Browsing by Subject "halot"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-7 of 7
  • Holopainen, Viljo (Suomen metsätieteellinen seura, 1950)
  • Pöntynen, V. (Suomen metsätieteellinen seura, 1932)
  • Lassila, Ilmo (Suomen metsänhoitoyhdistys, 1916)
    Suomen metsänhoitoyhdistys Tapion kansankirjasia ; 7
  • Finlands Forstvetenskapliga Samfund; Suomen metsätieteellinen seura; The Finnish Society of Forest Science (Suomen metsätieteellinen seura, 1933)
  • Lahtinen, Veikko (2005)
    Tässä pro gradu -tutkimuksessa selvitetään mitä erityisiä vaikutuksia Pietariin käydyllä halkokaupalla on ollut Suur-Saimaan alueen talouteen autonomian ajan lopulla, ennen ensimmäistä maailmansotaa. Pietarista, emämaan pääkaupungista, tuli osaksi halkokaupan kautta enenevässä määrin muidenkin elämän alojen asiointikeskus. Kaupungin merkitys tutkimusajan Suomelle korostui kaupungin suuren suomalaisväestön takia. Saimaan kanavan avaamisen (1856) kautta Suomi kääntyi yhä enemmän Venäjän suuntaan. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan halkokaupan taloudellisia vaikutuksia erityisesti työllisyyden kautta kolmessa valitussa esimerkkikunnassa: Ristiinassa, Anttolassa ja Puumalassa. Näillä kunnilla on välitön yhteys Saimaan kanavaan ja sitä kautta Pietariin. Lisäksi tutkimuksessa esitellään malli halkokaupan taloudellisista vaikutuksista. Tarkasteltavien kuntien halkokauppaa käsitellään sitten mallin avulla. Mallin vaiheessa 1. tarkastellaan halonhakkuun, vaiheessa 2. halkojen kuljetuksen (metsästä halkotarhalle), vaiheessa 3. halkojen pilkkomisen (halkotarhalla), vaiheessa 4. halkojen laivaanlastauksen, vaiheessa 5. halkojen (vesiteitse tapahtuvan) kaukokuljetuksen ja viimeksi vaiheessa 6. halkojen purun ja loppukäyttäjille jakamisen työllisyysvaikutuksia. Työn teoreettisena taustana toimii Reino Ajon teoria liikennealueiden muodostumisesta. Teoriasta on apua erityisesti keskityttäessä tutkimaan Saimaan kanavan kautta käydyn kaupan suuntautumista Pietariin, joka oli tutkimusaikana merkittävä taloudellinen keskus Venäjällä. Saimaan kanavan tarkastelun lisäksi käydään lävitse myös sen liityntäliikennettä sekä vesillä että maalla. Lisäksi työssä paneudutaan halkokaupan kuljetustekniikkaan ja sen kehittymisen mukanaan tuomiin vaikutuksiin. Ristiinassa halkokauppa työllisti puoleksi vuodeksi vuonna 1900 kokonaisuudessaan 5,4 %:ia maataloustyöväestöstä. Saimaan kanavan kautta vuonna 1900 kuljetetuista 155400 pinokuutiometristä halkoja Ristiinan osuus oli 4,9 %. Ristiinan osalta tulee muita otosvuosia (1890 ja 1894) tarkastellessa huomioida, että osa kunnan halkokaupasta on todennäköisesti merkitty tilastoihin Mikkelistä lähteneeksi. Tämän takia Ristiinan ilmoitetut halkomäärät ovat luultavasti alhaisempia kuin vienti on todellisuudessa ollut. Mikkelin kaupungin alueelta ei halkoja ole voitu vientiin hakata. Puumalasta vietiin vuonna 1900 7,7 % Saimaan kanavan kautta kuljetetuista halkolasteista. 1800-luvun loppuvuosiin asti halonhakkuu tapahtui Puumalassa, kuten muissakin tarkastelluissa kunnissa, pelkän kirveen voimin. Anttolasta vietiin vuonna 1900 4,4 % kaikista Saimaan kanavan läpi kuljetetuista haloista. Halkolastien määrä kasvoi Anttolassa tasaisesti vuosien 1890 ja 1900 välillä. Väätämönsalmen ruoppaus- ja kunnostustyö vuosina 1896-1897 vaikutti todennäköisesti kasvuun tarkasteluajanjakson lopussa. Halkokaupan myötä kasvanut lotjanrakennustoiminta lisäsi anttolalaisten työmahdollisuuksia. Lotjia rakennettiin myös muualla Suur-Saimaan alueella. Lotjista kehittyi niihin asennettujen koneiden myötä erityinen Saimaan laivatyyppi, jota kutsuttiin tervahöyryksi. Rakentamisen lisäksi välillisiin taloudellisiin vaikutuksiin kuului halkokuljetuksen (vienti) mahdollistama edullinen paluulasti (tyhjä rahtitila), jonka kautta laivan omistaja sai kuljetuksista rahtituloja. Välillisiin vaikutuksiin voidaan lukea myös kulkuväylien parantamiseen liittyneet työt ja investoinnit.
  • Heiskanen, Veijo (Suomen metsätieteellinen seura, 1961)
  • Pöntynen, V. (Suomen metsätieteellinen seura, 1954)