Browsing by Subject "hiilitase"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-7 of 7
  • Lohila, Annalea (2008)
    Finnish Meteorological Institute Contributions
  • Mäkelä, Leena (Etelä-Savon ympäristökeskus, 2008)
    ESAra 3/2008
    Tässä selvityksessä on laskettu Etelä-Savon kuntien kasvihuonekaasupäästöt ja -tase vuonna 2005. Lisäksi on määritetty alueen energiatasetta kuvaava energiantuotanto ja -kulutus samalta vuodelta. Vastaava laskelma on tehty myös vuonna 2000. Mallin laskennassa on noudatettu IPCC:n (Intergovernmental Panel of Climate Change) metodiikkaa ja Suomen päästöinventaarioiden laskentaparametreja. Päästöt on laskettu Kuntaliiton toimittamalla kuntatason kasvihuonekaasu- ja energiatasemalli Kasvenerin avulla. Kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli) aiheuttamat päästöt on laskettu erikseen seuraaville sektoreille; sähkö- ja kaukolämmöntuotanto, teollisuuden oma energiantuotanto, kuntaan ostettu sähkö, rakennusten erillislämmitys, liikenne, teollisuusprosessit, karjatalous, maanviljely, jäteveden puhdistus ja kaatopaikat. Lisäksi on tarkasteltu polttoaineiden käytöstä aiheutuvien hiilimonoksidi- ja typenoksidipäästöjä eli ns. välillisiä kasvihuonekaasuja. Tässä työssä ei ole huomioitu tuotteisiin ja palveluihin liittyvää välillistä energiankulutusta eikä tästä johtuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi tässä selvityksessä on laskettu maankäytön (metsät, suot ja vesistöt) aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ja nielut. Nämä on laskettu kirjallisuudesta löytyvien keskimääräisten arvojen perusteella. Myös työssä esitetyt primäärienergian lähteisiin ja kulutuksiin perustuvat energiataseet on laskettu Kasvener-ohjelman avulla. Kasvihuonekaasupäästöt on laskettu sekä energiantuotannon että energiankulutuksen mukaan. Etelä-Savon kulutusperusteiset päästöt sisältävät alueelle tuotavan sähkön tuotannossa syntyneet päästöt. Nämä päästöt olivat vuonna 2005 hiilidioksidiekvivalentteina noin 1 208 500 tonnia. Tuotantoperusteiset päästöt (eivät sisällä sähköntuonnin päästöjä) olivat vuonna 2005 hiilidioksidiekvivalentteina noin 1 161 500. Vuonna 2000 vastaavat luvut olivat kulutusperusteisten päästöjen osalta noin 1 262 800 hiilidioksidiekvivalenttia ja tuotantoperusteiset noin 1 175 000 hiilidioksidiekvivalenttia. Asukasta kohden muutettuina tuotantoperusteisia päästöjä oli noin 7,2 t ja kulutusperusteisia päästöjä noin 7,5 t. Vuonna 2000 tuotantoperusteisia päästöjä oli asukasta kohden noin 7,1 t ja kulutusperusteisia noin 7,6 t. Tuotantoperusteiset päästöt ovat nousseet hiukan vuodesta 2000 vuoteen 2005 ja kulutusperusteiset puolestaan hiukan laskeneet. Etelä-Savon väkiluku on puolestaan vähentynyt samassa ajassa noin 3 %. Euroopan Unionin jäsenmaissa kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2004 olivat keskimäärin 10,6 t/asukas, Suomessa vuonna 2005 noin 13,2 t/asukas ja vuonna 2004 Pohjois-Karjalassa 9,2 t/asukas. Verrattuna vuoteen 2000 uusimpien hakkuumäärien mukaan vuoden 2007 nieluvaikutus olisi noin 2 090 000 tonnia CO2 -ekv eli mikäli päästöjen määrä pysyy samana, jäisi nieluvaikutus päästöjen jälkeen enää aavistuksen positiiviseksi. Nielujen määrään vaikuttavat voimakkaasti hakkuumäärät sekä puuston sen hetkinen ikä. Mikäli metsiemme hakkuita lisättäisiin esimerkiksi suunnitellut 1,5 miljoonaa kuutiota vuodessa, puuston nieluvaikutus olisi enää noin 81 000 tonnia CO2 -ekv.
  • Hildén, Mikael; Soimakallio, Sampo; Seppälä, Jyri; Liski, Jari (Suomen ympäristökeskus, 2016)
    SYKE Policy Brief
  • Hilden, Mikael; Soimakallio, Sampo; Seppälä, Jyri; Liski, Jari (Suomen ympäristökeskus, 2016)
    SYKE Policy Brief
  • Liski, Jari; Repo, Anna; Känkänen, Riina; Vanhala, Pekka; Seppälä, Jyri; Antikainen, Riina; Grönroos, Juha; Karvosenoja, Niko; Lähtinen, Katja; Leskinen, Pekka; Paunu, Ville-Veikko; Tuovinen, Juha-Pekka (Suomen ympäristökeskus, 2011)
    Suomen ympäristö 5/2011
    Metsäbiomassan energiakäyttöä suunnitellaan lisättävän merkittävästi Suomessa. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena oli arvioida hakkutähteiden, kantojen ja harvennusten tähdepuun energiakäytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ilmakehään ja näiden päästöjen aiheuttama ilmastoa lämmittävä vaikutus. Hankkeessa huomioitiin metsäbiomassan korjuu- ja käyttöketjusta sekä metsän hiilivarastojen muutoksista johtuvat kasvihuonekaasupäästöt. Lisäksi hankkeessa arvioitiin metsäbiomassan energiakäytön aiheuttamat pienhiukkasvaikutukset. Metsäbiomassan energiakäytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ja ilmastovaikutukset arvioitiin sekä metsikkötasolla että koko Suomen tasolla. Metsikkötason tarkastelujen avulla haarukoitiin päästöjen ja ilmastovaikutusten vaihteluväli Suomessa. Koko Suomen tason laskelmien avulla arvioitiin tähän asti toteutuneen metsäbiomassan energiakäytön sekä suunnitellun käytön lisäyksen vaikutukset Suomen metsien hiilitaseeseen ja Suomen kasvihuonekaasupäästöihin. Pienhiukkasvaikutukset arvioitiin metsäbioenergian korjuu- ja käyttöketjun tasolla Etelä- ja Pohjois-Suomessa. Metsäbiomassan energiakäytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä ja ilmastovaikutuksia verrattiin fossiilisten polttoaineiden käytön päästöihin ja vaikutuksiin sadan vuoden aikana. Suomen tason laskelmissa tarkasteltiin jo toteutuneen ja suunnitellun metsäbiomassan energiakäytön lisäämisen vaikutuksia Suomen kasvihuonekaasutaseeseen ja metsien hiilinieluun vuosina 2000-2025. Tuloksista tehtiin johtopäätöksiä, jotka koskivat 1) metsäbiomassan energiakäytön tehokkuutta energiantuotannon päästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen hillinnässä, 2) metsäbiomassan energiakäytön ilmastovaikutusten vähentämismahdollisuuksia sekä 3) metsäbiomassan energiakäytön päästöjen ja ilmastovaikutusten huomioimista ilmastopolitiikan taustalla olevissa laskentajärjestelmissä ja -säännöissä.
  • Salmela, Petri (Helsingin yliopisto, 2019)
    Hiilensidonnasta on tullut globaalin ilmastonmuutoksen johdosta hyvin ajankohtainen aihe. Boreaaliset metsät kattavat 22% maapallon maa-alasta. Tämän tutkimuksen tavoitteen on selvittää, vaikuttavatko metsähakkuut tasaikäisissä kuusimetsissä metsämaaperän hiilitaseeseen ja hiilivarastoihin verrattuna luonnontilaisiin metsiin pohjoismaissa (Suomi, Ruotsi ja Norja). Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan tilannetta kahden eri ilmastoskenaarioiden valossa. Tutkimus on tehty käyttäen Yasso07 -mallia. Syötteet Yassoon on saatu FORMIT -mallista, joka hyödyntää kansallisista metsien inventoinneista saatua aineistoa. Tutkielman tulosten perusteella näyttäisi siltä, että metsähakkuut vaikuttavat merkittävästi maaperässä olevan hiilen kokonaismäärään sekä määrän muutokseen. Luonnontilaisissa metsissä hiilen määrän kasvu oli selvästi korkeampi, kuin tasaikäisissä talousmetsissä. Toinen merkittävä havainto saatujen tulosten perusteella on, että hiilen määrän kasvu hidastuu korkeammilla lämpötiloilla. Alhaisemman säteilypakotteen skenaario tuotti suuremman negatiivisen hiilivuon metsämaaperään, kuin korkeamman säteilypakotteen skenaario. Tulevaisuudessa hiilen määrän kertyminen maaperään tulee hidastumaan korkeamman lämpötilan vuoksi. Metsämaaperän hiilensidonta kasvaa merkittävästi, mikäli metsissä ei tehdä hakkuita.
  • Schiestl-Aalto, Piia Pauliina (Finnish Society of Forest Science, 2017)
    Dissertationes Forestales
    Environmental factors have a dual effect on growth as they affect both the momentary growth rate (direct effect) and the rate of ontogenetic development (indirect effect). Photosynthesis on the other hand is the source of carbon that is needed for growth, respiration and other purposes. There are two opposite theories about the factor determining growth rate: 1) the availability of carbon for growth (source limitation) and 2) limitation that environmental factors cause on tissue ability to grow (sink limitation). Understanding the responses of the growth of tree organs (wood, needles, roots) to environmental and other factors is important to be able to understand the changes in tree growth and carbon balance in changing climatic conditions. The purpose of this study was to define the effects of temperature on Scots pine growth at different temporal scales and to estimate the relative importances of the source and sink effects on growth. For that, a dynamic growth model CASSIA (Carbon Allocation Sink Source InterAction) was constructed. CASSIA was able to predict daily primary and secondary wood and needle growth rate variation with indirect and direct effects of temperature. In addition, the temperature of warm previous late summer was observed to lead to enhanced length of the growth period (in temperature accumulation units) of shoots in the following year. Growth onset during spring was observed to be a continuous process determined by temperature accumulation, instead of momentary temperatures. Short-term growth variations in normal conditions were concluded to be sink limited because CASSIA was able to predict the within year growth with temperature and without direct effect of photosynthesis or stored carbon. On the other hand carbon source effect (gross primary production) was needed to produce the between year variation in growth. According to the results of this study, growth is limited by a complex combination of sink and source effects. Furthermore, environmental factors affect growth at different time scales varying from instantaneous effects to delayed effects from previous year(s). More research is needed to identify the factors determining the carbon flows to different processes.