Browsing by Subject "hankkeet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 37
  • Belinskij, A.; Gamarena Gómez, T.; Kostamo, K.; Lähteenmäki-Uutela, A.; Piiparinen, A.; Spilling, K. (Finnish Environment Institute, GRASS-hanke, 2021)
    GRASS Policy Brief 2
  • Ruhanen, Tuula (Helsingin yliopisto, 2001)
    Verkkari 2001 (12)
  • Kuusela, Marjo (Helsingin yliopiston kirjasto, 2020)
    Avoimen julkaisemisen palvelukeskus -hanke toteutettiin vuosina 2017–2019. Hankkeen rahoittaja oli Helsingin yliopisto ja hankkeen toteuttivat Helsingin yliopiston kirjasto ja Gaudeamus-kustantamo. Hankkeen tavoitteet olivat: (1) rakentaa avoin tiedekustantamo Helsinki University Press (HUP), (2) luoda kirjoittajamaksujen hallinnointimalli, (3) koota, uudistaa ja luoda uusia avoimen julkaisemisen tukipalveluita osaksi keskuksen toimintaa. Tässä raportissa kerrotaan hankkeen vaiheista, tuloksista ja jatkotoimenpiteistä. Hankkeessa luotiin useita uusia palveluja ja käytäntöjä. Lyhyt tiivistelmä tuloksista: (1) Avoin tiedekustantamo Helsinki University Press (HUP) aloitti toimintansa. Kustantamoa rakennettiin 2017–2019 ja ensimmäiset julkaisut ilmestyivät tammikuussa 2020. Kustantamon asema vakiinnutettiin keväällä 2019, jolloin yliopisto päätti, että HUP on yliopiston kirjaston alainen elin, jonka toiminnan käytännön toteutuksesta vastaa Gaudeamus. (2) Kirjoittajamaksupalvelut (APC- ja BPC-maksut): Hankkeessa luotiin sujuvat käytänteet artikkelien (APC = Article Processing Charges) ja kirjojen (BPC = Book Processing Charges) kirjoittajamaksupalveluille. Hankkeen jälkeen palvelut ovat osa kirjaston hankinta- ja lisensiointityötä: kirjasto hoitaa keskitetysti yliopistolaisten kirjoittajamaksuja, neuvottelee maksuihin alennuksia ja seuraa tilaus- ja julkaisumaksuja. (3) Julkaisualustapalvelut: Helda Open Books ja Editori. Hankkeessa kehitettiin nykyistä Helda-julkaisuarkistoa sekä luotiin työkäytänteet ja palvelukonsepti avointen kirjojen julkaisemiseksi Heldassa eli Helda Open Books -konsepti. Hankkeessa valmisteltiin avointen lehtien Editori-julkaisualustapalvelua, jota pilotoidaan projektina kolmen vuoden ajan vuosina 2020–2022. (4) Julkaisemisen tuen tehtävät määriteltiin ja asiantuntijuutta vahvistettiin. Avoimen julkaisemisen kenttä elää voimakkaasti, uusia tehtäviä syntyy ja uudenlaista osaamista tarvitaan. Kirjaston rooli muuttuu kohti julkaisemisen tukemista. Hankkeessa kehitettiin julkaisutietojen ja kokoelmahallintatietojen analytiikkaa, perehdyttiin tieteellisen julkaisemisen käytänteisiin (mm. pysyvät tunnisteet, CC-lisenssit), kehitettiin neuvontatyötä, päivitettiin kirjaston aineistopolitiikka sisältämään avoin julkaiseminen ja vahvistettiin kirjastolaisten asiantuntijuutta kouluttautumalla digitaaliseen julkaisemiseen. Lisäksi hankkeen työntekijät lisäsivät kirjaston muiden työntekijöiden osaamista jakamalla heille avoimen tieteen ja julkaisemisen tietotaitoaan koulutuksilla. Hankkeessa verkostoiduttiin kansallisesti ja kansainvälisesti.
  • Laukka, Vuokko; Katko, Tapio S.; Peltonen, Lasse; Rajala, Riikka (Springer Nature, 2021)
    Hydrogeology Journal 29: 4 (2021), 1369–1378
    In Finland, community water supply has increasingly relied on natural groundwater and artificially recharged groundwater as the raw water source. Several managed aquifer recharge (MAR) projects have been co-created with involved parties and have proceeded well, while some cases have raised considerable resistance among the stakeholders. It seems that success or failure in MAR cooperation is related to management cultures and the ways in which various interests are taken into account, from the very beginning and throughout the process. Empirically, this paper builds on comparison between two conflictual case studies in Finland: one in the Tampere region and the other in the Turku region. The study analyses the major constraints of these projects through the lens of collaborative rationality, also drawing upon discourse analysis and negotiation theory. The material is gathered through thematic interviews of stakeholders, newspaper articles and a stakeholder workshop. The results indicate that conventional management approaches, drawing from expert-based instrumental rationality, were insufficient in both cases. The collaborative rationality framework suggests that legitimacy for the groundwater projects should be gained through joint knowledge production and inclusive multiparty interaction for creating options for collaboration. Both cases lacked the tools and know-how for authentic dialogue and collaboration. The emerging paradigm emphasizes more collaborative approaches for natural resources management and urban planning. While MAR projects operate inside these areas and are highly complex in nature, it is essential to embrace the emerging paradigm in order to promote MAR systems along with their huge potential.
  • Kokko, Marjut; Koskiniemi, Marika (Lappi Eláhus-, johtalus- ja birasguovddáš, 2019)
    Suoma biras 1smi/2019 (Suomen ympäristö 1/2019)
    Ohcejogas Norgga ja Suoma rájás golgan Deatnu lea okta Suoma fiidnámus johkalegiin. Eanadatgova steampilastet johkaleagi duolbadasaide šaddan sámegilit, maid beallejalges šilljobiriin lea heivvolaččat ođđa ja soađis seastašuvvan boares ráhkadusmáddodat. Fiidnámus eanadagat leahkkasit váriid vilttiin ja Deanus, mii lea doaibman don dološ johtingeaidnun ja meroštallan giliid ja boađuid báikki. Ealáhusain eanadaga oidno luossabivddu lassin boazodoallu, šibitdoallu, bohccosuoinni ja fuođđara buvttadeapmi ja smávvalunddot guolleturisma. Riikkaviidosaš klassifiseremiin plánaguovlu lea nannejuvvon riikkaviidosaččat árvvolaš eanadatguovlun jagi 1995. Dálvadasa gilli ja oassi Nuvvosa gilis lea lassin klassifiserejuvvon riikkaviidosaččat árvvolaš huksejuvvon kulturbirasin jagi 2009. Sámekultuvrras eanadaga árvvus doallan lea vieris ja kultuvrii lea lunddolaš, ahte eanadahkii eai guđđojuvvo luottat. Árvvolažžan vásihuvvo oppa eallinbire, muhto eandalii guovllut, mat leat oiddolačča árbevirolaš ealáhusaid hárjeheami dáfus. Eanadaga buorrevuohta ja čábbodat laktásitge nannosit dasa, man oiddolaš guovlu lea ássat ja oažžut birgenlági. Dát plána lea ovttas gili olbmuiguin dahkkon kárten guovllu eanadatárvvuin ja divššuvuollásaš čuozáhagain. Plána áigge smihtte mat nuppástusat eanadaga leat dáhpáhuvvan ealáhusaid ja dálkkádaga rievddadettiin ja dan mii Deanuleagi eanadagas lea seailluheami veara. Dán maŋŋá leat soahpan divššuvuollásaš čuozáhagain, smiehttan heivvolaš dikšunvugiid, dahkan goasttádusrehkenastimiid ja kártet ekonomalaš doarjjavejolašvuođaid. Eanadaga – iežas ássanbirrasa – loaktimis fuolaheapmi vásihuvvo gilleservošis dehálažžan. Ealáhusaid doarjuma, eanadatdikšuma sihke ráhkadusaid ja árbevirolaš ealáhusaide gullevaš rusttegiid seailluheami oidne doarjut lassin báikkálaš kulturidentitehta. Dál eanadatdikšun- ja geavahanplána gárvvásmuvadettiin sáhttá guovllu eanadaga dikšut guhkes áiggi bargguin ja oktasaš vuođđojurdagiid vuođul. Gilleeanadaga dikšumis iešguđege eanaoamasteaddjis lea ovddasvástádus iežas eatnamiiddis dáfus ja eanadatdikšun lea diehttelasat eaktodáhtolaš. Bargu jotkojuvvo maiddái álggahan Ohcejoga kultureanadagat oidnosii –Leader-fidnus. Boahttevuođas plánaguvlui lea vejolaš vuođđudit luonddusuodjalanlága 32 §:s oaivvilduvvon eanadatdikšunguovllu, mii oaččui skábmamánus 2018 dahkkon jearahallama mielde doarjaga gili olbmuin.Virggálaš sajádat dahká vejolažžan giliid dahkan dovddusin ja fállá vejolašvuođa ohcat dikšumii doarjaga birasministeriijas. Eanaoamasteaddjit sáhttet ohcat ruhtadeami eanadatdikšumii lassin eanadoalu birasdoarjaga bokte. Giliid huksenárbbi seailluheapmái ja fuolaheapmái lea vejolaš ohcat doarjaga Lappi EBI-guovddážis ja Musealágádusas. Eanadatdikšunguovllu vuođđudeapmi ii buvtte riekteváikkuhuslaš lassiráddjehusaid eatnamiid, čáziid dahje vuvddiid ávkkástallamii. Huksen dáhpáhuvvá ain Gáregasnjárgga oasseoppalašláva ja gieldda huksenortnega mielde. Plána lea ruhtadan Leader Davimus Lappi, Ohcejoga gielda, Lappi EBI-guovddáš ja birasministeriija
  • Santikko, Satu (2007)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää viranomaisen näkökulmasta, miten ELMA (Eläke on mahdollisuus) -hanke toteutuu arkipäivän työssä. ELMA-hanke koskee työkyvyttömien pitkäaikaistyöttömien eläkemahdollisuuksien selvittämistä. Tutkimuskysymykset olivat 1) Millaiset pitkäaikaistyöttömät valikoituvat ELMAan? 2) Millaiset ovat ELMAn prosessin vaiheet, ja kuinka kauan ne kestävät? 3) Ketkä ovat saaneet myönteisen ja ketkä kielteisen päätöksen ja millä diagnoosilla? Tutkimusaineisto koostui 17 ELMA-selvitykseen valikoituneen henkilön asiapapereista. Henkilöt olivat saaneet työkyvyttömyyseläkepäätöksen 1.8.2005–31.7.2006. Kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke myönnettiin seitsemälle miehelle ja neljälle naiselle. Hylkäävän eläkepäätöksen sai kaksi miestä ja neljä naista. Tutkimuksen perustana oli itse laaditulle tiedonkeruulomakkeelle kerätyt tiedot työvoimatoimiston ja Kelan asiapapereista. Aineistoa täydensi pitkäaikaistyöttömiä koskevan tutkimuksen julkaisematon tilastomateriaali ja ELMAa hoitavan työvoimaviranomaisen kanssa käydyn keskustelun muistiinpanot. Aineiston käsittelyssä tärkeimmiksi lähteiksi muodostuivat kansanedustaja ja lääkäri Ilkka Taipaleen kirjoittama teos Sosiaalilääketieteellinen eläke-edellytysten selvittelyopas ja internet-lähde Pitkäaikaistyöttömien eläkemahdollisuuksien selvittäminen 2004. Keskeisiä lähteitä työttömien kuvan ymmärtämisessä olivat Kari Vähätalon kirjoittama teos Työttömyys ja suomalainen yhteiskunta sekä Matti Kortteisen ja Hannu Tuomikosken kirjoittama teos Työtön - tutkimus pitkäaikaistyöttömien selviytymisestä. Tutkimuksen tulos oli, että ELMA-selvittelyn perusteella monet ”piilotyökyvyttömät” saatiin heille oikean etuuden piiriin. Selvittelyyn oli valikoitunut henkilöitä, joilla oli ELMAn toimintamallin kohderyhmän piirteitä. ELMA-selvityksessä mukana oleville henkilöille oli yhteistä pitkäaikaistyöttömyys, kouluttautumattomuus ja työkyvyn aleneminen. Näiden työkyvyttömien pitkäaikaistyöttömien eläkemahdollisuuksia selviteltiin ELMAn toimintamallin mukaisesti. Osalle ELMA-selvitykseen valikoituneille henkilöille oli selvittelyssä tehtyjen tutkimusten johdosta todettu sairaus tai sairauksia, joka oikeutti heidät työkyvyttömyyseläkkeeseen. ELMA-selvitys antoi myöntävän työkyvyttömyyseläkkeen saaneille henkilöille kunniallisen tavan poistua työmarkkinoilta. Hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneet henkilöt jäivät työvoimatoimiston kirjoille työttömiksi työnhakijoiksi ja osalla heistä ELMA-selvittely jatkuu.
  • Kallio, Tuomas (Ministry of the Environment, 2009)
    The Finnish Environment 27en/2009
    Several structural funds programmes co-funded by the European Union will be implemented in Finland during the programming period 2007–2013. Sustainable development as a cross-cutting principle guides both European Structural Funds programme preparation and implementation. This report aims to provide a framework for integrating environmental considerations into the implementation of these programmes. The focus will be on the four Regional Competitiveness and Employment programmes funded from the European Regional Development Fund (ERDF programmes), but the results can be applied to all types of structural funds programmes as well as to national regional development.
  • Unknown author (Helsingin yliopisto, 2004)
    Verkkari 2004 (8)
  • Liukkonen, Sirkku (Helsingin yliopisto, 2004)
    Verkkari 2004 (2)
  • Karhinen, Santtu; Peltomaa, Juha; Riekkinen, Venla; Saikku, Laura (Elsevier, 2021)
    Global Environmental Change 67 (2021), 102225
    Local governments have set highly ambitious greenhouse gas emission reduction targets on a strategic level, in some cases influenced by intermediary networks. Yet, the quantitative impacts of climate strategies or the sharing of best practices on emissions still remain largely unknown. The aim of this study was to examine the impact of an intermediary network on municipal greenhouse gas emissions. This was done through an econometric analysis of the emissions of municipalities that are members of the Finnish Hinku (Towards Carbon Neutral Municipalities) network, and through comprehensive qualitative interviews conducted in 40 of those municipalities. Our quantitative results show that Hinku network membership has successfully led to the lowering of greenhouse gas emission levels in participating municipalities. The qualitative interviews suggest that this is due to systematic local level climate work, enhanced by network membership. The network functions as an intermediary in two ways: by providing expertise and enabling peer-support. In addition, it has also succeeded in legitimising local level climate action. Ambitious local level climate action can also affect the ambition of national climate policy, which in turn may reflect on the amount resources allocated to local climate action.
  • Unknown author (Helsingin yliopisto, 2006)
    Verkkari 2006 (7)
  • Kangas, Aki (Helsingin yliopisto, 2006)
    Verkkari 2006 (8)
  • Virtanen, Aimo (Helsingin yliopisto, 2001)
    Verkkari 2001 (15)
  • Laurila, Eeva (Helsingin yliopisto, 2000)
    Verkkari 2000 (12)
  • Ketola, Maija; Malin, Kimmo; Nyrölä, Liisa; Suvantola, Leila (Ympäristöministeriö, 2009)
    Suomen ympäristö 18/2009
    Kompensaatiolla pyritään tasapainottamaan liikennehankkeiden ja niihin liittyvän maankäytön suunnittelun yhteydessä syntyviä haittoja vastaavanarvoisilla positiivisilla ympäristöjärjestelyillä. Raportissa on kuvattu ulkomaisten ja kotimaisten esimerkkihankkeiden avulla kompensaatiomenettelyjä, jotka ovat jo käytössä tai otettavissa käyttöön Suomessa. Lainsäädäntökatsauksessa on käyty läpi nykyisen lainsäädännön mahdollistamia kompensaatiokäytäntöjä ja lainsäädännön muutostarpeita. Tämä raportti on tarkoitettu palvelemaan väyläsektorilla ja maankäytön suunnittelun parissa työskenteleviä tahoja. Kompensaatio liikennehankkeissa -tutkimuksen tavoitteena on ollut tehdä aihepiiriä tutuksi Suomessa sekä esittää suosituksia jatkotoimenpiteiksi ja asian eteenpäin viemiseksi.
  • Virtanen, Aimo (Helsingin yliopisto, 2001)
    Verkkari 2001 (16)
  • Vihervaara, Petteri; Viinikka, Arto; Brander, Luke; Santos-Martín, Fernando; Poikolainen, Laura; Nedkov, Stoyan (Pensoft, 2019)
    One Ecosystem
    A broad array of methods have been developed and applied to map ecosystem services and their values at various geographic scales. For example, the ESMERALDA project developed methods for ecosystem service mapping across Europe. This paper describes how different methodological interlinkages can be used in ecosystem service mapping and assessment and how the integration of information can be facilitated to assist in decision-making processes related to sustainable use and protection of ecosystem services. This paper is based on a literature review and expert consultations throughout the project. The accumulation of knowledge in ecosystem assessment processes will be described through multiple steps: 1) data compilation, 2) analyses run via independent or linked methods applications and tools, 3) integration of information from multiple analyses and 4) finally, feeding into the decision-support frameworks. The challenges and possibilities of using combinations of various datasets and methods will be discussed. This workflow is demonstrated with real-world applications. In addition, technical pitfalls and challenges, as well as linkages to overall ecosystem assessments and policy questions, are analysed and discussed.
  • Vesala, Hannu T; Klem, Simo; Teittinen, Antti (Kela, 2019)
    Kuntoutusta kehittämässä
    Kehitysvammaliitto toteutti ulkoisen arvioinnin Kelan rahoittamasta Rinnekoti-säätiön kehittämishankkeesta ”Ohjaava työhönvalmennuspalvelu oppimisvaikeuksia omaaville nuorille”. Hankkeessa kehitettiin 3kk-työhönvalmennuspalvelu ja sitä kokeiltiin viidessä kurssissa, joihin osallistui 25 nuorta. Arviointitutkimuksen tarkoitus oli tuottaa tietoa sekä työhönvalmennuspalvelusta ja sen kokeilusta, että menetelmän sovellettavuudesta kehittämishankkeen päätyttyä. Arvioinnin tulokset voidaan jakaa toteutuksen arviointiin, kokemusten kuvaamiseen ja toimintamenetelmän arviointiin. Kehittämishanke toteutettiin pääsääntöisesti hankesuunnitelman mukaisesti ja hankkeelle asetetut keskeiset tavoitteet saavutettiin. Ainoa merkittävä poikkeama suunnitelmasta oli kursseille osallistujien lukumäärä, joka jäi huomattavasti pienemmäksi asetetusta tavoitteesta, 40 nuorta. Tämä kuvastaa kohderyhmään kuuluvien henkilöiden tunnistamisen ja palveluun ohjautumisen haasteellisuutta. Kursseille osallistuneet nuoret pitivät kurssia mielekkäänä ja hyödyllisenä sekä arvioivat siitä olevan hyötyä työnhaussa. Osalla kurssille osallistujista odotuksena saattoi olla, että kurssin kautta työllistyisi palkkatyöhön. Kuuden kuukauden jälkeen 11:sta kyselyyn vastanneesta kolme henkilöä oli työllistynyt. Sidosryhmien arviointien mukaan kehitetty palvelu on tarpeellinen ja toteuttamiskelpoinen sekä sovellettavissa huomattavasti laajemmalle asiakasryhmälle kuin mikä oli ollut hankkeen kohderyhmänä. Hyvänä pidettiin palveluun sisältyvää asiakkaan vahvuuksien ja tarpeiden kartoittamista. Sekä asiakkaiden ohjautuvuus palveluun että jatko-ohjautuminen kurssin päätyttyä nähtiin haasteellisena ja tässä arvioitiin tarvittavan verkostoitumista ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Työhönvalmennuspalvelun vakiinnuttamisessa pysyväksi toiminnaksi olisikin erityistä huomiota kiinnitettävä nivelvaiheisiin: palveluun ohjautumiseen sekä palvelun jälkeiseen jatko-ohjautumiseen. Yksi luonteva vaihtoehto on, että kehitettyä työhönvalmennuspalvelua toteutettaisiin jatkossa joko osana ammatillisia opintoja tai heti niiden jälkeen.
  • Unknown author (Helsingin yliopisto, 2006)
    Verkkari 2006 (7b)
  • Lähteenmäki-Uutela, A.; Camarena Gómez, T.; Kostamo, K.; Belinskij, A.; Piiparinen, J.; Spilling, K.; Arvaniti, E. (Finnish Environment Institute, GRASS-hanke, 2021)
    GRASS Policy Brief 1