Browsing by Subject "hammashoito"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Joska, Eeva (Helsingin yliopisto, 2018)
    Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen kokemuksia hammasproteesien käytöstä ja siihen liittyvistä tunteista muistitietoaineiston kautta. Primaariaineistona tutkielmassani toimii Maitohampaat, nai-mahampaat, tekohampaat — Hammashoidon perinne -kilpakeruu, jonka ovat toteuttaneet Suomen Hammaslääkäriliitto ry. ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkisto. Keruu on järjestet-ty marraskuun 2001 ja toukokuun 2002 välillä. Kilpakeruuaineistosta valikoitui 15 vastausta, joita tar-kastelen tutkielmassani. Vastaajat ovat syntyneet 1910—1940-luvuilla. Tutkimuskysymykseni ovat: Millaisia kokemuksia kertojilla on hammasproteesien käytöstä ja hampaiden hoidosta ennen niiden menetystä? Miten hampaiden hoitoa ja proteesien käyttöä aineistossa muistellaan? Millaiseen histo-rialliseen kontekstiin kokemukset voidaan sijoittaa? Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassani toimii ymmärtävä muistitietotutkimus ja Marja-Liisa Honkasalon käsite arkiteoria. Arkiteoriat ovat ihmisten omasta toiminnasta ja kokemuksista johdettu-ja sairauksien ja lääketieteen tulkintoja. Näitä tulkintoja ihmiset tekevät arjessaan. Lisäksi olen käyttä-nyt tutkimusta tukevaa kirjallisuutta. Tutkimusaineiston analyysissa olen käyttänyt lähiluvun menetel-mää. Tärkeitä käsitteitä tutkielmassani ovat muistelu, uutuuksien vastustus ja sosiaalinen kärsimys. Ensimmäisessä analyysiluvussa kerron hammashuollon historiasta Suomessa ja hampaiden hoidon tottumuksista muistitietoaineiston kertomusten kautta. Toisessa analyysiluvussa käsittelen särkevien hampaiden hoitoa ja hammaslääkärissä käymisen kokemuksia. Kolmannessa analyysiluvussa analysoin kertomuksia hampaiden menettämisestä ja hammasproteeseista. Käsittelen arkiteorioiden avulla proteeseihin liittyviä muistoja ja tunteita. Neljännessä analyysiluvussa lähestyn ham-masproteesien käyttäjien kokemuksia kauneuteen ja vanhuuteen liitettyjen käsitysten kautta. Proteesien käyttäjät analysoivat itse syitä huonolle hammasterveydelleen kertomuksissaan. Arkiteo-rioita käytetään omien hampaiden terveyden selittämiseksi, ja oman toiminnan järkeistämiseksi. Ker-tomuksista kävi ilmi, että vielä enemmän kuin proteeseja, pelättiin täyttä hampaattomuutta ja sen mukanaan tuomaa ulkonäköä. Hampaattomuus ja hammasproteesien käyttö koettiin yksityisasiaksi ja haluttiin siten pitää piilossa muilta. Kertojien kokoamat arkiteoriat hampaiden menetyksestä yhdistelevät saatavilla ollutta lääketieteellis-tä tietoa ja kokemusperäistä tietoa. Arkiteorioiden sisältöön on eniten vaikuttanut jokaisen kohdalla oma eletty elämä ja lähipiirin kokemukset.
  • Rehula, Matilda (Helsingin yliopisto, 2020)
    Terveydenhuoltolain perusteella kunnan tai kuntayhtymän on järjestettävä suun perusterveydenhuollon päivystys. Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä puolestaan määrittelee, että suun terveydenhuollon päivystys tulee olla saatavilla laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaaloissa lukuun ottamatta yöpäivystystä. Sairaaloissa, joissa on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys suunterveydenhuollon päivystystä ei tarvitse järjestää. Suomessa on 20 ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalaa, josta 5 on yliopistollisia keskussairaalaa, 7 laajan päivystyksen sairaalaa ja 8 sairaalaa, joissa on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyspiste. Erityisvastuualueen yliopistollisen sairaanhoitopiirin vastuulla on suun terveydenhuollon yöpäivystys. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin erikoisvastuualueen (HUS ERVA) suun terveydenhuollon yöpäivystyksestä vastaavat HUS:in Suu- ja leukakirurgian yksikön erikoislääkärit, erikoistuvat lääkärit ja hammaslääkärit. Yöpäivystys on HUS/ Töölön sairaalassa, jossa toimii erikoissairaanhoidon suu- ja leukakirurgian ympärivuorokautinen päivystys. Suun terveydenhuollon yöpäivystyksestä on varsin vähän tutkimuksia. Tämä tutkimus on tehty vuonna 2017 HUS ERVA suunterveydenhuollon yöpäivystyksessä käynneistä potilaista. Tiedot ovat kerätty HUS potilastietojärjestelmästä (309 potilasta). Potilastiedoista on kerätty potilaiden ikä, kotikunta, potilaan ilmoittama tulosyy, päädiagnoosin koodi, toimenpide sekä todennäköinen syy toimenpiteelle. Tiedot ovat kerätty Excel-taulukkoon. Tutkimuksesta ilmenee, että suurin syy potilaiden hakeutumiseen päivystykseen yöllä on kipu. Eniten käytetyt diagnoosit ovat määrittämätön pulpiitti, karies, pitkäaikainen periapikaalinen parodontiitti, tarkemmin määrittelemätön hammassärky, sekä muu pulpiitti. Yleisin toimenpide suun terveydenhuollon yöpäivystyksessä potilaille on puudutus. Suurin ikäryhmä on 15-44 vuotiaiden ikäryhmä. Kun vertaa suunterveydenhuollon yöpäivystyksessä käyneiden potilaiden ja HUS alueella asuvien ihmisten ikäjakaumaa huomaa, että yöpäivystyksessä on käynyt myös suhteellisesti eniten 15-44 vuotiaita potilaita. Erityisinstrumentteja ja tarkkuutta vaativia toimenpiteitä ei ole järkevää tehdä yöaikaan, joten puudutus on hyvä vaihtoehto sairaustiloissa, jotka eivät ole henkeä uhkaavia. Sen avulla potilas pärjää aamuun asti, jolloin hän hakeutuu hammaslääkäripäivystykseen jatkohoitoon. Yöpäivystyksessä voidaan siis hetkellisesti lievittää potilaan kipua. Voidaan kuitenkin kyseenalaistaa, onko tällainen toiminta kustannustehokasta tai edes potilaan kannalta aina järkevää vaan voitaisiinko hammaslääkäripäivystystä sekä elektiivistä toimintaa kehittämällä löytää paremmin potilaita palveleva ratkaisu. Mahdollinen vaihtoehto olisi sujuvampi hoitopolku, esimerkiksi siten, että potilaille saisi varattua ajan jatkohoitoa varten helposti ja sujuvasti jopa heti yöllä.
  • Chrons, Anna; Kuntsi-Vaattovaara, Helena (2006)
    Oppimateriaalia;7
  • Jauhiainen, S; Holappa, V; Maljanen, T; Virta, L; Helminen, S; Mikkola, H (Kela, 2013)
    Työpapereita 49
    Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli tarjota vaihtoehtoja keskusteluun hammashoidon sairausvakuutuskorvausjärjestelmän uudistamiseksi. Vaihtoehtoisten korvausmallien, porrasmallin ja tilimallin, korvauksia verrattiin vuonna 2009 voimassa olleen taksamallin korvauksiin. Laskelmien avulla arvioitiin, ketkä korvausta saaneet hyötyisivät ja ketkä häviäisivät. Tutkimuksen aineistona oli otos henkilöistä, jotka saivat sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvausta yksityisen hammashoidon kustannuksista vuonna 2009. Otoksen koko oli 100 000 henkilöä, joilla oli yhteensä 503 093 toimenpidettä. Aineistossa oli tiedot henkilöille tehdyistä toimenpiteistä, toimenpiteistä maksetuista palkkioista ja saaduista korvauksista. Taustamuuttujia aineistossa olivat sukupuoli, ikä, kotikunta ja valtionveronalaiset vuositulot. Laskelmissa käytettiin kahta vaihtoehtoista korvausmallia: porrasmallia ja tilimallia. Porrasmallissa korvaus nousi, kun asiakkaan kustannukset nousivat. Tilimallissa kaikilla oli käytössään vuosittain samansuuruinen korvaussumma. Tutkimusaineiston todellisille toimenpiteille laskettiin vaihtoehtoisten mallien mukaiset korvaukset. Laskelmissa oletettiin, että henkilöiden toimenpiteet ja toimenpiteiden palkkiot säilyvät ennallaan. Korvausmallit pidettiin kustannusneutraaleina, joten niiden korvaussumma oli korkeintaan vuoden 2009 tasolla. Laskelmat osoittivat, että tilimallista hyötyisi kolme neljästä korvauksen saajasta. Korvausprosentti oli taksamallia korkeampi, kun vuosikustannus eivät ylittäneet 500 euroa. Porrasmallin käyttöönotosta hyötyisi yksi kymmenestä korvauksen saajasta. Korvausprosentti kasvoi, jos vuosikustannus ylitti 800 euroa. Sitä pienemmällä vuosikustannuksella korvausprosentti pieneni taksamalliin verrattuna. Jos sairausvakuutuksen korvausjärjestelmää halutaan uudistaa kustannusneutraalisti ja samalla parantaa edellytyksiä käyttää yksityisiä hammashoitopalveluja, tulisi soveltaa tilimallia porrasmallin asemesta.