Browsing by Subject "hiilivedyt"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-9 of 9
  • Björklöf, Katarina; Salminen, Jani; Sainio, Pirjo; Jørgensen, Kirsten (2008)
    Evidence for on site biodegradation may be difficult to provide at heterogeneous sites without additional experiments in controlled laboratory conditions. In this study, microbial activities measured as CO2 and CH4 production were compared in situ, in intact soil cores and in bottle microcosms containing sieved soils. In addition, biodegradation rates were determined by measuring the decrease in petroleum hydrocarbon concentrations at 7°C in aerobic and anaerobic conditions. Elevated concentrations of CO2 and CH4 in the soil gas phase indicated that both the aerobic and anaerobic microbial activity potentials were high at the contaminated site. Aerobic and anaerobic microbial degradation rates in laboratory experiments of petroleum hydrocarbons were highest in soils from the most contaminated point and degradation in the aerobic and anaerobic microcosms was linear throughout the incubation, indicating mass-transfer-dependent degradation. Different results for microbial activity measurements were obtained in laboratory studies depending on pretreatment and size of the sample, even when the environmental conditions were mimicked. These differences may be related to differences in the gas exchange rates as well as in changes in the bioavailability of the contaminant in different analyses. When predicting by modeling the behavior of an aged contaminant it is relevant to adapt the models in use to correspond to conditions relevant at the contaminated sites. The variables used in the models should be based on data from the site and on experiments performed using the original aged contaminant without any additions.
  • Nuutinen, Jari; Koivikko, Riitta; Leivuori, Mirja; Ilmakunnas, Markku (Finnish Environment Institute, 2015)
    Reports of the Finnish Environment Institute 5/2015
    Proftest SYKE carried out the proficiency test (PT) for analysis of oil hydrocarbons in water and soil in November-December 2014. Three types of samples were delivered to the participants; synthetic sample, surface water and soil samples. In total, 15 laboratories participated in the PT. The evaluation of the performance was based on the z scores. In this proficiency test 77 % of the data was regarded to be satisfactory when the deviation of 20 to 40 % from the assigned value was accepted. Either the calculated concentration, robust mean, mean or median of the results reported by the participants was chosen to be the assigned value depending on the analyte. The uncertainty for the assigned value was estimated at the 95 % confidence interval and for calculated assigned values it was 1.9–3.5 %, for assigned values based on the robust mean it was 15.5 %, for assigned values based on the mean it varied from 3.3 to 20.9 %, and for median based assigned value the uncertainty for the assigned value was estimated to 22.3 %.
  • Koivikko, Riitta; Nuutinen, Jari; Ilmakunnas, Markku (Finnish Environment Institute, 2018)
    Reports of the Finnish Environment Institute 8/2018
    Proftest SYKE carried out the proficiency test (PT) for analysis of oil hydrocarbons in water and soil in November 2017. Three types of samples were delivered to the participants: synthetic sample, surface water and soil samples. In total, 16 participants joined in the PT. In this proficiency test 76 % of the results were satisfactory when deviation of 20–40 % from the assigned value was accepted. Basically, either the calculated concentration, the robust mean, or the median of the results reported by the participants was used as the assigned value for measurands. The evaluation of the performance of the participants was carried out using the z scores. Warm thanks to all the participants of this proficiency test!
  • Björklöf, Katarina; Nikunen, Seppo; Westerholm, Henrik; Kähkölä, Tero; Vepsäläinen, Milja; Nuutinen, Jari; Leivuori, Mirja; Pyy, Outi (Suomen ympäristökeskus, 2013)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 21/2013
    Näytteenottokäytännöt vaikuttavat tuloksen luotettavuuteen ja ovat siksi tärkeä osa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia. Tämän vertailun tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon haihtuvien öljyhiilivetyjen analyysitulokset (VOC) ovat riippuvaisia näytteenoton käytännöistä sekä, mitkä ovat tärkeimmät haihtuvien orgaanisten yhdisteiden näytteenotossa huomioitavat asiat. Vertailussa arvioitiin myös kenttämittarien (PID) käyttöä ja niiden tulosten luotettavuutta. Vertailu toteutettiin haihtuvilla öljyhiilivedyillä pilaantuneessa kohteessa, jossa vertailuun osallistujat suorittivat kenttänäytteenoton omalla vuorollaan. Osallistujien kenttämittarituloksia verrattiin referenssimittarin tuloksiin sekä osallistujien keräämät maanäytteet toimitettiin analysoitavaksi samaan laboratorioon. Vertailukokeeseen osallistui kahdeksan osallistujaa ja heidän toimintaa kentällä arvioitiin sekä annettiin suosituksia näytteenoton laadun parantamiseksi. Vaikka osallistujien kenttätoiminta pääosin oli hyvä, tulisi edelleen kiinnittää enemmän huomiota haihtuvien yhdisteiden haihtumisen ehkäisemiseen näytteenoton ja käsittelyn yhteydessä sekä työsuojelussa. Henkilösuojaimiksi tarkoitettuja kaasuhälyttimiä ei suositella käytettäväksi kenttämittarina maanäytteiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuuden määrittämisessä. Vertailun tuloksien perusteella ei saatu selvää näyttöä siitä, että haihtuvien orgaanisten yhdisteiden näytteiden kestävöinti kentällä verrattuna näytteiden kestävöintiin laboratoriossa vaikuttaisi näytepitoisuuksiin. Haihtuvien yhdisteiden saannoissa ei myöskään havaittu näytteenottimesta johtuvia systemaattisia eroja.
  • Björklof, Katarina; Mäkinen, Irma; Westerholm, Henrik; Nikunen, Seppo; Jørgensen, Kirsten; Korhonen, Kaija; Jaakkonen, Satu; Pyy, Outi (Suomen ympäristökeskus, 2009)
    Suomen ympäristö 35/2009
    Asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (PIMA-VNA) astui voimaan kesällä 2007. Asetuksen mukaan maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve tulee arvioida kohdekohtaisesti arvioimalla maaperän haitallisten aineiden terveydelle ja ympäristölle aiheuttama vaara tai haitta. Tässä vertailussa selvitettiin, millaista käytännön eroja on eri toimijoiden välillä kunnostusarvion eri vaiheissa kuten näytteenottosuunnitelmissa, näytteenoton toteutuksessa sekä tulosten tulkinnassa. Lisäksi selvitettiin, miten näytteenotto vaikuttaa pilaantuneisuusarvioinnin tuloksiin ja johtopäätöksiin (pilaantuneen alueen rajaus, massamäärät ja niiden luokitus) sekä kysyttiin lupaviranomaisten käsitystä PIMA-asetuksen, sekä muun maaperän kunnostusohjeiden ja näytteenottostandardien käytäntöjen soveltamisesta. Vertailuun osallistui yhdeksän näytteenottoa suorittavaa organisaatiota. Vertailu osoittaa, että maaperä tutkimus on haasteellista ja edellyttää riittävää koulutusta ja kokemusta. Maaperätutkimuksen perusteella tehtävät arvioinnit edellyttävät riittävää tietoa kenttätutkimuksen suorituksesta ja eri tulosten luotettavuudesta. Kenttätyöskentelyn laatu vaihtelee ja käytännöt ovat kirjavia. Kävi ilmi, että näytemateriaalin käsittelyssä, varsinkin haihtuvien yhdisteiden osalta oli selviä puutteita ja jopa virheitä. Lisäksi hiilivetyjen määrittämiseksi otettujen näytteiden homogenointimenettelyt vaihtelivat. Hyvistä käytännöistä on tarve tiedottaa mahdollisesti lisäohjeistuksen avulla.
  • Korhonen-Ylönen, Kaija; Nuutinen, Jari; Leivuori, Mirja; Ilmakunnas, Markku (Finnish Environment Institute, 2011)
    Reports of the Finnish Environment Institute 8/2011
  • Korhonen-Ylönen, Kaija; Nuutinen, Jari; Leivuori, Mirja; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2013)
    Reports of the Finnish Environment Institute 8/2013
    Proftest SYKE carried out the proficiency test for analysis of oil hydrocarbons from water and soil in October 2012. One artificial sample and one surface water sample and one soil sample for the determination of oil hydrocarbons were distributed. In total, 18 laboratories participated in the PT. Either the calculated concentration or the robust mean value was chosen to be the assigned value for the measurement. The performance of the participants was evaluated by using z scores. In this proficiency test 81 % of the results were satisfactory when the deviation of 20–40 % from the assigned value was accepted.
  • Vestenius, Mika (Ilmatieteen laitos - Finnish Meteorological Institute, 2021)
    Finnish Meteorological Institute Contributions 178
    Air pollution is an important environmental risk to human health and ecosystems around the world. Particulate matter (PM), especially fine particulate matter, is an important part of this air pollution problem. Particle composition varies greatly and depends on the emission source. In addition to inorganic components, organic particulate fraction can contain several hundred organic compounds from anthropogenic and natural sources. The health risk of particulate is related to the particle size and the compounds inside or on the surface of the aerosol particles. The overall aim of this thesis was to study the selected chemical substances of atmospheric aerosol from both anthropogenic and natural sources. Concentrations of polycyclic aromatic hydrocarbons (PAH) and biogenic organic acids in aerosol were measured, and their effect on the local air quality was estimated. The sources of PAHs, trace elements, biogenic volatile organic compounds (BVOCs), and persistent organic compounds (POPs) in air were studied using positive matrix factorization (PMF), which was used as the main source apportionment tool in three of five papers and for the unpublished data in this thesis. Particles from burning emissions, e.g., diesel particles and particles from biomass burning, are the most toxic in our daily environment. Because of intensive wood use for heating and in sauna stoves, residential biomass burning is the major PAH air pollution source in Finland. Sources of atmospheric PAH pollution and its influence on local air quality were estimated at Virolahti background air quality station and in the Helsinki Metropolitan Area (HMA). The main source of PAHs at Virolahti were found to be combustion- and traffic-related source from the direction of St. Petersburg. Instead, local traffic appeared to have a very small influence on PAH levels in HMA, as local residential wood burning was found to be the main b(a)p source in Helsinki Metropolitan Area. Biogenic VOCs like monoterpenes and sesquiterpenes are highly reactive and oxidize rapidly in the atmosphere, producing secondary organic aerosol (SOA). We showed that positive matrix factorization (PMF) is a useful tool in estimating separate sources in a quasistationary dynamic system like ambient VOC concentrations in the boreal forest. Selected biogenic organic acids were measured from fine particles in the boreal forest in order to estimate their influence on aerosol production. Results indicated that sesquiterpene emissions from boreal forest are probably underestimated and their oxidation products probably have more important role in the SOA production that previously estimated. The Kola Peninsula area was found to be the major source of heavy metal pollution at Pallas. However, as Norilsk Nickel has now partly shut down its metallurgical operations, the trace element and SO2 emissions from the Kola Peninsula should be declining in the future. The ambient concentrations of POP compounds are globally declining but, in the Arctic, for some compounds this is not the case. In the source apportionment study for Pallas 1996–2018 POPs data, relatively big portion of measured POPs at Pallas came within the marine source from clean areas from the north. These long-lived compounds, which have migrated into the Arctic from the southern areas along the air and sea currents for many decades, are now released back into the atmosphere from the melting Arctic ice cover due to global warming. For these compounds, the Arctic has turned from the sink to the source.
  • Sillanpää, Pekka (Pirkanmaan ympäristökeskus, 2007)
    Suomen ympäristö 2/2007
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kasvikunnostuksen hyödyntämismahdollisuuksia viileässä ilmastossa, ikääntyneen öljysaastunnan pilaamilla alueilla. Tutkimusta varten valittiin kolme kohdealuetta Helsingissä, Ylöjärvellä ja Kokkolassa. Puulajeina käytettiin suomalaisen ja pohjoisamerikkalaisen haavan risteymää, rauduskoivua sekä kiiltopajua, joista kullekin kohteelle valittiin kasvupaikan olosuhteisiin parhaiten soveltuva laji tai lajiyhdistelmä. Koealueille istutettiin tiheä taimikko ja jätettiin osa puuttomaksi vertailualueeksi. Kokkolan kohteella osaa taimista myös lannoitettiin. Öljypitoisuuden kehittymistä seurattiin 2-4 vuotta. Tulosten tulkintaa vaikeutti toisaalta heterogeenisen maaperän ja epätasaisesti sijoittuneen haitta-aineen aiheuttama hajonta näytteenotossa, toisaalta öljyanalytiikkaan liittyvä suurehko virhemarginaali. Saatujen tulosten perusteella puiden kunnostava vaikutus on vuosikymmeniä sitten saastuneilla alueilla vähäinen. Helsingissä ja Ylöjärvellä puilla ei nopeasta kasvusta huolimatta ollut todistettavaa vaikutusta maaperän öljypitoisuuteen. Alueet ovat saastuneet öljyllä, jonka koostumus painottuu raskaimpaan voiteluöljyjakeeseen ja jonka biologinen hajoaminen on optimaalisissakin olosuhteissa hyvin hidasta. Kokkolassa maaperään päässyt öljy koostuu keskitisleistä ja jopa kevyimpiä, helposti haihtuvia yhdisteitä on jäljellä. Voimakas toksisuus yhdessä karun kasvualustan kanssa aiheutti puiden hitaan kasvun ja suuren kuolleisuuden. Alueella, jolta purettiin ennen tutkimuksen alkua asfalttipinnoite, öljypitoisuuksien aleneminen oli kuitenkin sekä istutus- että vertailualueella selvää, mistä päätellen asfaltti on huomattavasti hidastanut alla olevan öljyn luontaista haihduntaa ja hajoamista. Maaperäolosuhteiltaan vaihtelevilla ja eri tavoin saastuneilla tutkimuskohteilla on selvästi nähtävillä kasvikunnostukseen liittyvä problematiikka. Tuoreet öljy-yhdisteet ovat kasveille haitallisia ja vaikeuttavat niiden menestymistä, mikä heikentää menetelmän toimivuutta. Kauan maaperässä olleen öljyn toksisuus taas on alempi, mutta jäljelle jääneiden, erilaisten prosessien seurauksena muuntuneiden yhdisteiden hajoaminen on alhaisen biosaatavuuden johdosta hidasta. Astiataimikokeissa saavutetut tulokset eivät ole suoraan sovellettavissa in situ –olosuhteisiin. Kasvillisuuden menestymiseen saattavat itse haitta-aineen lisäksi vaikuttaa monet muutkin tekijät, kuten kuivuus, ravinneköyhyys, liian korkea pohjaveden pinnankorkeus tai kasveja ravinnokseen käyttävät eläimet. Öljyllä saastuneiden alueiden maaperä muodostuu useissa tapauksissa nimenomaan karkeista täyttömaista, joilla kasvillisuuden menestyminen ilman orgaanisen aineksen lisäystä on heikkoa. Suomen olosuhteissa hajoamisprosessien toimivuutta ja menetelmän tehoa edelleen heikentää melkein puolet vuodesta roudassa oleva maa. Meillä puiden avulla tapahtuvan kasvikunnostuksen käyttömahdollisuudet saastuneiden alueiden puhdistamiseen ovat siten hyvin rajalliset. Tämä pätee erityisesti tutkimuskohteiden kaltaisiin, kauan sitten saastuneisiin alueisiin. Parhaassakin tapauksessa maaperän puhdistuminen alle sallittujen pitoisuuksien vie vuosia, todennäköisemmin kymmeniä vuosia.