Browsing by Subject "health surveys"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Niskanen, Mirka Carita; Mattila, Pauli Taneli; Niinimaa, Ahti Olavi; Vehkalahti, Miira Marjaliisa; Knuuttila, Matti (2020)
    Objective: The aim was to evaluate the association of behavioural and socioeconomic factors with the occurrence of periodontal disease and dental caries, paying special attention to the simultaneous occurrence of these diseases. Materials and methods: The study population consisted of 5255 dentate persons aged >= 30 years from a nationally representative survey. Caries and probing pocket depth were recorded by tooth and calculated in relation to the number of existing teeth. The groups were: non-affected (A), the two most affected quintiles for periodontal disease with little or no dental caries (B), the two most affected quintiles for dental caries with little or no periodontal disease (C) and the two most affected quintiles for both periodontal disease and dental caries (D). Presence of dental plaque was determined, and behavioural and socioeconomic factors were established. Results: Dental plaque, smoking, lack of regular dental check-ups, older age and a basic level of education were strongly associated with the simultaneous occurrence of periodontal disease and dental caries. Conclusions: There are many behavioural and socioeconomic factors that associate with the occurrence of both periodontal disease and dental caries. These factors also increase the risk of individuals having these diseases simultaneously.
  • Hukkinen, Maria (Helsingfors universitet, 2010)
    Tupakointitutkimukset keskittyvät perinteisesti säännöllisesti tai runsaasti tupakoiviin. Koska ei ole osoitettu mitään terveyden kannalta haitattoman tupakoinnin rajaa, määrältään vähäisenkin tupakoinnin tutkiminen on tärkeää. Tutkielman tavoitteina oli analysoida päivittäin 1-4 savuketta polttavien ominaispiirteitä, tupakointitottumusten pysyvyyttä sekä tupakointitavan muutosta ennustavia tekijöitä. Tutkimuksessa käytettiin vuosina 1975, 1981 ja 1990 kerätyn suomalaisen kaksoskohorttitutkimuksen kyselyaineistoa. Vuoden 1975 aineistossa oli 9 940 päivittäistupakoitsijaa, joista 8% poltti alle 5 ja 20% vähintään 20 savuketta päivässä. Tutkimuksessa verrattiin päivittäin vähän ja paljon polttavien ominaispiirteitä. Vähän tupakoivat olivat todennäköisemmin naisia, yksin eläviä, liikunnallisia, korkeammin koulutettuja, elämäänsä tyytyväisiä ja vähemmän stressaantuneita kuin runsaasti polttavat. Pienempi osuus vähemmän tupakoivista käytti runsaasti kahvia ja alkoholia tai tupakoidessaan hengitti savua keuhkoihin. Pitkittäistarkastelussa ikä, koulutusaste, siviilisäädyn muutos ja alkoholin käyttö ennustivat tupakointitapojen muuttumista. Yksilötasolla vähäinen tupakointi oli usein väliaikaista: seuranta-aikana valtaosa lopetti tupakoinnin tai lisäsi savukemäärää. Väestötasolla vähän tupakoivien osuus pysytteli samana: tupakoinnin aloittajia, vähentäjiä sekä aiemmin lopettaneita mutta uudelleen aloittaneita siirtyi tähän ryhmään.