Browsing by Subject "hashtag"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Häggström, Elisa (Helsingfors universitet, 2017)
    Finländsk television har under senaste år upplevt en enorm ökning av inhemska reality-tv-program samtidigt som media allt mer konsumeras mångmedialt. De flesta program förses således med en officiell programhashtag som antagandevis ska ge ett mervärde till tittarupplevelsen och generera diskussion bland tittarna. Den här pro gradu-avhandlingen kombinerar dessa två aktuella aspekter i en granskning av hur den specifika reality-tv-serien Iholla:s officiella programhashtag används av konsument och producent. Frågan är om #Iholla blir mer än enbart ett informativt tillägg i twittrandet eller marknadsföring för producenten. Analysen har gjorts på #Iholla tweetar som samlats in kring seriens tredje säsong (1.8.2014 – 20.11.2015) och som metod har en kvalitativ textanalys samt en mindre, kompletterande, kvantitativ granskning använts. Analysen grundar sig Wohn och Na:s (2011) uses- och gratifications teori som utgår från en kedje-effekt av tv-tittande och twittrande. Dessutom grundar sig diskussionen på tidigare forskning om fenomenet social tv, det vill säga simultant tv-tittande och twittrande samt Nikunens (2005) tankar kring trendfanbeteende. Forskningen utgår från att #Iholla-twittrarna är en liten specifik grupp av Iholla-publiken samtidigt som studien är induktiv och öppen för olika typer av aktiv och publik. Min analys kunde likt tidigare forskning inom området påvisa att Twitter används som bakgrundskanal till reality-tv-serien Iholla och att det trots det lilla antalet aktiva twittrare i Finland skapas en betydelsefull diskussion och tittargemenskap som förlänger tittarupplevelsen. Fallstudien fokuserade specifikt på #Iholla men kunde också påvisa tendenser av ett bredare mönster hos twittrarna att använda sig av officiella programhashtagar som en del av tittarupplevelsen. #Iholla blev dels en modern tv-soffa och dels ett forum för kortvarigt men intensivt fanbeteende. Dessutom kunden diskussionen kring trendfans utvecklas genom att se social tv som en möjlighet till tydligare tittargemenskaper trots det kortvariga intresset. Fallstudien kunde också uppvisa nya mervärden inom social tv i och med reality-tv-genrens närhet till vardagen som skapade en verklig möjlighet för tittarna att skapa en relation med seriens karaktärer. Till slut kunde dynamiken mellan producent och konsument beskrivas som ett ömsesidigt beroendeförhållande med minskad maktskillnad.
  • Niitamo, Oskari (Helsingfors universitet, 2015)
    Aims. This qualitative study explored a phenomenon of epistemic communality around a Twitter hashtag. The primary aim of the study was to explore communal epistemic production on the Twitter platform, especially in the context of a mutually shared hashtag. The study explored the peer-production of knowledge and epistemic structures in the context of a specialist domain collaborating in the open Web. The secondary aim was to explore how Twitter functions as a platform for networked expertise and as a public agora for practitioners' expert discourse. This nascent mode of cultural production leads to the development of expert cultures on Twitter and in the open Web. This creates new contexts for informal collaborative learning and cultral production potentially answering some of the competence challenges presented by the 21st century. Methods. The hashtag #okfest was launched for the 'Open Knowledge Festival' conference held in Helsinki, Finland (17–22.9.2012). The participants of the study were open knowledge practitioners who participated in the hashtag discourse of #okfest on Twitter. All public tweets containing the string '#okfest' were collected as data. Tweets were analyzed with qualitative thematic analysis exploring the epistemic contributions either included in the tweets or as hyperlinked attachments. Results and conclusions. The analysis indicated how the hashtag was appropriated to serve as a node of communal knowledge sharing beyond mere reporting from the conference. The analysis observed six themes of communal knowledge building in the hashtag space. The communal epistemic activities in #okfest were likened to the properties of a community of practice (Wenger, 1998). A network of practitioners engaging in a mutual domain creates a dynamic 'social learning system' combining social interaction with the production and dissemination of knowledge. The study yielded a novel theoretical concept of 'expert microblogging', recognized as a significant genre of cultural production in a specialist domain on Twitter and in the open Web. Finally the Twitter platform was ascertained as a site for the manifestation of cultures of networked expertise.
  • Laukkanen, Essi (Helsingfors universitet, 2016)
    Tarkastelen Pro Gradu -tutkielmassani hashtagien pragmaattisia funktioita Twitter-viestinnässä, hashtagien vaikutusta Twitter-viestien sisältöön ja pohdin, voiko hashtageja kutsua pragmaattisiksi markkereiksi. Tutkimukseni teoreettinen tausta pohjautuu verkkoviestinnän, sosiaalisenmedian ja pragmaattisten markkereiden tutkimukseen. Aineistoni koostuu pienestä korpuksesta, jonka keräsin tutkielmaa varten marras- ja joulukuussa 2015. Korpus koostuu 400 Twitter-viestistä, joihin sisältyy hashtag #justkidding ja #sorry. Analysoin tutkielmassani korpukseen kerätyt Twitter-viestit pragmatiikan ja pragmaattisten markkereiden näkökulmasta. Molempien hashtagien pragmaattisista funktioista muodostuu kaksi kategoriaa. Nämä kategoriat ovat sarkasmi ja pehmennys (#justkidding) sekä vakava anteeksipyyntö ja rituaalinen anteeksipyyntö (#sorry). Tutkielmassani esitän, että hashtagien käyttö on laajentunut perinteisestä temaattisesta ja aihekohtaisesta käytöstä myös interpersonaaliseen käyttöön. Tutkimuksen molemmat hashtagit, #justkidding ja #sorry, ovat luonteeltaan interpersonaalisia ja niitä voi kutsua pragmaattisten funktioidensa takia pragmaattisiksi markkereiksi. Totean tutkielmassani myös, että hashtagien käyttö muuttaa Twitter-viestien sisältöä usein ratkaisevasti, mikä vaikuttaa viestien sisällön tarkoitukseen. Tutkielmani mukaan hashtagit ovat tärkeä osa Twitter-viestintää, ja luonnehdin niitä siksi metadataksi, joka ohjaa lukijan käsityksiä Twitter-viesteistä ja niiden sisällöistä.
  • Mäenmaa, Ann-Marie (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkielma käsittelee mikroblogi Twitterissä esiintyvien hashtagien käyttöä lingvistisestä näkökulmasta ja keskittyy hashtageihin avustusjärjestö Unicef Sverigen Twittertilillä (@unicefsverige). Tutkielmassa tarkastellaan, kuinka Unicef Sverige käyttää hashtageja twiiteissään kesäkuulta joulukuulle 2016. Tutkielman tarkoituksena on kartoittaa, millaisia pragmaattisia funktioita näillä hashtageilla on, kuinka ne sopeutetaan niitä ympäröivään tekstiin ja millaisen tyylillisen vivahteen ne antavat twiiteille ottaen huomioon Unicef Sverigen muodollisemman ja Twitterin vapaamuotoisemman kontekstin. Tutkimuksen aineisto koostuu korpuksesta, joka sisältää 216 Unicef Sverigen julkaisemaa twiittiä, joissa esiintyy yhteensä 266 hashtagia. Tutkielman teoreettinen tausta pohjautuu tutkimukseen verkkoviestinnästä sekä aikaisempiin tutkimuksiin hashtageista. Jälkimmäisistä tärkeimmät ovat Wikströmin (2014), Zappavignan (2015) ja Scottin (2015) tutkimukset, jotka keskittyvät tutkimaan hashtageja Twitterissä. Aineistoa analysoidaan sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä hyödyntäen ja yllä mainittuja tutkimuksia apuna käyttäen. Tutkimus osoittaa, että tutkimusjakson aikana hashtageja käytetään Unicef Sverigen twiiteissä säännöllisesti ja jokseenkin monipuolisesti. Tutkimuksesta käy ilmi, että suurin osa hashtageista rakentuu substantiiveista ja että hashtageja käytetään erityisesti avainsanoina. Hashtageilla on kuitenkin myös muita pragmaattisia funktioita, sillä ne toimivat lisäinformaationa ja metakommentteina twiiteissä ja niitä käytetään myös emfaattisesti. Hashtageja sopeutetaan niiden tunnusomaisesta rakenteesta huolimatta niitä ympäröivään tekstiin melko perinteisesti kieliopillisesta ja ortografisesta näkökulmasta katsottuna, vaikka monia poikkeuksiakin löytyy. Lisäksi tutkimus osoittaa, että hashtagien käyttö antaa twiiteille vapaamuotoisemman sävyn myös Unicef Sverigen kontekstissa, vaikka samalla itse hashtagit voivat usein olla asiallisia. Hashtagien käyttö vaikuttaa siis tyylillisesti twiitteihin, vaikka se mukailee organisaation toiminnan asiallista tyyliä. Se että hashtageja käytetään erityisesti avainsanoina on linjassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa ja tutkimus vahvistaa näin ollen, että tämä on edelleen keskeinen funktio Twitterissä. Kieliopilliselta kannalta hashtagien käytössä näkyvät selvät erot kertovat kuitenkin niiden poikkeavasta asemasta suhteessa muuhun tekstiin.