Browsing by Subject "hinta"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Laakso, Janne (Helsingin yliopisto, 2015)
    Suomi on maailman soisin maa, jonka pinta-alasta kolmasosa on joko suota tai turvemaata. Suot ja turvealueet ovat tärkeä osa maamme luontoa ja sen monimuotoisuutta. Tämän vuoksi on tärkeätä tutkia soiden ja turvemaiden järkevää ja kestävää käyttöä sekä kansantaloudellisia vaikutuksia. Tässä pro gradu-tutkielmassa pyritään vastaan kahteen kysymykseen. Mikä rooli energiaturpeella on Suomalaisessa yhteiskunnassa ja kuinka energiaturpeen hinta muodostuu? Lukijalle pyritään antamaan kuva turvetuotannon moninaisista hyödyistä ja haitoista. Tutkielmassa aihetta lähestytään kansantaloudellisesta näkökulmasta ja pääpainotus on energiaturpeessa. Energiaturpeesta on kirjoitettu paljon, mutta taloustieteellinen näkökulma on jäänyt vähemmälle huomiolle. Akateemisissa tutkimuksissa pääpaino on ympäristöasioissa ja turpeen tuotannosta ja käytöstä aiheutuvissa ympäristöhaitoissa. Taloudellisia näkökulmia esiintyy eri tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän instituutioiden julkaisuissa. Turpeen tuotannolla ja käytöllä on Suomessa pitkä historia. Energiaturpeen ympärille on kehittynyt merkittävä teollisuus, jolla on suurta yhteiskunnallista painoarvoa. Energiaturpeella on poikkeuksellinen rooli Suomalaisessa energiantuotannossa, jossa sen osuus primäärienergian kulutuksesta on noin 5 – 8 prosenttia. Energiaturpeella onkin tuotettu Suomessa noin 19 – 29 terawattituntia energiaa vuosittain 2000-luvulla. Toimialan arvioitiin vuonna 2009 tuottavan Suomen kansantalouteen noin 440 miljoonan euron kokonaisnettovaikutuksen. Turpeen tuotanto ja käyttö työllistää suoraan tai epäsuoraan yhteensä 12350 henkilötyövuotta. Nämä työpaikat syntyvät usein alueille, joissa vaihtoehtoisen työn saaminen olisi hankalaa. Energiaturpeen tuotantoa ja käyttöä on perusteltu sen kotimaisuudella, huoltovarmuudella ja aluepoliittisilla tekijöillä. Energiaturpeen hinta on viime vuosikymmeninä ollut tasainen ja kilpailukykyinen. Jyrsinturpeen hinta käyttöpaikalla on vaihdellut 8 – 14 €/MWh välillä vuosina 2000–2013. Palaturpeen hinta on vuorostaan vaihdellut noin 9 – 22 €/MWh välillä. Energiaturpeen kustannuksiin vaikuttavat monet tekijät ja jokainen tuotantoalue on yksilöllinen. Toisaalta aiheesta tehdyt tutkimukset eivät pysty antamaan energiaturpeen hinnanmuodostumiseen tarkkaa vastausta, mutta verrattaessa tuotantokustannuksia ja hintoja voidaan olettaa alan olevan kannattavaa toimintaa. Yhteiskunnan kannalta energiaturpeen tutkiminen taloudellisesta näkökulmasta olisi hedelmällistä. Tämä antaisi perusteluita ja näkökulmia nykyiseen turvekeskusteluun.
  • Pesonen, Arto (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkielmassa tarkastellaan kuluttajien suhtautumista elintarvikkeiden hintoihin ja laatuun. Tutkielmassa käsitellään myös sitä, miten kuluttajat kokevat elintarvikkeiden hinnat, laadun elintarvikkeissa sekä miten kuluttajat puhuvat hinnoista. Tutkimusaineisto koostuu kymmenestä teemahaastattelusta, jotka toteutettiin eri kauppaympäristöissä. Teemahaastatteluja on analysoitu laadullisin analysointimenetelmin. Lisäksi haastattelujen yhteydessä on havainnoitu haastateltavien puhetta, kaupasta ostettuja elintarvikkeita ja haastateltavien käyttäytymistä siinä ympäristössä, jossa kuluttajat ostavat elintarvikkeita. Tutkimuksen mukaan hinta on tärkeä ruuan valintakriteeri kuluttajille. Erityisesti nykyisen talouden taantuman aikana hinnan merkitys ruokaostoksissa korostuu. Kuluttajien epävarmuus omasta taloudellisesta tilanteesta heijastuu myös ruokaostoksiin. Säästöt ja hinnat korostuvat ruokaostoksissa. Erityisesti arkisin ruuan hinnalla on merkitystä. Elintarvikkeiden ostaminen ei ole kuitenkaan vain alhaisimman etsimistä. Tutkimuksessa korostuu myös laadun ja kotimaisuuden yleinen arvostaminen. Kuluttajat ovat valmiita panostamaan elintarvikkeisiin rahallisesti jopa merkittävästikin joidenkin elämäntilanteiden aikana, kuten esimerkiksi viikonloppuisin. Kuluttajat halusivat tutkimuksessa hyvää laatua sopivaan hintaan: ajattelua kuvataan tutkimuksessa haastatteluista esiin nousseella termillä ”semihyvää”. Hinnat ohjaavat kulutuskäyttäytymistä. Kuluttajat vertailevat hintoja ja muodostavat sen pohjalta omia hintakäsityksiään. Hinnoilla ja laadulla on myös useita erilaisia merkityksiä kuluttajille. Kuluttajat suhtautuivat tutkimuksessa pääasiassa kielteisesti kalliisiin hintoihin, vaikka kalliit hinnat koettiin myös osana laatua. Edullisiin hintoihin suhtauduttiin sen sijaan myönteisemmin. Edullinen hinta saatettiin kokea hyväksi hinta-laatusuhteeksi. Kaupan korkeat hinnat ja katteet koettiin usein osana kalliita hintoja. Koko elintarvikeketjulta toivotaan yhä reilumpaa ja läpinäkyvämpää toimintaa hinnoittelun osalta tulevaisuudessa. Tältä pohjalta nykyinen ”halpuutuskampanja” ja hintakilpailu luovat kiinnostavan ja ajankohtaisen aiheen elintarvikkeiden hintatutkimukselle. Edullisempi ruoka itsessään ei riitä, vaan kuluttajat haluavat myös monipuolista tuotevalikoimaa sekä laadukasta ruokaa sopivaan hintaan. Tutkimuksessa myös esitetään, että hinta- ja laatumielikuvien tutkiminen kauppaympäristöissä lisää kuluttajien toiminnan ja käyttäytymisen syvällistä ymmärtämistä elintarvikemarkkinoilla. Kuluttajien syvempää ymmärtämistä voidaan hyödyntää elintarvikeketjussa tutkittaessa tulevaisuuden ruuan kulutusta.
  • Kaivola, Laura (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, miten kotimainen alkuperä vaikuttaa private label -elintarvikkeiden ostopäätökseen kuluttajalla. Lisäksi tutkittiin hinnan merkitystä kotimaista alkuperää olevien private label -elintarvikkeiden ostopäätöksessä ja sitä, mitkä kuluttajan taustatekijät vaikuttavat ostopäätökseen kotimaisissa private label -elintarvikkeissa. Tutkimus on ajankohtainen, sillä kuluttajien arvostus suomalaista ruokaa ja kotimaista elintarviketuotekehitystä kohtaan on kasvanut. Lisäksi private label -tuotteiden kulutuksen on todettu kasvavan talouden matalasuhdanteen ja laman aikana. Tutkimuksen teoriaosuus koostuu seuraavista teemoista, joita lähestyttiin aiempien tutkimusten ja kirjallisuuden avulla: private label -tuotteet, ruoan alkuperä ja kotimaisuus, sekä ruoan valinta ja asenteiden vaikutus ruoan valintaan. Tutkimuksen empiirinen osuus on tehty kvantitatiivisella eli määrällisellä tutkimusotteella, joka mahdollisti suuremman otoksen tutkimisen. Tämän tutkimuksen perusjoukkona ovat kaikki kotitaloudet. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselylomake muodostettiin tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Kyselyyn saatiin 170 vastausta, joista kaikki voitiin hyväksyä tutkimukseen. Vastausten analysoinnissa käytettiin pääkomponenttianalyysiä, korrelaatioita ja varianssianalyysiä. Lisäksi tutkimuksen kuvailevia tuloksia esitettiin frekvenssien ja suhteellisten frekvenssien avulla. Tutkielman keskeisin havainto oli se, että kotimaisen alkuperän vaikutus private label -tuotteiden ostopäätöksessä on vähäinen. Kotimaista alkuperää suosiville kuluttajille laatu on tuotteen hintaa tärkeämpi kriteeri elintarvikkeen ostopäätöksessä. Private label -tuotteiden laadun koettiin vaihtelevan eri tuoteryhmien välillä. Hinta on merkittävässä asemassa kuluttajalle private label -tuotteiden ostopäätöksessä, ja hinta/laatu -suhde on suurin private label -tuotteiden ostopäätökseen vaikuttava tekijä. Laadun merkitys jää varsin pieneksi, ja siitä ollaan valmiita tinkimään. Kuluttajien taustatekijöistä iän ja asuinalueen havaittiin vaikuttavan kotimaisten private label -tuotteiden ostopäätökseen.
  • Villenheimo, Lauri (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitkä eri tekijät vaikuttavat kuluttajan ostopäätökseen, kun ostetaan maitoa kaupasta. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmänä käytettiin yksilöhaastattelua. Haastatteluiden avulla haluttiin selvittää, että mitä eri tekijöitä kuluttajat pitivät tärkeinä maidon ostopäätökseen liittyen. Tutkimuksessa haastateltiin kahtakymmentä eri-ikäistä ja eri sosiaalisen aseman omaavaa henkilöä. Rajauksena tutkimuksessa oli ainoastaan, että haastateltavan henkilön oli ostettava säännöllisesti maitoa kaupasta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostettiin kirjallisuuskatsauksen ja aikaisempien tutkimuksien perusteella. Tutkielmassa keskityttiin seuraaviin tärkeisiin tekijöihin: brändi ja imago, hinta, kotimaisuus ja ostopäätösprosessi. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että maidon brändillä ja imagolla oli suuri merkitys kuluttajan ostopäätösprosessiin. Myös maidon kotimaisuus oli tärkeä tekijä kuluttajille. Haastatteluissa selvisi myös muita tekijöitä, jotka vaikuttivat maidon ostopäätösprosessiin, kuten maidon hinta tai maitopurkin koko. Nykyään kuluttajat keskittyvät paljon ruoan tuotantotapojen eettisyyteen, mistä seurauksena monet yritykset tuovat tulevaisuudessa markkinoille yhä enemmän luomutuotteita ja lähiruokaa. Tulevaisuudessa kuluttajat suosivat kestävän kehityksen mukaan tuotettuja elintarvikkeita ja yritysten on pystyttävä vastaamaan tuotevalikoimalla tähän trendiin.
  • Väisänen, Sami (Helsingfors universitet, 2016)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kiinalaisten kuluttajien mielikuvia ja uskomuksia maitoa kohtaan sekä selvittää, mitkä tekijät maitotuotteessa ovat tärkeitä kiinalaisten kuluttajien hyväksynnän kannalta Kiinan markkinoilla. Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jonka avulla pystyttiin selvittämään kiinalaisten kuluttajien tarpeita ja mielikuvia maitoon liittyen sekä ymmärtämään kiinalaisten kuluttajien maidon kulutuskäyttäytymisen taustalla olevia syitä. Tutkimuksessa haastateltiin seitsemää kiinalaista yliopisto-opiskelijaa, jotka suorittavat tutkintoaan Suomessa. Tutkimuksen teemahaastattelurunko rakentui tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen pohjalle, joka muodostui ostopäätösprosessin tarpeen tunnistamisen, tiedon etsinnän ja vaihtoehtojen vertailun vaiheisiin. Kuluttajien uskomuksia ja asenteita sekä Kiinan tilannetekijöitä ja 4P-markkinointimix -teorian (tuote, hinta, informaatio ja ostopaikka) osa-alueita tarkasteltiin ostopäätösprosessin eri vaiheissa. Tutkimuksen perusteella kiinalaiset kuluttajat pitävät maitoa terveellisenä tuotteena, jolla on paljon terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Maidon laatu on kiinalaisille kuluttajille tärkeätä. Laadulla tarkoitetaan maidon tuoreutta, terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä luonnollisia ja hyviä valmistustapoja. Tuoreudella tarkoitetaan noin viikon säilymisaikaa ja maidon proteiinia pidettiin erityisen tärkeänä maidon terveellisyyden kannalta. Tutkimuksen mukaan kiinalaiset kuluttajat suhtautuvat negatiivisesti pitkään säilyviin maitotuotteisiin, kuten UHT-maitoon. Se on myös merkittävä syy tuontimaidon ostamatta jättämiselle, vaikka tuontimaitoa pidetään yleisesti laadukkaampana. Kiinalaiset kuluttajat kärsivät informaatioon liittyvästä luottamuspulasta Kiinan markkinoilla. Viralliset uutiset lisäävät luottamusta kuluttajien päätöksiin ja brändien mainontaan. Pakkauksen graafiset tekijät ja pakkausmerkinnät ovat tärkeitä informaatiotekijöitä kuluttajien päätöksenteon kannalta ja hinta viestii kuluttajille tuotteen laadusta. Supermarketit ovat merkittäviä maidon ostopaikkoja ja brändin merkitys on suuri kuluttajien tekemän valinnan kannalta. Tämä näkyy isojen brändien ja pienten paikallisten tuottajien suosimisena. Tutkimukseni mukaan kiinalaiset kuluttajat haluavat enemmän luotettavaa informaatiota maidon valmistusmenetelmistä, turvallisuudesta ja laadusta.
  • Rintamäki, Heidi (Helsingfors universitet, 2012)
    Maailmanlaajuinen biopolttoaineiden tuotanto on kasvanut jatkuvasti tällä vuosituhannella. Biopolttoaineet on nähty keinona ehkäistä ilmastonmuutosta, vähentää liikenteen riippuvuutta fossiilisista öljyvaroista ja edistää maaseudun kehitystä. Kannustavana tekijänä ovat toimineet viralliset edistämistoimenpiteet, jotka ovat luoneet edellytykset sekä kysynnän että tarjonnan kasvamiseen. Positiivisten odotusten vastakaiuksi on muodostunut huoli biomassojen tuotannon kestävyydestä ja vaikutuksesta ruokaturvaan. Tässä tutkimuksessa käsitellään Yhdysvaltojen, Brasilian ja Euroopan unionin biopolttoainemarkkinoiden hintavaihtelua ja hintaan vaikuttavia tekijöitä. Tarkastelun kohteena ovat pellonkäytön kannalta kansainvälisessä kaupassa liikkuvat olennaisimmat bioenergiatuotteet, eli liikennekäyttöön tarkoitetut nestebiopolttoaineet; bioetanoli ja biodiesel. Näihin kysymyksiin vastataan kirjallisuuden ja empiirisen ekonometrisen mallintamisen pohjalta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu hintateoriaan ja tutkimusmenetelmänä käytetään ekonometristä estimointia. Tässä tutkimuksessa estimoitiin Brasilian bioetanolin, Yhdysvaltojen bioetanolin ja biodieselin markkinahintojen kehitys. Aineistot estimoitiin klassisen pienimmän neliösumman menetelmällä. Tutkimuksessa rakennettiin yksinkertaisia ekonometrisia malleja, joilla voidaan kuvata bioetanolin ja biodieselin hintavaihteluita. Mallit rakennettiin kirjallisuuden ja hintateorian perusteella. Yhdysvaltojen bioetanolin selittäviksi tekijöiksi valittiin maissin hinta, raakaöljyn hinta, bensiinin hinta, maakaasu hinta, katetuotto ja politiikan ohjelmakausi dummy-muuttujana. Yhdysvaltojen biodieselin selittäviksi tekijöiksi valittiin soijaöljyn hinta, raakaöljyn hinta, dieselin hinta, metanolin hinta, soijaöljyn nettokustannukset ja politiikan ohjelmakausi dummy-muuttujana. Brasilian bioetanolin selittäviksi muuttujiksi valittiin sokerin hinta, raakaöljyn hinta, bensiinin hinta, nestekaasun hinta ja politiikan ohjelmakausi dummy-muuttujana. Yhdysvaltojen bioetanolin hintaa kuvaavan log-lineaarisen mallin selittävistä muuttujista kaikki muuttujat olivat tilastollisesti merkitseviä paitsi raakaöljyn hinta. Yhdysvaltojen biodieselin hintaa kuvaavan log-lineaarisen mallin selittävistä muuttujista ainoastaan raakaöljyn hinta oli tilastollisesti merkitsevä. Brasilian bioetanolin hintaa kuvaavan log-lineaarisen mallin selittavistä muuttujista sokerin hinta, bensiinin hinta ja politiikan ohjelmakausi olivat merkitseviä. Kaikissa näissä malleissa autokorrelaatiota pyrittiin vähentämään Cochrane-Orcuttin menetelmää hyödynhtämällä. Heteroskedastisuutta pyrittiin vähentämään käyttämällä apuna Whiten korjattuja keskivirhe-estimaatteja. Tutkimuksessa saadut joustokertoimet olivat pieniä, mikä kertoo markkinoilla tapahtuvien hinnan muutosten vaikuttavan suhteessa vähemmän biopolttoaineiden hintoihin. Poikkeuksen tekee Brasilian bioetanolin hintaa kuvaavan log-lineaarisen mallin bensiinin joustokerroin (2,62), mikä kertoo bioetanolin hintavaihteluiden olevan melko joustavia bensiinin hinnassa tapahtuviin muutoksiin.