Browsing by Subject "heteronormatiivisuus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-16 of 16
  • Breitenstein, Selma (Helsingfors universitet, 2016)
    This Master's thesis is part of a project on marginalisation in school. The main focus of this study is to review how eighth-graders, reflect on and challenge structures of gender, gender roles, sexuality and heteronormativity in school. Although the school as an institution should be safe, inclusive and equal, structures that are problematic exist. The thesis used a feminist poststructuralist approach and gender was an important theme. The theoretical framework of the thesis described gender, sex and sexuality through both a societal perspective and a school perspective. The material for the study was collected from 2013 to 2014. The sample in this thesis consisted of 11 individual interviews and 4 group interviews with students in the eighth grade in a school in the capital area in Finland. The method of analysis was qualitative content analysis. How students challenge gender roles, heteronormativity and sexuality is something that there is not much research about. Hence, it was central to analyse what kind of structures exist in the school. It emerged that the students have to put up with stereotypical gender roles, threats of violence, appearance requirements, offensive name-calling, and a pressure to select a suitable hobby. Boys behave violently towards girls to a greater extent than the other way around. The results also indicate that the school is a very unsafe place for students with a non-heterosexual orientation. In school there is in general very little discussion about heteronormativity and sexuality. There were students in school who challenged the norms. There was a group of girls that explicitly challenged the structures. They questioned girl- and boy colours, and that educational materials, practices and environments in the school were heteronormative and gender-divided. Although there has been a change from previous research in that students are challenging structures, results indicate that gender roles and heteronormative structures still exist in school, which is problematic. Overall the thesis demonstrates that it is very hard to be a student in the eighth grade today. Bullying and excluding structures in school are common. The schools should actively review their own practices. Students who challenge the structures give hope to that despite everything, small changes in the everyday life in school are possible.
  • Litonius, Anna (Helsingin yliopisto, 2018)
    Since 2002, it has been possible for same-sex couples in Finland to register their partnership. In March 2017, same-sex marriage was legalized. The new law also gave same-sex couples equal parental rights. In the healthcare processes concerning pregnancy and parenthood, previous studies have shown that same-sex couples feel they have a good interaction with healthcare staff, but feel discriminated and offended by the healthcare processes and routines that have no preparedness for other forms of sexuality than heterosexuality. The purpose of this study is to examine how the concept of "family" is presented in the material given to prospective parents, and see whether the material projects an ideal of "family". Of interest is whether there is a heteronormative assumption that excludes all other forms of parenthood as aberrant. Methodologically, the study is based on a discourse-theoretical perspective, and the theoretical ground relates to educational research for social justice, with a link to critical family research and a queer-feminist research field, where the focus is on studying normative processes and power relations. The studied material consists of texts produced by the National Pension Institution (FPA) and the Institute for Health and Welfare (THL) in 2009-2017 and recommended to prospective parents. A total of nine guides, brochures and pamphlets were examined. The material constitutes government interpretations of a phenomena or, in cases where they are produced by other organizations, interpretations of phenomena that are socially approved. When authorities publish and distribute information sheets and pamphlets, they manage what is being presented and from what perspective the matter is discussed. The subject matter is governed by expert and professional perceptions of what is central knowledge and what parents are expected to know. They also strongly contribute to how the concept of family is perceived in the public space. In the material, the family is created in the process of becoming and being a parent. There are clear expectations and demands on parenthood, and heterosexuality is the dominating norm. Families and roles that challenge and break what is presented as normative are viewed as aberrant. Thus, in relation to the theoretical starting points, one can interpret the family by heteronormative processes, and those presented are assigned roles and "the right ones" are those closest to an assumption of a "natural heterosexuality".
  • Vanhala, Anna (2003)
    Tein tutkielmani 'Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä' Equal-projektissa. Suomessa ei ole aiemmin tehty aihetta koskevaa laajaa tutkimusta, joten Equal-projektin tutkimus tuo uutta tietoa suomalaisten lesbojen, homojen ja biseksuaalien (seksuaalivähemmistöt) sekä transihmisten (sukupuolivähemmistöt) tilanteesta. Projektissa ovat mukana Helsingin yliopiston sosiologian laitos, SETA ry. sekä Stakes. Tavoitteena on työelämän muuttaminen tasa-arvoisemmaksi tutkimuksen, koulutuksen ja tiedotuksen keinoin. Hankkeessa toteutettiin lumipallomenetelmällä laaja kyselytutkimus, jossa oli erilliset, joskin melko samansisältöiset, lomakkeet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille. Käytin Equal-hankkeen seksuaalivähemmistöille suunnattua lomakekyselyä omassa tutkimuksessani toisena aineistona 12 teemahaastattelun ohella. Tutkimuskysymykset koskevat terveydenhuollon homo-, lesbo- ja biseksuaalisia työntekijöitä ja heidän työyhteisöjään, ja ne voidaan tiivistää seuraavasti: Millaista seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvä avoimuus tai salaaminen on? Vaikuttavatko niihin työyhteisöjen ja -ilmapiirien yleiset psykososiaaliset tai rakenteelliset tekijät, ja jos vaikuttavat, niin miten ja miksi? Onko avoimuus työhyvinvoinnin kannalta olennainen asia? Tutkimus on yhteydessä paitsi seksuaalivähemmistöjen ja työelämän tutkimukseen myös sosiaalisen vuorovaikutuksen ja avoimuuden tarkasteluun yleisemmälläkin tasolla. Pääpaino on työhyvinvointiin liittyvillä tekijöillä, jollaiseksi miellän jossakin määrin myös avoimuuden. Etsin yhteyksiä seksuaalivähemmistöjen avoimuuden ja erilaisten sosiaalisten ja rakenteellisten tekijöiden väliltä ja pyrin ymmärtämään sekä tulkitsemaan näitä yhteyksiä. Työni nojaa sekä suomalaiseen (Luopa (1994), Valkonen (2003), Lehtonen, J. (1997, 2002, 2003)) että ulkomaalaiseen (esim. Davies (1992), Ostfield ja Jehn (1998)) seksuaalivähemmistöjä koskevaan tutkimukseen. Työelämää koskien olen perehtynyt lähinnä suomalaiseen työhyvinvoinnin tutkimukseen (esim. Vartia (1994, 1999, 2003)). Lisänäkökulmaa avoimuuteen kulttuurisena ilmiönä haen sosiaalisen vuorovaikutuksen teorioista (Goffman (1959), Vesala (1998, 2002)). Avoimuus tai salaaminen on useille seksuaalivähemmistöön kuuluville eräänlaisen kustannus–hyöty-analyysin tulosta. Työpaikkojen – ja niitä ympäröivän yhteiskunnan – heteronormatiivisuuden vuoksi useat seksuaalivähemmistöihin kuuluvat salaavat suntautumisensa työyhteisössään. Positiivisella työilmapiirillä, hyvällä sosiaalisella tuella ja yhteisöllisyydellä on tutkimukseni perusteella avoimuutta lisäävä vaikutus. Jos taas työyhteisössä puhutaan kielteiseen sävyyn ei-heteroseksuaalisuudesta, ja jos työpaikan säilyminen on epävarmaa, on myös omasta seksuaalisesta suuntautumisesta kertominen epätodennäköisempää. Näyttää lisäksi siltä, että salaaminen on yhteydessä työpahoinvointiin ja koettuihin uhkiin. Tulosten pohjalta esitän, että toimivasta työyhteisöllisyydestä ja -ympäristöstä muodostuu todennäköisemmin työhyvinvoinnin myönteinen kehä: kun kokee olevansa arvostettu työntekijä miellyttävässä, toimivassa ja pysyvässä työympäristössä, on helpompi olla avoin ja mahdollisesti avoimuudella syventää yhteisöllisyyttä ja omaa työyhteisöön kuulumista. Vastaavasti pahoinvoivassa, ristiriitaisemmassa tai huonon ilmapiirin työpaikassa ei haluta tai uskalleta olla avoimia, ja tämä seikka muiden ohella saattaa hankaloittaa työyhteisöön kuulumista.
  • Ikävalko, Elina (2008)
    Tarkastelen tutkimuksessani kesällä 2005 voimaan astuneen tasa-arvolain syntyprosessia osana suomalaista tasa-arvopolitiikkaa. Tutkimalla lainsäädäntöprosessia voidaan tavoittaa tasa-arvopolitiikan kompleksinen ja monisyinen luonne. Tutkimus kiinnittyy osaltaan suomalaiseen kriittiseen tasa-arvopolitiikan tutkimukseen sekä feministiseen jälkistrukturalistiseen perinteeseen. Tutkimuksen keskeisimmän aineiston muodostavat tasa-arvolain uudistusprosessiin eri tavoin osallistuneiden henkilöiden haastattelut. Tutkimuksen taustoittavana aineistona ovat lain valmisteluun ja eduskuntakäsittelyyn liittyvät asiakirjat. Lähetyn aineistoani jälkistrukturalististen feminististen teorioiden lisäksi poliittisen hallinnan näkökulmasta. Hallinnan näkökulma avaa tutkimuksessani mahdollisuuden tarkastella kriittisesti tasa-arvopoliittista hallintaa. Kysyn tutkimuksessani, miten tasa-arvolaista uudistuksen aikana neuvoteltiin ja millaisia merkityksiä sukupuolelle ja muille eronteoille tasa-arvopolitiikassa tuotetaan. Lähtökohtana tutkimuksessa on ajatus siitä, että tieto, ”totuudet” ja subjektiviteetit rakentuvat kielen ja kulttuuristen käytäntöjen kautta. Kutsun tutkimuksessani valtiollisten tasa-arvotoimijoiden ja kansalaisjärjestötoimijoiden tapaa oikeuttaa oma toimintansa taistelun eetokseksi. Tasa-arvotyö näyttäytyy siinä jatkuvana kamppailuna toiminnan oikeutuksesta. Oikeutusta haetaan asettumalla asiantuntijan paikalle, ”oikean” tiedon haltijaksi. Prosessin tavoitteena oli tasa-arvolain kokonaisuudistus ja se vaikutti tarjoavan mahdollisuuden keskustella tasa-arvon sisällöistä, laajentaa tasa-arvon diskursiivista tilaa ja tuoda uudenlaisia asioita keskusteluun. Valmistelussa keskustelu rajautui kuitenkin pääasiassa teknisiin kysymyksiin ja tehokkuuden korostamiseen. Kampailua käytiin tasa-arvon tilanteen määritelmästä ja EU:n tasa-arvodirektiivin tulkinnasta ja tasa-arvosuunnittelun sisällöistä. Tasa-arvosuunnittelu näyttäytyi hallinnan tekniikkana, jonka avulla erilaisia toimenpiteitä voidaan laskennallisesti mitata, arvioida ja seurata. Laiminlyönneistä sanktioidaan. Kartoittaminen, tilastointi ja sanktiointi saa aikaan vaikutelman tehokkuudesta. Työmarkkinajärjestöjen välinen yhteistyö muodostui prosessin aikana merkittäväksi lopputulokseen vaikuttaneeksi tekijäksi. Yhteistyö puhuttiin strategisena valintana, jolla voitiin saavuttaa edes osa asetetuista tavoitteista tai välttää pahin mahdollinen vaihtoehto. Kansalaisjärjestöt yrittivät laajentaa sukupuolesta käytävää keskustelua ja antaa sille kaksinapaiset mies-nais -kategoriat ylittäviä merkityksiä. Tasa-arvon ”varjolla” voitiin yrittää tuoda keskusteluun monenlaisia asioita naisten asemasta erojen politiikkaan ja horjuttaa sukupuolineutraalia ja heteronormatiivista tasa-arvopuhetta.
  • Yrjänheikki, Anni (Helsingfors universitet, 2016)
    Tässä tutkielmassa käsitellään naisiin kohdistuvan väkivallan representaatioita italialaisessa mediakuvastossa. Tutkielmassa selvitetään, millaista kuvaa väkivallasta annetaan, millaisia syitä ja seurauksia väkivallalle esitetään ja miten käsityksiä sukupuolesta tuotetaan erilaisissa mediateksteissä. Lisäksi tutkielmassa tuodaan esiin mediakuvaston erilaisia valta- ja arvoasetelmia sekä analysoidaan näiden pohjalta muodostuvaa kuvaa italialaisesta yhteiskunnasta. Tutkielma rakentuu kolmen pääteeman kautta, joita ovat väkivallan intersektionaalisuus, tilallisuus ja ideologiat. Teemoista ensimmäinen tarkastelee väkivaltaan vaikuttavia risteäviä identiteettikategorioita, toinen väkivallan ilmenemisen tiloja ja kolmas väkivallankäyttöön liitettyjä tunteita. Tutkielmassa tehdään kriittistä diskurssianalyysia nostamalla esiin aineistossa ilmeneviä väkivallan selitysmalleja ja haastamalla niiden vallitsevia näkemyksiä. Aineisto koostuu italialaisesta mediakuvastosta, jota on koottu puolen vuoden ajan aikavälillä 01.06.2015–30.11.2015. Media-aineistoon on valikoitu väkivaltaa faktapohjaisesti selittämään pyrkivät julkaisut, kuten uutiset ja dokumentit. Pääaineisto koostuu kahdesta Italian suurimmasta sanomalehtijulkaisusta, Corriere della Serasta ja La Repubblicasta, sekä parisuhdeväkivaltaa käsittelevästä draamadokumenttisarjasta Amore Criminale. Tutkimustulokset osoittavat, että italialaisessa mediassa käsitys kahdesta perinteisestä toisiaan täydentävästä sukupuolesta elää vahvana. Väkivallan ymmärrys rakentuu näiden sukupuoli- ja seksuaalisuuskäsitysten varaan ja on siten heteronormatiivista. Aineistossani uusinnetaan kuvaa Italiasta patriarkaalisena kulttuurina, jossa miehellä on ylin päätäntävalta, jolloin esimerkiksi perheväkivalta näyttäytyy miehelle kuuluvana kuritusoikeutena. Naisen arvo määräytyy perinteisten vaimon ja äidin roolien kautta, joskin nämä roolit vaikuttavat eri tavoin väkivallan suhtautumistapoihin. Vaimoon kohdistettu väkivalta on oikeutetumpaa, mutta jos naisella on lapsia, väkivaltaan suhtaudutaan jyrkemmin ja äidin roolin tärkeyttä ja pyhyyttä korostaen. Tutkimukseni perusteella italialaisissa mediadiskursseissa vallitsee ainakin kaksi eri tapaa, joilla mahdollistetaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Näistä ensimmäinen korostaa väkivallan sattumanvaraisuutta ja hallitsemattomuutta, toinen puolestaan vierittää vastuuta väkivallasta sen kohteelle. Väkivalta sidotaan osaksi tunteita, päihde- tai mielenterveysongelmia, jolloin väkivallan tekijän ei edellytetä hallitsevan tekojaan. Väkivaltaa kohdanneita naisia syyllistetään väkivallasta esimerkiksi heidän luonnettaan, siveyttään tai toimintatapojaan kyseenalaistamalla. Tutkimuksessa esiin nouseva heteronormatiivisuus peittää alleen naisten oman väkivaltaisuuden ja uusintaa jakoa väkivaltaisten miesten ja väkivallasta kärsivien naisten välillä. Tutkielman lopputulos on, että naisiin kohdistuvan väkivaltaongelman taustalla piilee sukupuolten välinen epätasa-arvo, jossa nainen nähdään lähtökohtaisesti miestä alempiarvoisena. Väkivallan olemassaolo ja jatkuminen mahdollistuvat alistavien käytänteiden ja epätasa-arvoa uusintavien diskurssien kautta.
  • Jokelainen, Janne (2016)
    Teatteriopettajan maisteriohjelman seminaarityössä käsittelin poikien opetusta. Tässä työssäni jatkan sukupuolen tutkimista syventymällä teatteriopettajien sukupuoleen sekä siihen, miten sukupuoli yhtenä sosiaalisena eronteon rakennelmana vaikuttaa oppilaiden tasa-arvoiseen kohteluun teatteritunneilla. Miehet ovat teatteriopettajien joukossa vähemmistönä. Mitä miespuoliset teatteriopettajat ajattelevat sukupuolen vaikutuksesta työssään? Miten he käsittelevät sukupuolta tunneillaan, vai käsittelevätkö? Teenkö itse niin? Miten miehenä oleminen vaikuttaa oppilaiden tasa-arvoiseen kohteluun? Työtäni varten keräsin aineistoa haastattelemalla kahta kokenutta miespuolista teatteriopettajaa, Lassi Alhorinnettä ja Sami Niemistä. Käyn työssäni dialogia heidän näkemystensä kanssa. Olen poiminut kappaleiden lomaan myös otteita omasta työpäiväkirjastani viime vuosien varrelta. Haastatteluista nousseista teemoista käsittelen näyttelijäntyön opetusta, kosketusta, opettajan seksuaalista suuntautumista sekä mieheyden hyötyjä ja haittoja. Pohjustan haastatteluista nousseiden teemojen käsittelyä esittelemällä keskeisiä teoreettisia näyttämöitä. Kerron sukupuolen lisäksi sukupuolijärjestelmän binaarisuudesta. Oletusarvona on, että sukupuolia on kaksi, mies ja nainen, ja että ne ovat toisilleen vastakkaisia. Lisäksi kerron heteronormatiivisuudesta, seksuaalisuuden ja sukupuolen suhteesta, tasa-arvosta sekä intersektionaalisuudesta. Viimeksi mainittu tarkoittaa useiden eronteon kategorioiden kuten esimerkiksi iän, uskonnon, kansallisuuden, sukupuolen ja seksuaalisuuden vaikuttamista yhtä aikaa. Keskeisinä lähdeteoksinani ovat mm. Kate Bornsteinin My New Gender Workbook (2013) sekä Arto Jokisen toimittama Mieskysymys (2012). Tasa-arvo ei koskaan ole valmis ja saavutettu asia, vaan se vaatii jatkuvaa ylläpitoa ja tarkastelua. Työni lopuksi totean, että teatteriopettajan on hyvä tiedostaa omat sukupuolittuneet ajattelutapansa ja toimintamallinsa. Sukupuoli ei suinkaan ole ainoa sosiaalinen eronteon rakennelma, joka teatteritunneilla vaikuttaa. Kuitenkin oppilaat tulevat teatteriopetukseen varhaiskasvatuksen ja peruskoulun sukupuolittuneesta ilmapiiristä, joten sukupuoli on asia, johon jokainen teatteriopettaja joutuu ottamaan kantaa. Kun opettaja tiedostaa sukupuolen ja heteronormatiivisuuden stereotyyppiset ja hierarkioita tuottavat vaikutukset, oppilaiden tasa-arvoinen kohtelu mahdollistuu. Tärkeintä on kohdata jokainen oppilas ilman sukupuoleen liittyviä uskomuksia ja ennakkooletuksia.
  • Taalikka, Pauli (Helsingin yliopisto, 2015)
    The main objective of this master's thesis is to study the knowledge held, understanding and attitudes of Finnish 9th-graders with regards to sexual minorities. As this thesis' central topic gained substance, it became obvious that being different had to be studied and understood through definitions based around the concept of deviancy. This required a more detailed study of the phenomena closely associated with deviancy, for example the labelling theory. In order to give emphasis to the visibility of deviancy in the society, deviancy was approached through the norms of society, the concept of normality, and society's general understanding of what is deviant The theoretical part of the study consists of three main sections, in which both one dimensional, and the three component model of attitudes are defined; the development of deviancy within society is examined, and the concept of homosexuality is discussed within the framework of essentialism and social constructionism. The study group consisted of Finnish 9th-graders from seven different comprehensive schools. In total, 309 students took part in the study, 155 of them being boys and 154 girls. A questionnaire, which was specifically written for this thesis, was used to impartially obtain the information. By using a questionnaire, it was possible to gather information from a larger sample group, and also to use quantitative methods of analysis Analysis of the results; Today's youth is very aware of the existence of sexual variety, and its attitudes towards sexual minorities are remarkably positive. Pubescent females had a more positive attitude to sexual minorities than pubescent males. When measuring heteronormativity, the equal social rights of sexual minorities and stereotypical attitudes and beliefs, there was a remarkable statistical difference between male and female answers almost in all sections of the study.
  • Villberg, Elina (Helsingin yliopisto, 2020)
    Finnish educational research has repeatedly noted how strongly heteronormativity is present in education, placing people in unequal positions according to their gender and sexual orientation. On the grounds of previous research, it seems that heteronormativity in education affects espe-cially the agency of LGBTQ+ people. The educational environment being predominated by a binary conception of gender and an assumption of heterosexuality, LGBTQ+ people often don’t tell about their gender and/or sexual diversity to others, but instead comply with the het-erosexual order so as to not get discriminated or bullied. This thesis examines heteronormativity in the context of Finnish education and its effects on the educational agency of LGBTQ+ people. The data consists of focused life history interviews conducted with five LGBTQ+ persons. The interviews were analysed through a narrative ap-proach and from a feminist point of view, utilizing the interviewees’ small stories about educa-tion as well as fictional storytelling in the analysis. The analysis builds a conception in which heteronormativity and the order of gender become produced and reproduced in education through everyday, routine-like repetitions, affecting the construction of agency and restricting LGBTQ+ agency. In my data, the requirement of com-plying with heteronormativity seems strong especially in basic education. In upper secondary education the hegemonic position of heteronormativity appears to weaken, and the stories situ-ated in higher education outline a positive and aware atmosphere regarding the diversity of gender and sexuality, even though some differences between fields are understood to exist. In terms of agency it appears that the primary factor is the individual’s impression of what kind of attitudes their social environment and particularly their peers, i.e. other pupils and students, seem to have towards gender and sexual diversity. When the educational environment is viewed to react negatively to LGBTQ+ people, they hide their sexual orientation and/or non-binary gender, which often appears as unnecessary in an educational environment with seem-ingly positive attitudes.
  • Makkonen, Mikko (2015)
    Taiteellinen opinnäytetyöni oli kokonaisuutena minulle käänteen tekevä avaus kohti monimuotoisempaa käsitystä esiintyjäntyöstä. Jeremy Waden TADaC-ryhmälle koreografioima teos Human Resources edusti itselleni aiemmin vierasta esiintymisen laatua ja se muutti ajatteluani olla esityshetkessä. Kirjallisessa opinnäytetyössäni reflektoin tuota teosprosessia ja suhteutan sitä maisteriopintoihini kokonaisuutena. Työni alkaa Human Resources –prosessin kokonaisvaltaisella auki kirjoittamisella, jossa käsittelen muun muassa konteksteja, työskentelyä, prosessin luonnetta, teoksen esteettisiä raameja sekä esiintyjien ja koreografin välistä vuorovaikutusta. Teosprosessin luonnetta kuvaillessani käytän Jo Butterworthin (2009) kehittämää didaktisdemokraattista prosessityöskentelyn mallia, jossa hän jäsentää viisi erilaista prosessityöskentelyn luonnetta. Näistä käsittelen kahta (ensimmäistä ja kolmatta) luonnetta. Tässä luvussa korostan myös kokemani vertaistuen ja ryhmähengen tärkeyttä. Kuvailen myös tarkasti Cris af Enehielmin, Harriet Seveliuksen ja Ari Tenhulan tarjoaman tuen tärkeyttä esiintyjäryhmällemme. Tämän jälkeen kirjoitan itselleni tärkeimmistä työkaluista ja strategioista tanssijantyössä. Luvussa kuvailen tarkemmin tanssin koulutusohjelman professori Ari Tenhulan antamien palautteiden sisältöjä ja merkityksiä itselleni tanssijana. Luvussa Tanssija ja teoksen maailma kartoitan maisteriopintojeni aikana muuttunutta taidekäsitystä ja sen olennaisuutta teoksessa työskentelyn mielellisyydessä. Pohdin luvussa tanssijan ajattelun sekä kokemuksellisuuden tärkeyttä, jonka johdan tarkkaan kuvailuun teoksesta kohtauksina. Käytän luvussa pohdintani tukena katkelmia Kirsi Monnin (2004) väitöstyössä kirjoittamia tulkintoja tanssin uudesta ontologiasta. Tämän jälkeen pyrin reflektoimaan omaa esiintyjyyttäni teoksessa erilaisista näkökulmista, joiden tueksi olen liittänyt erään teosprosessissa merkittäväksi kokemani harjoitustilanteen. Käsittelen sukupuolisuutta ja toiseuden esittämistä. Tuon esiin identiteetin rakentumista ja sen suhdetta esiintyjänä toimimiseen. Hyödynnän pohdinnassani Pilvi Porkolan (2014) väitöstyöstä poimimiani Stuart Hallin (1997) käsitteitä. Viimeisessä luvussa kuvailen kahden maisteriopintojeni aikana valmistamieni soolo-esitysten merkityksellisyyttä opinnoissani ja niistä vasta opinnäytetyön jälkeen esiin nousseita oivalluksia. Tarkastelen opinnäytetyökokonaisuuteni aikaan saamaa uutta suhtautumista opintoihini kokonaisuutena.
  • Suonio, Saida (Helsingin yliopisto, 2015)
    Into Family examines how family is constructed in opinion pieces of Finland's most popular newspaper Helsingin Sanomat in 1990–1994 and 2010–2014. The research aim was to study what kind of discourses are constructed in the opinion pieces referring to nuclear family. The aim was also to compare discourses between years 1990–1994 and 2010–2014. The research method was critical discourse analysis which focuses on how societal power relations and inequality are constructed and reinforced through the use of language. The research questions are: how family is constructed in the opinion texts in Helsingin Sanomat and how discourses in 1990–1994 differ compared to 2010–2014 concerning equality? Studies show that heteronormative nuclear family is usually seen as "normal" family. In the beginning of this study, I assumed that discourses of nuclear family would reveal intersecting ideas of family. Therefore the context of the study was put up with discourses concerning nuclear family. The data was collected from the electronic archive of Helsingin Sanomat using all different forms of the keyword nuclear family. The analysis was made using critical discourse analysis to find out how societal power relations were constructed concerning family. Heteronormative nuclear family was constructed as self-evident family. It held hegemonic position in the discourses of both datas. Even so, family discourses, that had different ideologies about values clashed with each other. These differences constructed with conservative and liberal values. The comparative study showed that discourses of family had transformed to be more polyphonic and equal. Anyhow family discourses constructs and reinforces inequality by treating heteronormative nuclear family as normal and ideal. In any case family discourses have transformed to be more equal.
  • Routakorpi, Liisa (Helsingin yliopisto, 2019)
    The conceptions of acceptable ways to be and live as a sexual person have changed in the last decades. This can be seen in the legislative amendments, public discourses, FINSEX- research results and changes in the Finnish National Core Curriculums. The heteronormativity of Finnish textbooks has been researched before, but the studies have focused on textbooks released prior to the Finnish National Core Curriculum 2014, which this study focuses on. Hence the previous studies haven’t reached all the normativities that this study brings to light. The objective of this study was to show, analyze and interpret the construction of normativi-ties related to gender and sexuality in environmental studies, biology and health education textbooks. In addition to analyzing, ways to dismantle these normativities were pondered. The study was positioned in the feminist education research in the field of educational science. The study was carried out as a qualitative research and the research method was content analysis with aspects of critical discourse analysis.The data of this study was gathe-red from 5th and 6th grade environmental studies textbooks and upper level biology and health education textbooks released after the implementation of the Finnish National Core Curriculum 2014.The data was delimited to contain only the chapters concerning puberty, reproduction and interpersonal relationships. It was detected in the analysis that the normativities are focused on heteronormativity, nor-mative heterosexuality, homonormativity, questions on intersectionality and dichotomic con-cept of gender. The study shows that the conception of acceptable and valued sexuality is very delimited, although there appeared to be some aspirations to deconstruct these norma-tive conceptions. The results of this study can be possibly utilized in the development of futu-re textbooks. Paying attention to the inconsistencies in texts, wider visibility of diversity both in text and imagery and close re reading that brings the normativities to attention are ways to deconstruct the normativities of textbooks.
  • Lehtonen, Jukka (2002)
    The study deals with the sexuality and gender of young people and the way they get expressed in various practices at school. I interviewed 30 non-heterosexual young people, 16 girls and 14 boys. Their ages ranged from 15 to 20 years. The reason to interview non-heterosexual young people was my interest in their experiences, and the assumption that non-heterosexual youth have more memories of heteronormativity. I analysed their stories, and, on the basis of the interviews, reconstructed school practices and studied ways of challenging and maintaining heteronormativity. The study draws largely on gender-specific studies in the sociology of education as well as on lesbian and gay studies. For gender analysis and the study of performativity, Judith Butler provided useful theoretical ideas. Other important scholars were Tuula Gordon, Elina Lahelma, Sinikka Aapola, Tarja Palmu, Tarja Tolonen, Helena Saarikoski, Janet Holland, Debbie Epstein, Mairtin MacAnGhaill, James Sears, and Jeffrey Weeks. I am involved in a research project 'Citizenship, Difference and Marginality at School – with Special Reference to Gender', lead by Tuula Gordon. I research at the construction of sexuality and gender in school practices. I analyse the ways in which heteronormativity becomes intertwined in these practices. Heteronormativity involves the idea that heterosexual masculinity for men and heterosexual femininity for women are seen as self-evident, or natural basis for gender and sexuality, or that they are presented as something better compared to other alternatives. I analyse sex education as well as the gendered sports and craft education at school, and the behaviour of teachers. I study the relationships between young people, abusive words and bullying based on gender or sexuality, as well as the stories dealing with sexuality told. I am interested in the ways non-heterosexuality is both manifested and concealed. I look at the use of space and embodiment. I analyse the three layers of school: the official school with its textbooks and organisation of teaching, the informal school involving the informal relationships between students, and the physical school with the various uses of space and body. School cultures vary from one school to another and even within one school depending on the way students and teachers feel about these practices. Ideas about yourself in terms of gender and sexuality are formed as part of the school practices which, in turn, interact with the surrounding culture and society. Heteronormativity and the ways it is challenged get expressed in the school practices in many ways. Heterosexual masculinity for men and heterosexual femininity for women are conceived as something natural and depicted as the only present and future alternative. Other alternatives are not brought up, or they are presented as something questionable. Alternative gender and sexual behaviours are controlled by teachers and, in particular, by students themselves. Some young people are put in an unfair position. Because of heteronormative practices, some students avoid close relationships with their peers, or choices transgressing the gender boundaries. School practices also include various ways of challenging heteronormativity by both the school employees and students. The practices of heteronormativity themselves enable its challenging, and the challenging of heteronormativity may, in turn, lead to attempts to maintain it.
  • Korhonen, Tetta (Helsingfors universitet, 2011)
    Tutkimuksen kohteena ovat 2000-luvun alun ala-asteen uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppikirjat. Tutkimuksessa kysytään yhtäältä, miten sukupuolia esitetään oppikirjoissa. Toisaalta tarkastellaan oppikirjojen tarjoamia kuvia uskonno(i)sta sukupuolinäkökulmasta katsottuna. Tutkimus sijoittuu uskontososiologian kenttään, koska siinä tarkastellaan, miten uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusmateriaalit suhteutuvat yhteiskunnassamme eläviin sukupuolistereotypioihin. Oppikirjat heijastavat osaltaan yhteiskunnassamme vallitsevia arvoja ja käytäntöjä. Tutkimuksen lähtökohdat ovat kriittisessä feministisessä tutkimuksessa. Tarkoituksena on paljastaa, miten sukupuolia tehdään tutkituissa oppikirjoissa; taustalla on ajatus, että sukupuolet ovat poliittisesti, historiallisesti ja diskursiivisesti tuotettuja kategorioita. Sukupuolijärjestelmään sisältyy sukupuolten erilläänpito, hierarkia ja heteronormatiivisuus. Siihen liittyy myös aina vallankäyttöä: kun jotain määritellään normaaliksi ja ensisijaiseksi, jää sen ulkopuolelle joukko epänormaaliuksia ja toissijaisuuksia. Tutkimus kytkeytyy siis myös teorioihin diskurssien kautta operoivasta, kaikkialla läsnäolevasta ja verkostoituneesta vallasta. Tutkimusaineistona on WSOY:n kustantama uskonnon oppikirjasarja, Suuri kertomus (neljä kirjaa), Otavan kustantama uskonnon oppikirjasarja Tähti (viisi kirjaa), sekä Opetushallituksen kustantamat elämänkatsomustiedon Miina ja Ville kirjat (kaksi kirjaa). Tutkimuksessa tarkastellaan sisällönanalyyttisin keinoin ensisijaisesti kirjojen sisältämiä kuvia, mutta myös tekstejä siltä osin, kuin ne olennaisesti liittyvät analysoituihin kuviin. Koska kyseessä ovat oppikirjat, sivutaan myös niiden suhdetta perusopetuksen opetussuunnitelmien näille oppiaineille määrittelemiin tavoitteisiin. Kuvat on analyysissa jaettu kahteen luokkaan, uskontoon liittyviin ja arkisiin kuviin. Aineisto on käyty läpi etsien vastauksia seuraaviin kysymyksiin: kuinka monessa kuvassa esiintyy tyttö/nainen, poika/mies tai molempia sukupuolia? Miten usein tyttö/nainen, poika/mies tai molemmat sukupuolet ovat kuvassa pääasiallisena toimijana tai kuvan etualalla? Millaisia toimijuuksia eri sukupuolille on annettu, ovatko ne stereotyyppisiä? Löytyykö aineistosta heteronormista poikkeavia esityksiä? Kuvia, joissa stereotyyppisiä sukupuolirooleja erityisesti vahvistetaan tai murretaan, on otettu analyysissa tarkempaan tarkasteluun. Lähempää luettujen kuvien kautta analyysissa käsitellään kulttuurissamme ja yhteiskunnassamme vallitsevia sukupuolittavia käytäntöjä sekä niiden taustalla olevia arvoja ja rakenteita. Uskontoon liittyvien kuvien kohdalla analyysiin kietoutuvat erityisesti uskonno(i)ssa elävät käsitykset sukupuolten järjestyksistä ja paikoista. Keskiöön nousee myös evankelis-luterilaisen kristillisyyden tarjoamat käsitykset sukupuolista ja niiden asemista uskonnonharjoituksessa. Lisäksi tutkimuksessa vertaillaan uskonnon ja elämänkatsomustiedon kirjasarjoista tehtyjä analyyseja keskenään: näkyykö näiden oppiaineiden välillä eroja sukupuolten esittämisessä? Tutkimuksen tulokset ovat suurelta osin samankaltaiset aiemman sukupuolinäkökulmasta tehdyn oppikirjatutkimuksen tulosten kanssa. Poikia ja miehiä esiintyy kuvissa huomattavasti enemmän kuin tyttöjä ja naisia, ja miessukupuolelle on annettu enemmän ja monipuolisempia toimijuuksia kuin naissukupuolelle. Maskuliinisia samastumiskohteita tarjotaan enemmän kuin feminiinisiä. Sukupuolten esitykset ovat enimmäkseen stereotyyppisiä, vaikka joitakin poikkeuksia aineistossa onkin. Vaihtoehtoja heteroseksuaalisuudelle ei aineistossa tuoda esiin. Elämänkatsomustiedon kirjoissa poiketaan stereotyyppisistä esityksistä useammin kuin uskonnon kirjoissa, mutta niidenkin kuvasto on miesvaltainen ja pääosin heteronormatiivinen. Uskontoja esitellään niiden virallisen ja julkisen harjoittamisen kautta, mikä antaa uskonnoista huomattavan mieslähtöisen ja -valtaisen kuvan. Ei esimerkiksi tuoda juurikaan esiin sitä, että monissa uskonnoissa miehet ovat oikeutettuja erilaisiin rooleihin kuin naiset. Naisten uskonnollisuus ohitetaan aineistossa lähes täysin. Taustalla on nähtävissä käsitys miesten ja miehisten elämänpiirien ensisijaisuudesta, kun taas naiset ja naisten elämänpiirit nähdään toiseuden kautta. Tämä ajatusrakennelma on koko kulttuurissamme ja sen perusteissa niin läpikäyvänä, että siihen ei usein kiinnitetä lainkaan huomiota: se näyttäytyy itsestäänselvänä ja ikään kuin luonnollisena asiaintilana. Sukupuolten välinen eriarvoisuus kytkeytyy kuitenkin ihmisten jokapäiväiseen elämään kuten työhön, palkkaan, perhe-elämään ja mahdollisuuksiin toteuttaa itseään ja kehittää taipumuksiaan. Tutkimuksen tulokset tukevat näkemyksiä, joiden mukaan sukupuolten välinen tasa-arvo ei ole yhteiskunnassamme vielä toteutunut.
  • Koski, Neko (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkielmassa tarkastellaan japanilaisia Durarara!!-nimiseen tuoteperheeseen perustuvia fanien tekemiä Boys’ Love dōjinshi -sarjakuvia Roland Barthesin myyttiteorian ja heteronormatiivisuuden käsitteen näkökulmasta. Japanilaisia fanisarjakuvia on niiden lakiteknisesti kyseenalaisen aseman vuoksi toistaiseksi tutkittu melko vähän. Tämän tutkielman tavoitteena on tuottaa tarkempaa tietoa homoeroottisina pidettyjen Boys’ Love -fanisarjakuvien sisällöstä, sekä arvioida tämän tiedon valossa kriittisesti aiemmissa tutkimuksissa esitettyjä väitteitä Boys’ Love -sarjakuvien potentiaalista purkaa ja kumota sukupuoliin ja seksuaalisuuksiin liittyviä normeja. Tutkielma pohjaa oletukseen, että japanilaisen populaarikulttuurinkin taustalla vaikuttaa modernien länsimaisten yhteiskuntien keskiluokkainen arvomaailma. Tutkimusaineistona on kaksitoista Durarara!!-fanien tekemää sarjakuvakirjaa sekä niiden innoittajana toiminut kaupallinen Durarara!!-animaatiosarja. Fanisarjakuvista tehtiin tutkijan omaan elettyyn kokemukseen perustuen vapaamuotoinen sisältöanalyysi, jonka tuloksia verrattiin sekä kaupallisen animaatiosarjan sisältöön että aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa esitettyihin väitteisiin. Analyysissä keskityttiin selvittämään, millaista kuvaa nämä sarjakuvat rakentavat sukupuolista ja seksuaalisuuksista. Sarjakuvakirjoissa toistuvia teemoja käsiteltiin Barthesilaisina kulttuurisina myytteinä, ja niiden toimintamekanismeja purettiin semioottisen analyysin avulla. Tutkimuksessa kävi ilmi, että yleisesti homoeroottisiksi ja normeja kumoaviksi miellettyjen Boys’ Love -fanisarjakuvien sukupuoli- ja seksuaalikuvauksissa toistuivatkin keskiluokkaiset heteronormatiiviset myytit. Analysoidut Durarara!!-fanisarjakuvat rakensivat kuvaa binäärisistä sukupuolieroista ja heteroseksuaalisuudesta luonnollisina ja ensisijaisina sukupuolisen ja seksuaalisen olemisen tapoina. Analysoitujen fanisarjakuvien todettiin myös toisintavan länsimaiselle heteroromanttiselle kirjallisuudelle tyypillisiä narratiivisia rakenteita. Tutkimuksen perusteella voidaan esittää, että vaikka Boys’ Love -fanisarjakuvat saattavat hetkellisesti purkaa sukupuoliin ja seksuaalisuuksiin liittyviä heteronormatiivisia rakenteita, ne tuskin onnistuvat kumoamaan näiden rakenteiden taustalla vaikuttavia kulttuurisia myyttejä. Toisin kuin aiemmassa kirjallisuudessa oletetaan, Boys’ Love -fanisarjakuvien näennäinen homoeroottisuus ei siis kumoa vaan ylläpitää ja uusintaa keskiluokkaista heteronormatiivista arvomaailmaa.
  • Kettunen, Pauliina (Helsingin yliopisto, 2019)
    Syyskuussa 2018 Archives of Sexual Behavior -tiedelehdessä julkaistiin suomalainen ei-heteroseksuaalisia naisia käsittelevä evoluutiopsykologian alan tutkimus. Tutkimuksen yksi keskeinen tavoite oli osoittaa, että homoseksuaalisuus on synnynnäinen ominaisuus, joka aiheutuu syntymää edeltävistä testosteroni- ja estrogeenialtistuksista. Toisekseen tutkimuksessa esitetään, että ei-heteroseksuaaliset naiset jakautuvat maskuliinisiin ja feminiinisiin butch- ja femme-tyyppeihin. Tutkimuksen tuloksista uutisoitiin suomalaisissa medioissa ja tulosten pohjalta käytiin kriittistä keskustelua mediassa. Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani kyseistä Severi Luodon, Indikris Kramsin ja Markus J. Rantalan kirjoittamaa artikkelia kriittisesti feministisen tieteentutkimuksen näkökulmasta. Aineistonani toimii alkuperäisen artikkelin lisäksi joukko siihen liittyviä tiedettä popularisoivia tekstejä, joihin sisältyy uutisia, mielipidekirjoituksia ja blogitekstejä. Tarkastelen aineistoa Bruno Latourin toimijaverkkoteorian avulla, ja selvitän, miten artikkelissa esitetyt hypoteesit ovat rakentuneet tieteellisenä faktatietona määrittyväksi kokonaisuudeksi. Selvitän, millaisia materiaalisia toimijoita hypoteesin taustalla vaikuttaa, ja kiinnitän huomiota erityisesti estrogeenin ja testosteronin funktioon materiaalisina toimijoina, joiden funktio määritellään maskuliinisuutta ja feminiinisyyttä aiheuttavaksi. Teen analyysia uutisteksteistä peräisin olevien katkelmien avulla linkittäen niitä hormonitutkimuksen ja homoseksuaalisuuden syiden tutkimuksen historiaan sekä feministisen tieteentutkimuksen teorioihin. Toisekseen tarkastelen alkuperäisessä artikkelissa ja sitä käsittelevissä uutisissa ilmeneviä merkkejä heteronormatiivisuudesta peilaten niitä tieteenhistoriallisiin kehityskulkuihin ja homoseksuaalisuuden alkuperän tutkimuksen varhaisiin vaiheisiin. Hahmotan analyysissani artikkelin taustalla vaikuttaviksi toimijoiksi testosteronin ja estrogeenin aseman sukupuolihormoneina ja niiden sukupuolten mukaan eriytyneet funktiot. Toisekseen osoitan tutkimuksen taustalla vaikuttavan ajatuksen heteroseksuaalisuudesta evoluution kannalta tyypillisenä ominaisuutena, josta homoseksuaalisuus ja muut lisääntymiseen tähtäämättömät seksuaalisuudet hahmotetaan poikkeavina, ja joiden selittäminen koetaan evoluutiopsykologian kaltaisilla tutkimusaloilla siksi tarpeelliseksi. Osoitan aineistossa ilmeneviä heteronormatiivisia taustaoletuksia analysoimalla homoseksuaalisuuden hormonaalisen alkuperän selvittämisen ongelmallisuutta sellaisessa yhteiskunnallisessa kontekstissa, jossa se hahmottuu marginalisoidussa asemassa olevaksi.
  • Pihlajamaa, Matti (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tässä tutkielmassa tarkastelen kriittisesti YK:n nuoret, rauha ja turvallisuus -agendaa, jonka myötä nuoret on nostettu globaaliksi rauhan ja turvallisuuden kysymykseksi. Teen tutkielmassa feministisen diskurssiteoreettisen luennan nuoria, rauhaa ja turvallisuutta käsittelevistä YK:n ja kansainvälisten kansalaisjärjestöjen tuottamista asiakirjoista, jotka sijoittuvat ajallisesti nuoret, rauha ja turvallisuus -agendan muodostumiseen vuosina 1995–2016. Kysyn tutkielmassa, millaisia sukupuolittuneita ja seksuaalisuuteen liittyviä subjektipositioita nuoria, rauhaa ja turvallisuutta käsittelevät asiakirjat rakentavat. Tarkastelen asiakirjojen konstruoimia subjektipositioita suhteessa naisiin ja miehiin sekä niiden tapoja ylläpitää tai kyseenalaistaa binäärisiä ja heteronormatiivisia sukupuoleen liittyviä järjestyksiä. Tutkielma sijoittuu kontekstiin, jossa nuorten merkitys kehityksen ja rauhanrakennuksen käytännöissä sekä kansainvälisissä instituutioissa on korostunut huomattavasti viime vuosina. Vaikka aiempi tutkimus on muun muassa osoittanut nuoriin, kehitykseen ja rauhanrakentamiseen liittyvien käytäntöjen ongelmallista suhdetta uusliberalistiseen hallintaan, sivuuttavat löytämäni aiemmat tutkimukset pääosin sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja muihin eroihin liittyvät näkökulmat. Tutkielman teoreettis-metodologinen kehikko koostuu feministisen poststrukturalistisen turvallisuustutkimuksen, queer-tutkimuskirjallisuuden sekä diskurssiteoreettisen analyysin teoreettisista käsitteistä. Lähtökohtanani on ymmärtää nuoria, rauhaa ja turvallisuutta käsittelevät asiakirjat samanaikaisesti sukupuolittuneiden valtasuhteiden tuottamina sekä toisaalta näiden valtasuhteiden tuottajina. Tutkielma tarkastelee YK:n ja kansainvälisten kansalaisjärjestöjen nuoria koskevia rauhanrakennusdiskursseja merkityksiä tuottavina käytäntöinä. Tutkielmassa soveltamani tulokulma feministiseen turvallisuustutkimukseen ottaa vakavasti ajatukset seksuaalisuuden hallinnasta kansainvälisen politiikan käytänteissä. Sukupuoli on tekemäni analyysin perusteella keskeinen käsite, jonka ympärille nuoret, rauha ja turvallisuus -agenda rakentuu. Analyysini perusteella agenda positioi nuoria naisia ja tyttöjä erityisen haavoittuvaisena ryhmänä, rauhanrakentamisen muutostoimijoina, väkivaltaisina toimijoina sekä suhteessa naiset, rauha ja turvallisuus -agendaan. Agenda konstruoi analyysini mukaan nuoret miehet ja pojat ennen kaikkea väkivaltaisiksi toimijoiksi ja turvallisuusuhaksi, mutta nimittää heitä myös rauhanrakennuskäytäntöjen sukupuolittuneeksi normiksi ja väkivallan uhreiksi. Osoitan analyysissani, että nuoret, rauha ja turvallisuus -agendan asiakirjat tuottavat pääsääntöisesti binääristä sukupuolikäsitystä, joka kytkeytyy heteronormatiivisuuteen. Tutkimissani asiakirjoissa esiintyy kuitenkin marginaalisesti heteronormatiivisuuden ja binääriymmärryksen diskursiivisesti kyseenalaistava transsukupuolisten ja HLBTI-nuorten subjektipositioiden tuottaminen. Lisäksi analyysini osoittaa, että YK:n ja kansalaisjärjestöjen tuottamien sekä kumppanuuksina tuotettujen asiakirjojen positioinneissa on keskinäisiä eroja. Nuoret, rauha ja turvallisuus -agenda muistuttaa kehystykseltään ja luonteeltaan YK:n naiset, rauha ja turvallisuus -agendaa. Tutkielma tuo näin uusia näkökulmia ajankohtaisiin tutkimuskeskusteluihin YK:n naiset, rauha ja turvallisuus -agendan tulevaisuudesta sekä sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta rauhanrakennuksessa. Naiset, rauha ja turvallisuus -agendalla on analyysini perusteella keskeinen merkitys koko nuoret, rauha ja turvallisuus -agendan muodostamisessa. Toisaalta analyysini osoittaa, että osa tutkimistani asiakirjoista käsitteellistää nuoret, rauha ja turvallisuus -agendan yhdeksi tavaksi toteuttaa naiset, rauha ja turvallisuus -agendaa. Analyysini perusteella nuoria, rauhaa ja turvallisuutta käsittelevät asiakirjat voivat avata marginaalisia mahdollisuuksia liukuvammille tavoille hahmottaa sukupuolta, seksuaalisuutta ja niihin kytkeytyvää valtaa rauhanrakentamisen kontekstissa. Nuoret, rauha ja turvallisuus -agendan sukupuolittuneet subjektipositiot käsittelevät naisten ja tyttöjen lisäksi myös miehiä ja sukupuolen moninaisuutta, mille viimeaikainen sukupuolta ja rauhanrakennusta tarkastellut tutkimus on esittänyt tarpeen. Tällaiset maininnat ovat kuitenkin naisia ja tyttöjä koskevia positiointeja marginaalisempia. Tutkimieni asiakirjojen hallitsevimmat sukupuolittuneet subjektipositioinnit voivat vahvistaa essentialistista logiikkaa rauhanomaisista naistoimijoista ja väkivaltaisista miestoimijoista. Uudenlaisten mahdollisuuksien lisäksi analysoimani asiakirjat rajoittavat sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä rauhanrakennuskäytänteitä, sillä ne korostavat pääosin sukupuolen binäärisyyttä ja heteronormatiivisuutta.