Browsing by Subject "hinnoittelu"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-15 of 15
  • Pursiainen, Tero (Helsingfors universitet, 2013)
    The long-run average return on equities shows a sizable premium with respect to their relatively riskless alternatives, the short-run government bonds. The dominant explanation is that the excess return is compensation for rare but severe consumption disasters which result in heavy losses on equities. This thesis studies the plausibility of this explanation in a common theoretical framework. The consumption disasters hypothesis is studied in the conventional Lucas-tree model with two assets and with constant relative risk aversion preferences, captured by the power utility function. The thesis argues that this oft-used model is unable to account for the high premium, and a simulation experiment is conducted to find evidence for the argument. The consumption process is modelled by the threshold autoregressive process, which offers a simple and powerful way to describe the equity premium as a result of a peso problem. Two statistics, the arithmetic average and the standard deviation, are used to estimate the long-run average and the volatility of the returns. The simulated data is analyzed and compared to the real world financial market data. The results confirm that the potential for consumption disasters produces a lower equity premium than the case without disasters in the Lucas-tree model with power utility. The disaster potential lowers the average return on equity instead of increasing it. This result comes from the reciprocal connection between the coefficient of relative risk aversion and the elasticity of intertemporal substitution, and from the special nature of the equity asset, which is a claim on the consumption process itself. The risk-free asset remains unaffected by the disaster potential. The equity premium remains a puzzle in this framework. The advantage of the threshold autoregressive consumption process is to show this result with clarity. Breaking the link between aversion to risk and intertemporal substitution is indeed one possible direction to take. Changing the assumptions about expected consumption or about the equity asset might offer another way forward. Another form of utility or another model is needed if the equity premium is to be explained in financial markets that are free of frictions.
  • Aalto-Setälä, Ville; Halonen, Markus; Nikkilä, Marita; Peura-Kapanen, Liisa; Raijas, Anu; Saarinen, Paavo (Kuluttajatutkimuskeskus, 2003)
    Kuluttajatutkimuskeskuksen kirjoja
  • Aalto-Setälä, Ville; Nikkilä, Marita (Kuluttajatutkimuskeskus, 2004)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 8/2004
    Tämä tutkimus tarkastelee käteisvaluutan vaihtumisen vaikutusta yritysten hinnoitteluun ja kuluttajien hintatietoisuuteen. Jatkamme Kuluttajatutkimuskeskuksen aiemmin julkaiseman "Eurokirjan" (Aalto-Setälä et al, 2003) teemoja. Eurokirjan keskeisiä tuloksia oli, että niin hinnoittelun kuin hintatietoisuudenkin sopeutuminen olivat vielä keväällä 2003 kesken. Tämä tutkimus jatkaakin näitä teemoja tarkastelemalla sekä hinnoittelun että hintatietoisuuden muutosta ajanjaksolla, joka ulottuu reilu kaksi vuotta valuutan vaihtumisen jälkeen tammi-helmikuuhun 2004. Eurokirjassa todettiin, ettei valuutan vaihtuminen nostanut hintatasoa. Enää emme tarkastele käteisvaluutan muuttumisen vaikutusta hintatasoon. Syynä on se, että euron vaikutusta hintatasoon on kaksi vuotta valuutan vaihtumisen jälkeen mahdotonta eristää muista hintatasoon vaikuttavista tekijöistä. Kuluttajien hintatietoisuus heikkeni luonnollisesti valuutan vaihtumisen seurauksena. Yllättävää on kuitenkin se, että hintatietoisuus on parantunut hyvin hitaasti euron käyttöönoton jälkeen. Vuoden 2004 alussa yli kaksi vuotta valuutan vaihtumisen jälkeen, kuluttajien hintatietoisuus oli yhä huomattavasti heikompi kuin markka-aikana. Ennakko-oletusten mukaisesti kaikkein eniten on heikentynyt iäkkäimpien kuluttajien hintatietoisuus. Syynä hitaaseen hintatietoisuuden kehittymiseen on ilmeisesti se, että valuutan vaihtuminen ei muuttanut ainoastaan yksittäisiä hintoja. Markka oli sen sijaan toiminut kuluttajien hintatietoisuuden mittatikkuna ja ohjasi vahvasti yritysten tapaa hinnoitella. Kun vielä yritysten hinnoittelun euroon sopeutuminen on yhä edelleen kesken ja hinnoittelu on ollut muutoksessa koko euroajan, kuluttajien hintatietoisuuden hidas palautuminen ei olekaan enää kovin yllättävää. Avoin kysymys on edelleen se, kuinka kauan kuluttajien hintatietoisuuden palautuminen markka-ajan tasolle vie. Vai voiko olla niin, että valuutan vaihtuminen on heikentänyt kuluttajien hintatietoisuutta pysyvästi. Tämän kysymyksen tarkastelu on tärkeää niin kuluttajapoliittisesti kuin tieteellisestikin: voiko "pelkkä" nimellishintojen muutos aiheuttaa markkinoille pysyvän hintatietoisuuden heikkenemisen?
  • Rättö, Hanna-Kaisa (2008)
    Hyvinvointi on moniulotteinen ilmiö, johon vaikuttavat taloudellisten olosuhteiden lisäksi myös monet muut tekijät. Vielä nykyäänkin varsin yleisesti hyvinvoinnin mittarina käytetty bruttokansantuote (BKT) kuvaa todellisuudessa talouden aktiivisuutta, eikä sitä ole koskaan tarkoitettu hyvinvoinnin mittariksi. Taloustieteen hyvinvointitutkimuksen ei kuitenkaan tarvitse rajoittua vain talouden tuotannon tarkasteluun, sillä tieteenalan keinot mahdollistavat hyvinvoinnin tutkimisen laajemmin. Taloustieteen hyvinvointitutkimusta on mahdollista kehittää esimerkiksi keinotekoisen hinnoittelun ja onnellisuustutkimuksen tulosten avulla. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan hyvinvointi-käsitteen sisältöä, eri ulottuvuuksia ja haasteita sekä pohditaan hyvinvoinnin mittaamisen kehittämistä kansantaloustieteen näkökulmasta. Tutkielmassa tarkastellaan ensin taloustieteen perinteisiä keinoja käsitellä hyvinvointia sekä taloustieteen hyvinvointitutkimukseen liittyviä haasteita. Esille tuodaan myös uusia mahdollisuuksia, joita taloustieteen hyvinvointitutkimukselle avaavat esimerkiksi keinotekoinen hinnoittelu ja onnellisuustutkimuksen tulokset. Hyvinvointitutkimuksen mikrotason teoriapohjan tarkastelun lisäksi tutkielmassa pohditaan hyvinvoinnin mittaamista makrotasolla, eli käytännössä erilaisilla koko kansataloutta kuvaavilla aggregaattimittareilla. Tutkielma auttaa osaltaan ymmärtämään niitä puutteita, joita bruttokansantuotteella hyvinvoinnin mittarina on, sekä edistää uusien, hyvinvointia paremmin kuvaavien mittareiden kehittämistä. Taloustieteen hyvinvointitutkimuksen teoreettisen pohtimisen lisäksi tutkielman tavoitteena on ollut selvittää, miten todellinen hyvinvointi on kehittynyt Suomessa, ja verrata tätä kehitystä Suomen bruttokansantuotteen kehitykseen. Hyvinvoinnin mittarina on käytetty kestävää taloudellista hyvinvointia kuvaavaa Genuine Progress Indicator (GPI) -mittaria, joka on tässä tutkimuksessa laskettu Suomelle ensimmäistä kertaa. Suomen GPI -aikasarjan laskemisessa on käytetty Talberthin ym. (2007) esittämää metodologiaa. Hyvinvoinnin mittarina GPI kuvaa bruttokansantuotetta paremmin yksityisten ihmisten hyvinvointia, sillä GPI:n lähtökohtana on yksityinen kulutus, jota korjataan talouden aiheuttamien ympäristöhaittojen arvoilla. Tuotettu GPI-aikasarja kattaa vuodet 1960-2007. Tulosten mukaan GPI on ollut koko tarkastelujakson ajan BKT:ta alemmalla tasolla. Sekä GPI että BKT kasvoivat kuitenkin pitkään samansuuntaisesti, kunnes kääntyivät molemmat laskuun vuonna 1989. BKT:n lasku jäi kuitenkin väliaikaiseksi, ja jo 1990-luvun lopulla ylitettiin vuoden 1989 taso. Sen sijaan GPI:n taso on laskenut aina vuoteen 2004 saakka, ja myös jäänyt tälle saavutetulle alhaiselle tasolleen. Talouden tuotannon kasvun aikaan saamat positiiviset hyvinvointivaikutukset eivät juurikaan ole nostaneet suomalaisten hyvinvointia 1990- ja 2000 luvuilla. Lopuksi tutkielmassa on vielä pohdittu, minkälaisia tekijöitä erityisesti Suomen oloihin soveltuvan hyvinvoinnin mittarin tulisi ottaa huomioon.
  • Rakocevic, Nina (2008)
    The new open economy macroeconomics (NOEM) represents the leading development in international economics. Its development began in the early 1990s. The objective of NOEM models is to overcome the limitations of the Mundell-Fleming model and in the same time preserve the empirical wisdom and close connection to policy debates of the traditional literature. The framework of NOEM models consists of general equilibrium framework featuring nominal rigidities in imperfect competition in the markets for goods or labour, in order to reconsider the conventional views on the transmission of monetary and exchange rate shocks. In my master thesis I will research two NOEM models. Redux model is developed by Obstfeld and Rogoff (1995) and the PTM model by Betts and Devereux (2000). The thesis is based purely on theoretical models and the methods applied are of mathematical nature. No mathematical programme was used. The results are presented in Appendices. The most important methods used are log-linear approximation as well utility function maximization. In addition, numerous derivations and substitutions were used in order to derive the results of the research. In this thesis researched two issues. The first issue concerns the transmission effects of monetary policies in two different environments. One is set in the open economy of two countries where the law of one price (LOP) and purchasing power parity (PPP) holds. The other is set in the environment where the pricing-to-market (PTM) is present. The flexible exchange rate dynamics in these two settings makes the results strikingly different and sheds light on the exchange rate pass-through. My first research question is how the transmission mechanisms of monetary policies operate in open economies with flexible exchange rates. I analysed how the monetary disturbances affect the movements of major macroeconomic variables in the economic system: consumption, output, current account, and terms of trade, real and nominal interest rate. The second issue touches the welfare analysis which can be performed as a result the established groundwork for credible policy evaluation. My second research question is what the welfare effects of monetary policies are. I will analyse the social welfare which is constructed as a sum of consumer surplus and producers' profit. This will be done in two environments already explained above. The idea behind this analysis is to assess the international spill over of monetary policy. The results of the analysed models yield different conclusions. The presence of pricing-to-market produces in many aspects opposing results to the ones where the law of one prices holds. Exchange rate volatility is higher, which implies that it reduces the expenditure switching effects as oppose to increasing them with LOP and PPP. International transmission of macroeconomic shocks with PTM has reversing ordering: deviations from PPP make consumption co-movements fall and the elimination of expenditure switching of the exchange rate makes the co-movements of output between countries higher too. In terms of welfare, PPP raises welfare for both countries while with PTM, monetary policy is a beggar-thy-neighbour instrument (i.e. benefits of Home country at the expense of the Foreign.
  • Tokat, Pirkko (Helsingin yliopisto, 2010)
    Verkkari 2010 (7)
  • Aalto-Setälä, Ville; Nikkilä, Marita (Kuluttajatutkimuskeskus, 2005)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 6/2005
    Tässä tutkimuksessa tarkastellaan euroon siirtymisen aiheuttamia muutoksia kuluttajien hintatietoisuudessa. Jo aiemmista tutkimuksista tiedämme, että kuluttajien hintatietoisuus heikkeni valuutan vaihtumisen seurauksena. Tässä tutkimuksessa kuluttajien hintatietoisuuden kehittymistä on tarkasteltu vuoden 2005 alkuun asti eli aina kolme vuotta euroon siirtymisen jälkeen. Tutkimuksen yllättävä tulos on, ettei hintatietoisuus ole parantunut ollenkaan vuonna 2002 tapahtuneen valuutan vaihtumisesta aiheutuneen heikkenemisen jälkeen. Kuluttajien hinta-tietoisuus on siis yhä selvästi markka-aikaa heikommalla tasolla. Ei ole vain yhtä syytä sille, miksi kuluttajat eivät ole oppineet eurohintoja. Varmaan tärkeä syy on Euroopan komission teettämien Eurobarometrien tulos, jonka mukaan osa kuluttajista tukeutuu yhä kansallisiin valuuttoihin jokapäiväisiäkin ostoksia tehdessään. Eurobarometrit myös osoittavat, ettei kyse hitaassa euroon sopeutumisessa ole pelkästään Suomea koskevasta ongelmasta, vaan koko euro-aluetta koskevasta ongelmasta. Toinen syy hitaaseen hintojen oppimiseen on selvästi nimellishintojen vahva vaikutus niin hinnoitteluun kuin kuluttajien hintatietoisuuteenkin. Markka-aikana sekä hinnat että kuluttajien hinta-arviot olivat vahvasti keskittyneitä yhden markan välein. Voidaankin sanoa, että yrityksillä oli markka-aikana selkeä hinnoittelu-systeemi ja kuluttajat tunsivat yritysten tavan hinnoitella. Euroaikana hintajakaumat ovat muuttuneet - hinnat ovat huomattavasti vähemmän keskittyneitä tiettyihin pisteisiin kuin markka-aikana. Kuluttajien hinta-arviot ovat sen sijaan hyvin keskittyneitä tasaeuroihin ja 50 senttiin päättyviin hintoihin. Usein kuultu arkielämän lausahdus "Markka on muuttunut euroksi" ei olekaan toteutunut todellisten hintojen kohdalla. Sen sijaan kuluttajien hinta-arvioissa markka on muuttunut ainakin osittain euroksi. Koska euroon siirtymisestä on kulunut jo kolme vuotta, eikä hintatietoisuus ole parantunut, on mahdollista, että hintatietoisuus on jäänyt pysyvästi alemmalle tasolle. Mikäli näin todella on, kyseessä on hyvin mielenkiintoinen osoitus nimellisten arvojen merkityksestä markkinoiden toiminnassa.
  • Nikkilä, Marita; Raijas, Anu; Aalto-Setälä, Ville (Kuluttajatutkimuskeskus, 2008)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Työselosteita ja esitelmiä 109
    Hintatietoisuuden tutkimisella on pitkät perinteet, mutta Suomessa kiinnostus sen tutkimiseen virisi vasta euron käyttöönoton myötä. Yhteisvaluutan käytössä mielenkiintoinen tarkastelunäkökulma on erityisesti euroilluusion vaikutus tuotteen arvon ymmärtämiseen. Tutkimus käsittelee euromaiden kuluttajien kokemuksia euron käytöstä sekä suomalaisten kuluttajien hintatietoisuuden kehitystä viiden ensimmäisen eurovuoden aikana. Tutkimuksessa käytetään kolmea erilaista aineistoa. Ensiksi hyödynnetään Euroopan komission vuosina 2002-2006 keräämiä Eurobarometreihin sisältyviä aineistoja. Toiseksi käytetään Kuluttajatutkimuskeskuksen vuosina 2001-2007 keräämiä hinta- ja hinta-arvioaineistoja. Euron käyttöönotto sekaannutti ihmisten käsityksiä tuotteiden hinnoista. Vuoden 2002 alussa, heti käyttöönoton jälkeen, euromaiden kansalaisten mielestä hinnat nousivat. Hintatietoisuus ei ole käytännöllisesti katsoen parantunut vuosina 2002-2007 ollenkaan, vaan on jopa huonontunut alkushokin jälkeen. Euron käyttöönotto ei ole muuttanut vain yksittäisiä hintoja, vaan muokannut uudelleen koko hinnoittelusysteemiä markkinoilla. Hyvin hidas hintatietoisuuden paraneminen voi johtua selkeiden hinnoittelumallien puuttumisesta, jollaiset markka-aikana olivat kuluttajien tietoisuudessa. Yksi selitys heikentyneelle hintatietoisuudelle on entisten rahayksiköiden käyttö kuluttajien hahmottaessa tuotteiden hintojen todellista arvoa. Kuluttajat koko euroalueella tukeutuvat edelleen vahvasti entisiin kansallisiin valuuttoihin ostoksia tehdessään. Mitä suuremmista summista on kyse, sitä enemmän kuluttajat kääntävät hinnat mielessään vanhoiksi valuutoiksi. Pysyvän hintatietoisuuden heikkenemisen yhtenä syynä voi olla se, että ainakin alhaisissa hinnoissa euron nimellisarvo on vaikeampi ymmärtää ja muistaa kuin mitä markan arvo oli. Usein yksi euro voi kuluttajien ymmärryksessä olla yksi markka. Kansallisen valuutan aikana markka, noin 16 senttiä, oli usein käytetty arvioyksikkö. Euroaikana yhdestä eurosta tai 50 sentistä on tullut hinta-arvioiden yksikkö. Hinta-arvioiden asteikko on siis muuttunut karkeammaksi. Sen sijaan kaupassa tuotteiden hinnoitteluyksikkö on yksi sentti. Näin olleen kauppa ja kuluttajat 'hinnoittelevat' tuotteita eri asteikoilla. Hintatietoisuus vaihtelee suuresti eri-ikäisten kuluttajien välillä, ja 50-79-vuotiaiden hintatietoisuus on heikentynyt eniten. Niin Suomessa kuin muissakin euromaissa nuoret ilmoittavat omaavansa vähiten ongelmia euron käytössä. Vaikka näin varmaan onkin, on mahdollista, että nuoret eivät piittaisi edullisten tuotteiden hinnoista. Heille ei todennäköisesti koskaan synnykään sellaista mielenkiintoa hintojen seuraamiseen, mikä vanhemmilla ikäluokilla on ollut. Elintarvikkeiden hinnoista piittaamattomuus voi olla yleisempikin syy: elintason noustessa kuluttaja ei katso tarpeelliseksi rasittaa muistiaan sellaisten tuotteiden hinnoilla, joiden osuus hänen kaikista menoistaan on vähäinen. Kuluttajien hintatietoisuus on vielä viisikin vuotta euroon siirtymisen jälkeen huomattavasti heikompi kuin markka-aikana. Viidessä vuodessa tukeutuminen markkoihin on vähentynyt, mutta hintojen ilmoittaminen euroina ei ole vieläkään luontevaa. Hintojen oppiminen on monimutkainen prosessi, koska kuluttajat joutuvat opettelemaan samanaikaisesti kaksi suurta asiaa: uudet hinnat ja uuden hinnoittelusysteemin. Kyse on uudelleen oppimisesta, mikä tapahtuu hitaasti.
  • Ollila, Eeva A. K. (Helsingin yliopisto, 2018)
    Consumers’ Perceptions of Price Competition in Grocery Retailing The aim of the present master’s thesis is to study consumers’ perceptions of price competition in grocery retailing and to generate new knowledge about the recent price competition phenomenon through point of views of a very important stakeholder group of grocery retailing. This study will also show up the standpoint of consumers into the debate on the price competition phenomenon. The aim of the thesis is approached with a research question to be supplemented with four sub questions. The research question is, what kind of perceptions do consumers have of price competition in grocery retailing? Sub questions are as follows: How has price competition influenced consumers’ evaluation of price image? How has price competition affected consumers’ behaviour? How has price competition influenced consumers’ perceptions of quality? How do consumers experience price competition as a phenomenon in society? The theoretical framework was constructed from a price competition perspective based on prior research about strategic pricing, pricing strategies and pricing tactics in grocery retailing as well as factors which are intended to affect consumers. The methodology used is qualitative research which was chosen because it was suitable for a purpose of this study. The research data was gathered through thematic interviews in the autumn of 2017. The sample consisted of ten consumers who visit grocery stores in Finland. The interview data was analysed using content analysis. According to the findings the interviewed consumers’ evaluation of the price image of major grocery retailers was more inexpensive than before in consequence of price competition. Price competition had not much affected the interviewed consumers’ behaviour however price sensitivity had increased among them. The interviewees perceived that price-quality relationship in grocery retailing had improved in recent years. The interviewed consumers perceived that the price competition phenomenon of Finland’s grocery retailing was due to consumers’ demand for lower prices and grocery retailers had responded to this to maintain their market shares. Some of the interviewees perceived price competition as unfair to Finnish agricultural producers. The interviewed consumers evaluated that price competition in grocery retailing would continue to some extent in the future.
  • Muukkonen, Jukka (2001)
    Pankkien tehtäviin kuuluu talletusten vastaanottamisen ja lainojen myöntämisen eli rahoituksen välittämisen lisäksi myös maksuliikenteen hoitaminen. Maksuliikenteen ja raha-asioiden hoitamista varten pankit tarjoavat asiakkailleen pankkipalveluja. Tälläisiä pankkipalveluja ovat esim. laskujen maksu maksupalveluna, konttorissa, maksuautomaatilla, puhelinpalveluna tai internetpalveluna, tiliote, tilisiirrot, valuutanvaihto sekä erilaiset korttipalvelut. Tilinhoitoon ja maksuliikenteeseen liittyvien palvelujen voidaan katsoa olevan välttämättömiä, sillä jokapäiväisten asioiden hoitaminen ilman niitä olisi erittäin hankalaa. Pankkipalveluja ei voida hinnan suhteen vertailla keskenään kuten tavallisia hyödykkeitä ja palveluja. Pankkipalvelut muodostavat palvelupaketteja, joihin sisältyy erityyppisiä osapalveluja ja ominaisuuksia. Tällaisia palvelupaketteja ovat esim. Solo-sopimus Meritassa, OnLine- ja Palvelupaketit Leoniassa sekä Aktia7-sopimus Aktiassa. Palvelupakettien sisältämien ominaisuuksien avulla pankkipalvelupaketteja voidaan vertailla keskenään. Tällä hetkellä Tilastokeskuksessa seurataan pankkipalvelujen hinnanmuutosta yksittäisten pankkipalvelujen hintojen avulla. Tällöin pankkipalvelujen laatuominaisuuksiin liittyvät tekijät jäävät huomioimatta. Parempi vaihtoehto saattaisi olla pankkipalvelujen hinnoittelun tarkastelu kompleksisena tariffina, joka ottaa huomioon myös palveluihin sisältyvissä laatuominaisuuksissa tapahtuneet muutokset ja kuluttajan sopeutumismekanismin seurauksena tapahtuvan kulutettujen määrien muuttumisen perusajankohdan ja vertailuajankohdan välillä. Näin ollen kompleksisten tariffien avulla voitaisiin vertailla kahden eri ajankohdan ja eri pankkien palvelupaketteja, joihin sisältyy erilaatuisia palveluja. Tutkielmassa on tarkoitus tarkastella pankkipalveluita ja pankkipalvelupaketteja sekä niiden ominaisuuksia kuluttajan näkökulmasta. Pankkitoimintaan myös kuuluvat lainat ja sijoituspalvelut jäävät tarkastelun ulkopuolelle, sillä niiden ei katsota olevan kulutusta vaan varallisuuden muodostusta. Tarkasteluajankohtana on 1990-luku ja nykyhetki. Tutkielmassa lasketaan hyödykeryhmäkohtainen hintaindeksi pankkipalveluille Edgeworthin hintaindeksikaavaan perustuvalla menetelmällä sekä Laspeyresin ja Paaschen hintaindeksikaavoihin perustuvilla menetelmillä. Edgeworthin hintaindeksikaavaan perustuva menetelmä ottaa huomioon kuluttajan sopeutumismekanismin seurauksena tapahtuvan kulutettujen määrien muuttumisen perusajankohdan ja vertailuajankohdan välillä. Tutkielmassa on tarkoitus selvittää, kuinka pankkipalvelut ja niistä muodostuvat palvelupaketit eroavat tavallisista hyödykkeistä ja palveluista, kuinka pankkipalveluihin sisältyvät ominaisuudet ovat kuvattavissa ja määriteltävissä kuluttajan näkökulmasta katsottuna sekä kuinka kompleksisten tariffien idea soveltuu pankkipalvelujen hinnanmuutoksen tarkasteluun. Varsinainen tutkimusongelma on: Kuinka voidaan vertailla keskenään kahden eri vuoden hinnoittelutariffeja?
  • Pirskanen, Iiro (Helsingfors universitet, 2015)
    Selvityksen tavoitteena on havainnollistaa hinnoittelustrategioiden vaikutuksia yrityksen toimintaan. Lisäksi työssä selvennetään kahvin hinnoittelun sekä keskiostoksen riippuvuussuhteita. Työssä esitellään erilaisia hinnoittelustrategioita ja ne tullaan jakamaan kolmeen isompaan pääryhmään: kustannuksiin, kilpailuun sekä asiakasarvoon perustuviin strategioihin. Hinnoittelustrategiat voidaan myös jakaa pitkäkestoisiin sekä lyhytkestoisiin. Tässä tutkimuksessa tullaan myös esittelemään dynaamisen sekä staattisen hinnoittelemisen eroavaisuudet. Selvitystä varten on hyödynnetty erään kaupparyhmittymän kassajärjestelmädataa, jonka perusteella selviää kahvin vähittäishintakehitys vuosien 2009-2014 aikana. Samalla kaupparyhmittymän keskiostosta vertaillaan hinnoitteluun saman otoskauden aikana. Päivittäistavara-alalla (PT-ala) kampanjointi on hyvin oleellinen osa liiketoiminnan harjoittamista. Kampanjoinnilla tarkoitettaan lyhyt- tai pitkäkestoista markkinasta eroavaa toimintaa, jolla yritys pyrkii vaikuttamaan kuluttajien ostokäyttäytymiseen. PT-alalla kampanjointi on yleensä hyvin hintalähtöistä. Kampanjoinnin aikana hyödykkeen tai palvelun hinnoittelu asetetaan hallitsevaa markkinahintaa alhaisemmaksi. Kampanjatuotteilla voidaan hetkellisesti mahdollisesti vaikuttaa myyntieuroihin, tuottoon, tuottoprosenttiin, asiakaskäyntikertoihin sekä tukkuhinnoitteluun. Lyhytkestoisten kampanjoiden positiivinen vaikutus voi olla kuitenkin kyseenalainen. Osa asiakkaista saattaa vain hakea tarjoustuotteen ja poistua transaktion jälkeen. Noutamalla pelkät tarjoustuotteet, yksittäinen asiakaskäyntikerta laskisi mahdollisesti keskiostosta. Keskiostoksen myötä myös saavutettu tuotto sekä suhteellinen tuottoprosentti saattavat laskea. Pitkäkestoista hinnoittelua harjoitettaessa asiakas ei välttämättä hakisi vain tarjoustuotetta. Mikäli asiakas keskittää ostoksensa yhteen paikkaan, voi keskiostos mahdollisesti nousta. Samaan aikaan tuotto sekä suhteellinen tuottoprosentti saattaisivat nousta, koska tappiolla myytäviä tarjoustuotteita ei olisi. Selvitystä varten on kartoitettu kahvin pitkäkestoinen hinnoittelu vuosilta 2009-2014. Samalla kassajärjestelmädatan avulla tutkimuksessa esitellään kaupparyhmittymän keskiostoksen kehitys ja suuruus kuukausitasolla. Kahvin hinnoittelun muutoksia vertaillaan kaupparyhmittymän keskiostoksen kehitykseen. Tuloksia tarkastellaan korrelaation sekä lineaarisen regressiosuoran avulla. Empiirisen datan perusteella kahvin pitkäkestoisella hinnoittelulla sekä kaupparyhmittymän keskiostoksen välillä on havaittavissa riippuvuutta. Riippuvuus voimistui, kun rajausta tarkennettiin ja otokseen valikoitui vain yksittäinen kahvi-segmentin tuoteperhe. Esitetyn teorian sekä empiirisen tutkimuksen perusteella, voimme todeta, että pitkäkestoinen hinnoitteleminen saattaa olla PT-alalla parempi vaihtoehto kuin dynaaminen kampanjointi. Tutkimustuloksen perusteella otoskaupparyhmittymän tulisi omaksua vielä vahvemmin staattinen hinnoitteleminen ja vähentää lyhytkestoista kampanjointia. Pitkäkestoinen hinnoitteleminen voi mahdollisesti vaikuttaa myös muihin lukuisiin muuttujiin kuten: asiakastyytyväisyyteen, luotettavuuteen sekä kustannustehokkuuteen.
  • Kinnunen, Kaisa (Kuluttajatutkimuskeskus, 2003)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Työselosteita ja esitelmiä 79
  • Räty, Harri-Pekka (2002)
    Työ käsittelee tietoliikenteen ruuhkautumista estävää hinnoittelua pakettiverkoissa, jollainen esimerkiksi Internet on. Pääpaino on kahden keskeisen mallin käsittelyssä eli älykkään markkinan mallin ja usean prioriteetiluokan mallin tarkastelussa. Muihin, taloustieteellisesti vähemmän kiinnostaviin, malleihin tutustutaan lyhyemmin. Työssä käsitellään teknisiä perusteita riittävässä määrin itse aihepiirin ymmärtämisen helpottamiseksi sekä tietoverkon taloustiedettä yleisemmin. Viimeisenä osiona on kritiikkiä ruuhkautumista estävää hinnoittelua kohtaan. Työssä laajennetaan MacKie-Masonin ja Varianin älykkään markkinan mallin käsittelyä alkuperäisestä.
  • Huuki, Hannu; Svento, Rauli (Springer, 2020)
    NETNOMICS: Economic Research and Electronic Networking 21, 37-58
    We study the dynamic optimization of platform pricing in industries with positive direct network externalities. The utility of the network for the consumer is modeled as a function of three components. Platform price and participation rate affect the consumer’s decision to join the platform. The platform operator is assumed to know the consumer’s sensitivities with respect to these components. In addition, the consumer’s utility is a function of other attributes, such as network privacy policies and environmental effects of the service. We assume that the distribution of these unobserved preferences in the potential customer base is known to the platform operator. We show analytically how the unobserved preferences affect the dynamic platform price design. Both static and rational expectations with respect to the platform participation are presented. We simulate an electricity market demand side management service application and show that the platform operator sets low prices in the launch phase. The platform operator can set higher launching prices if it can affect customers’ preferences, expectations or adjustment friction.
  • Urpela, Salla (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten vanhentumassa olevien elintarvikkeiden alennukset ja niiden eri muodot vaikuttavat kuluttajien ostopäätökseen. Tutkimuksen kohteena ovat eri päivittäiskauppojen alennusmuodot, joita ovat sekä ilta-alennukset, että muina aikoina olevat eri alennusprosentteihin perustuvat alennukset. Tutkimus on rajattu alennuksiin, jotka koskevat vanhentumassa olevia elintarvikkeita. Vanhenemassa olevien elintarvikkeiden ruokahävikin ja hinnoittelun sekä alennusten vaikutusta ostopäätökseen on tutkittu jonkin verran etenkin viime aikoina. Tämän tutkimuksen avulla voidaan lisätä tietoa kuluttajien suhtautumisesta eri alennusmuotoihin ja ruokahävikkiin sekä alennusten vaikutuksesta kuluttajien myymälän valintaan. Tutkimuksen teoriassa käsitellään hinnoittelua, ostopäätökseen liittyvää teoriaa, kuluttajien myymälän valintaa ja ruokahävikkiä osana päivittäistavarakaupan vastuullisuutta. Tutkimus perustuu laadulliseen eli kvalitatiiviseen tutkimustraditioon ja se toteutettiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Aineisto kerättiin haastatteluiden avulla, koska tutkimuksen tavoitteena on laajentaa ymmärrystä kuluttajien kokemuksista elintarvikkeiden alennuksista. Haastatteluihin valittiin harkinnanvaraisella otannalla yhteensä kymmenen haastateltavaa. Haastattelut suoritettiin tammi-maaliskuun 2019 aikana. Haastateltavat kuluttajat pyrittiin valitsemaan niin, että eroja löytyi demografisten tekijöiden osalta (esim. ikä, sukupuoli, kotitalouden koko ja asuinpaikka). Aineiston keräämiseen liittyvät rajoitukset liittyivät etenkin haastateltavien löytämiseen. Aineisto analysoitiin litteroimalla haastattelut sekä teemoittelun ja sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että alennukset vaikuttavat suomalaisten kuluttajien ostopäätökseen riippuen etenkin alennusten suuruudesta ja elintarvikekategoriasta. Useimmat kuluttajat ovat kiinnostuneita elintarvikkeiden päiväysmerkintöistä ja niillä nähtiin olevan merkitystä ostopäätöstä tehdessä. Vanhentumassa olevien elintarvikkeiden ostopäätöstä tehdessä kuluttajat kiinnittävät huomiota päivämäärän lisäksi erityisesti tuotteen ulkonäköön laatua ja turvallisuutta arvioidessaan. Syyksi ostaa vanhentumassa olevia elintarvikkeita alennuksesta mainittiin elintarvikkeiden alempi hinta, mutta ostopäätöksen taustalla vaikutti myös ruokahävikin ehkäisy. Suurella osalla haastateltavista alennukset eivät juuri vaikuttaneet myymälän valintaan tai vierailuajankohtaan.