Browsing by Subject "hindulaisuus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Orpana, Tiia (Helsingin yliopisto, 2019)
    Nimi ’dalit’ kuuluu kastittomille ja kantaa mukanaan kastisyrjinnän pitkää historiaa. Keskeinen osa tätä historiaa on se, kuinka kastisyrjintää on perusteltu hindulaisuudella. Tässä tutkielmassa tarkastelen kolmen intialaisen dalitin käsityksiä hindulaisuudesta jälkikoloniaalin teoreettisen viitekehyksen läpi. Kaikki kolme valitsemaani dalitia – valtakunnanpoliitikko B.R. Ambedkar, sekä dalit-teologit A.P. Nirmal ja V. Devasahayam – tulkitsevat kastijärjestelmää sisäpuolisina mutta hindulaisuutta ulkopuolisina. Tutkimuskysymykselläni on kaksi aiempaan tutkimukseen perustuvaa apukysymystä. Ensiksi, tarkastelen dalitiutta erityisenä sorron kontekstina, josta käsin hindulaisuutta luetaan. Toiseksi, tarkastelen kolonialismin epistemologista vallankäyttöä ‘hindulaisuuden’ käsitteellistämisessä. Tutkielman metodina on käsiteanalyysi. Lähteenä on yhteensä viisi tekstiä: Ambedkarin puhe, sekä kaksi teologista tekstiä Nirmalilta ja Devasahayamilta. Hindulaisuus näyttäytyy valitsemilleni dalit-lähteille olemuksellisesti sortavana uskontona. Heidän tapansa rakentaa sorron olemus etenkin pyhistä kirjoituksista, bramiini-pappiskastin auktoriteetista, sekä kastin opillisista perusteluista ei tule tyhjästä, vaan sen voi nähdä liittyvän laajempaan kolonialistiseen tapaan käsitteellistää ’uskonto’. Kuitenkin, valitsemani dalit-lähteiden voisi nähdä käyttävän kastisyrjinnän ’uskonnollista’ olemusta strategisena keinona painottaa syrjinnän pysyvyyttä ja kokonaisvaltaisuutta. Kaikki lähteeni pitävät hindulaisuutta olemuksellisesti sortavana, mutta heidän tapansa suhtautua omaan dalitiuteensa eroavat toisistaan, mikä näkyy myös heidän yksilöllisissä painotuksissaan hindulaisuuden käsittelyn suhteen. Siinä missä kristityille dalit-teologeille dalitiudella on vapautettu ja ensisijainen asema suhteessa Jumalaan, demokraattisen ja modernisoidun Intian rakentamiseen sitoutunut valtakunnanpoliitikko Ambedkar pyrkii ennen kaikkea kasti-identiteettien hävittämiseen. Heidän erilaiset tapansa käsitteellistää ’uskontoa’ suhteessa vapautukseen näkyvät tässä. Dalit-lähteeni eivät näe, että kääntymys yhdestä uskonnollisesta traditiosta toiseen olisi riittävä ratkaisu kastisyrjinnän todellisuuteen. Heille raja sorron ja vapautuksen välissä ei kulje kahden uskonnon välillä. Sen sijaan, he vaativat ja rakentavat kokonaisvaltaisempaa kastitodellisuuden transformaatiota, jossa transsendentit ja maalliset vapautustaistelut sekoittuvat.
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka; Suomen Akatemian projekti (Helsingin yliopisto, Kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka, 1994)
  • Puukari, Kristiina (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkimuksessa tarkastellaan kahta tekstikokoelma Padma Purāṇaan kuuluvaa mytologista kertomusta meditaatioperinteiden kontekstissa. Tutkimuskysymyksenä on selvittää millaisia yhteyksiä näiden kertomusten ja meditaatioperinteiden väliltä löytyy. Nämä kaksi kertomusta, ”Arjunan toive ja sen täyttyminen” ja ”Nāradan kokemus”, ovat versioita samasta myytistä: siirtymästä Kṛṣṇa-jumaluuden maailmaan ja tämän rakastetuksi tulemisesta taivaallisen gopī-neidon hahmossa. Gauḍīya Vaiṣṇavien Rāgānugā-meditaatiossa visualisoidaan samanlainen siirtymä ja hahmonmuutos. Tutkimuksen kohteena olevia kertomuksia vertaillaan etenkin tähän meditaatioperinteeseen. Rāgānugā-meditaatio on myös inspiroinut mytologisia tekstejä, jotka vuorostaan toimivat visualisoinnin apuna meditaatiossa. Samanlaista narratiivien ja meditaatioharjoitteiden interaktiota löytyy myös muualta hindulaisuudesta; usein nämä narratiivit sisältävät meditaatioon ja henkisiin kokemuksiin liittyviä metaforia. Näitä metaforia voidaan löytää myös tämän tutkimuksen kohteena olevista tarinoista. Tutkimusmenetelmänä on käytetty historiallis-kriittistä metodia sekä lähiluku-menetelmää. Lähdemateriaalina on käytetty sekä sanskritin- että englanninkielistä versiota teksteistä. Teoreettisena pohjana kertomusten ja meditaatioharjoitteiden välisten yhteyksien tarkastelulle toimivat mm. Lauri Hongon (1972,1984) teoriat myytin ja rituaalin suhteesta.
  • Ahtee, Kaisa Elina (2007)
    Tutkielma käsittelee korkeasti koulutettujen työssäkäyvien naisten elämää Delhissä. Vaikka naisia yhdistää nimenomaan työssäkäynti, tutkielma ei tarkastele niinkään heidän suhdettaan työhön, vaan sitä, miten he ymmärtävät intialaisen naiseuden ja miten he toteuttavat sitä omassa elämässään. Intiassa naiset symboloivat perinteisiä arvoja ja intialaisuutta. Varsinkin yläluokkaisten naisten rituaalinen puhtaus ja sen edellyttämä kotona pysyminen on nähty tärkeäksi. Naisten ollessa kodin ulkopuolella heidän nähdään samalla astuvan pois siitä roolista, joka heille on kulttuurissa varattu. Talouskasvu vaikuttaa siihen, että yhä useampi nainen kuitenkin hankkii koulutuksen ja jatkaa työssäkäyntiä myös avioitumisen jälkeen. Ryhmä, jota tutkielma käsittelee on Intiassa kuitenkin varsin marginaalinen. 2,4 % intialaisista naisista on korkeakoulututkinto ja ainoastaan 0,6 % naisista omaa korkeakoulututkinnon ja käy töissä. Useimmat naiset jäävät tutkinnon suoritettuaankin kotirouviksi. Tutkielma pyrkii vastaamaan kahteen kysymykseen. Ensinnäkin siihen, miten naisten työssäkäynti vaikuttaa heidän toimintaansa työn ulkopuolella ja toisaalta kohdistuuko naisiin ristiriitaisia odotuksia ja miten naiset toimivat, jos näitä ristiriitaisia odotuksia heihin kohdistuu? Tutkimus perustuu lähes viiden kuukauden mittaiseen kenttätyöjaksoon Delhissä. Vain neljännes haastatelluista naisista oli kotoisin Delhistä, sillä kaupunkiin muuttaa jatkuvasti paljon ihmisiä opiskelupaikan tai työnperässä. Tämän johdosta varsinkin naimattomien naisten elämää määrittää paljolti se, että he elävät erossa perheestään ja suvustaan. Teoreettisen viitekehyksen tutkimukselle antaa toimijuuskeskustelu (agency). Toimijuuskäsitteen avulla on mahdollista tarkastella sitä, miten kulttuurin rakenne määrittää naisten elämää ja toisaalta miten he itse muokkaavat rakennetta tai palauttavat sen ennalleen. Aineiston analysointi perustuu Tuula Gordonin (2005) luokitteluun toimijuuden tunnosta ja toimijuuden vaikutuksista. Tämän erottelun avulla naisten voi nähdä toimivan usein myös konventionaalisesti ja yhteiskunnan sääntöjen mukaisesti, mutta toiminnan voi lukea, toimijuuden tuntoon viitaten, toimijuudeksi. Naisten ei voida nähdä toimivan missään elämänvaiheessa avoimesti yhteiskunnan normatiivisista säännöistä poiketen ja siten tutkimuksessa tullaan johtopäätökseen, että korkeasti koulutettujen naisten toiminta jää usein piiloon. Syyt huomiotta jäämiseen ovat naisten siviilisäädystä riippuen kahdenlaisia. Itsellisillä, naimattomilla naisilla toimijuus ilmenee naisten liminaalisuudesta johtuen kulttuurin rakenteen ulkopuolella. Aviovaimojen toimijuus jää puolestaan huomiotta siksi, että se on struktuurin mukaista ja tapahtuu henkilökohtaisella tasolla eikä sitä siksi yleensä katsota merkittäväksi. Esimerkkien avulla tutkielma osoittaa, miten naiset liikkuvat kulttuurin antamissa rajoissa kuitenkin aktiivisesti toimien ja neuvotellen itselleen mieluisan tilanteen.