytys liiketoiminnan syntymiselle ja kehittymiselle. Kulttuurillista kestävyyttä on käsitelty aiemmin vähän, koska sen määrittely ja rajaaminen on haasteellista. Kulttuurillisen kestävyyden tärkeyttä ei ole kuitenkaan vähätelty. Kun kehitetään luonnonvarojen kestävää käyttöä, kaikki neljä edellä mainittua kestävyyden ulottuvuutta ovat läsnä yhtä aikaa ja ne on pystyttävä huomioimaan päätöksenteossa. Tässä tutkimuksessa lähtökohta on, että uusiutuvia luonnonvaroja on käytettävä kestävästi ja että eri luonnonvarojen hyödyntämisen vaihtoehtoja on pystyttävä vertailemaan monipuolisesti kestävyyden näkökulmasta asettamatta mitään kestävyyden ulottuvuutta alisteiseksi toisille ulottuvuuksille. Tutkimuksessa tarkasteltiin neljää metsäbiomassan energiakäyttöön perustuvaa tuotantoketjua (1) paikallinen metsähakkeen käyttöön perustuva lämmöntuotanto, (2) yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto puulla ja turpeella, (3) puutuoteteollisuuden sivutuotteista jalostettavien pellettien valmistus ja (4) puu- ja turvebiomassasta valmistettava biodiesel. Eri kestävyyden ulottuvuuksien indikaattorit määriteltiin arvoketjuille asiantuntijahaastatteluin. Indikaattorien arvot määriteltiin kirjallisuuden ja haastattelujen avulla. Laskennallinen kestävyystarkastelu eri vaihtoehtojen välillä tehtiin monitavoitteisen päätöksenteon (MCDA) metodologiaan pohjautuen ja samalla kehitettiin tarkoitukseen sopiva laskennallinen työkalu. Jokaiselle kestävyyden ulottuvuudelle määrittyi 20 - 40 indikaattoria, joista valikoitui asiantuntijahaastattelujen ja -kyselyjen perustella 5 - 7 toisaalta tärkeydeltään suurta ja toisaalta mitattavissa olevaa indikaattoria varsinaiseen laskentaan. Sidosryhmähaastattelujen perusteella määritettiin laskennassa käytettävät painokertoimet eri ulottuvuuksille. Ketjujen rinnakkaistarkastelu tehtiin haastatteluissa määritettyjen painokerrointen lisäksi hyödyntäen erilaisia laskennallisia oletuksia kestävyyden ulottuvuuksien ja kestävyyttä mittaavien indikaattorien painotuksista. Tutkimus osoitti, että kestävyyden useiden ulottuvuuksien mittaaminen ja käsitteleminen osana päätöksentekoa on täysin mahdollista ja se avaa uusia näkökulmia päätöksenteon tueksi tehtäessä valintoja luonnonvarojen kestävän käytön suhteen. Toisaalta tutkimuksen empiiriset tulokset osoittivat, että tuotantoketjujen väliset kestävyyserot riippuvat keskeisesti tuotetusta vaikutusarviointitiedosta ja sen luotettavuudesta, sekä käytetyistä painotuksista kestävyyden indikaattoreiden ja kestävyyden eri ulottuvuuksien välillä. Mikään tarkastelun kohteena olevista tuotantoketjuista ei ollut kaikkia muita parempi riippumatta laskentamallin lähtötiedoista ja -oletuksista. Osana tutkimusta on myös uraauurtavasti tuotettu kulttuurillisen kestävyyden ongelmalähtöinen määritelmä ja määrittelyprosessi. Tämä mahdollistaa kulttuurisen ulottuvuuden konkreettisen arvioinnin ja luo pohjaa aihepiirin kehittämiselle jatkossa. Haasteen moniulotteisen kestävyyden mittaamisessa muodostaa mm. indikaattorien valinta ja laadullisten muuttujien käsittely.  Kokonaiskestävyyttä tarkasteltaessa olisikin tärkeää pystyä määrittelemään mitattavissa olevat indikaattorit kaikille bioenergian tuotantoketjuille, koska muutoin ketjujen välisen kestävyyden luotettava vertailu on hankalaa. Jatkotutkimuksissa saattaisi olla myös aiheellista keskittyä tarkemmin kuhunkin tuotantoketjuun erikseen kaikki kestävyyden ulottuvuudet huomioon ottavan elinkaariarvioinnin muodossa.
  • Kiani, Sepideh; Lehosmaa, Kaisa; Kløve, Bjørn; Ronkanen, Anna-Kaisa (Elsevier BV, 2022)
    Ecological Engineering
    To remove nitrogen in cold conditions, we studied new nature-based treatment solutions using six pilot-scale reactors. The pilots were woodchip bioreactor (WBR), aquatic floating hook-moss (Warnstorfia fluitans) (MBR), and a combined woodchip and floating hook-moss hybrid unit (HBR) with an improved hydraulic design. The experiment was run in a climate room at temperatures of 10 °C and 5 °C and using mine water from two sites located in northern Finland. Unlike traditional horizontal flow woodchip bioreactors, in this study the hydraulic efficiency was improved from poor (λ = 0.06) in the woodchip bioreactor to satisfactory (λ = 0.51) in the hybrid unit by inserting two inner plates along the water flow and adding floating hook-moss. The hybrid bioreactor revealed the highest capability of nitrogen removal in all inorganic forms at T ≤ 10 °C with a mean HRT of 70.5 h. On average, 30–78 % of dissolved inorganic nitrogen was removed in the hybrid unit, which was 2 and 3 times more than in units consisting only of woodchip or floating hook-moss. The hybrid bioreactor revealed a maximum NO−3-N removal rate of 1.0–5.2 g m−3 d−1 and a 21.8–99.7 % removal efficiency for an average incoming NO−3-N load of 40 g d−1. The maximum NH+4-N removal efficiency of 75.6 and 53 % took place in HBR and MBR, respectively, when the incoming NH+4-N load was 23.6 ± 0.7 g d−1 at 10 °C. Over the 154 days of the experiment, the hybrid unit removed a total of 2.95 kg DIN-N, which was 0.8 kg higher than the sum of the DIN-N mass removed in the individual woodchip (1.7 kg) and moss units (0.55 kg). The nitrogen content of the aquatic moss was higher in the hybrid unit compared to the moss unit, showing a higher contribution of N plant uptake. Overall, our results suggest that combining woodchips and aquatic moss in a hybrid unit with improved hydraulic efficiency using inner walls may enhance nitrogen removal in cold climate conditions.
  • Kärkkäinen, Matti (Suomen metsätieteellinen seura, 1976)
  • Mäkelä, Markku (Suomen metsätieteellinen seura, 1977)