Browsing by Subject "historian oppikirjat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Tolonen, Hilda (Helsingin yliopisto, 2021)
    Oppikirjojen sisältöjä on tärkeää tutkia ja kyseenalaistaa, koska niillä on merkittävä vaikutus historian opetukseen ja sen kautta koko yhteiskunnan rakentumiseen. Tutkimusta naisista historian oppikirjoissa löytyy kuitenkin yllättävän vähän, vaikka sukupuolten tasa-arvo on ollut osa historiantutkimusta ja opetussuunnitelmaa jo useita vuosia. Maisterintutkielmassani tarkastelen naiskuvan rakentumista ja muutosta lukion historian oppikirjoissa itsenäisen Suomen sotien kontekstissa. Keskityn erityisesti itsenäisen Suomen sotahistoriaan, koska se on oleellinen osa suomalaisten identiteetin rakentumista. Lisäksi sodat ovat rakentaneet ja korostaneet sukupuolikäsityksiä. Tutkimusaineistokseni valitsin 17 oppikirjaa vuosilta 1984–2018. Oppikirjojen lisäksi käytän lähteinäni lukion opetussuunnitelman perusteita, jotka olivat käytössä tutkittavalla aikavälillä. Etsin tutkimuskysymyksiini vastausta sekä kvantitatiivisen että historialliskvalitatiivisen menetelmien avulla oppikirjojen teksteistä ja kuvista. Laskennalliset tulokset tukevat laadullisen analyysini luotettavuutta. Tutkimusmenetelmieni tukena hyödynnän sisällönanalyysin perusteoksia, sukupuolihistoriaa, uutta sotahistoriaa sekä tutkimuksia suomalaisten historiatietoisuudesta ja suomen kielen seksismistä. Tutkimuksessani selvisi, että oppikirjojen sisällöt alkavat monipuolistua sotahistorian osalta vuosituhannen vaihteessa. Kun 1980–1990-luvun oppikirjoissa nainen on lähes näkymätön, 2010-lukua lähestyttäessä on tämän sivuuttaminen käynyt yhä harvinaisemmaksi. Tästä huolimatta kehitys on hidasta ja nainen on edelleen toinen suhteessa mieheen oppikirjojen sotahistoriassa. Vaikka naisten määrä oppikirjoissa on kasvanut, on se edelleenkin häviävän pieni verrattuna mieheen. Naisten määrällinen lisääminen historiankirjoitukseen ei myöskään itsessään luo tasa-arvoista historiakuvaa. Ennen kaikkea naisen toiseus ilmenee oppikirjojen tavassa esittää nainen. Naiset eivät ole yksilöitä, vaan homogeeninen, kasvoton ja nimetön massa. Oppikirjat myös arvottavat miesten ja mieseliitin toimintaa selkeästi korkeammalle kuin naisten toimintaa. Naisten vähäinen näkyminen oppikirjoissa heijastelee toki osittain heidän vähyyttään lähteissä sekä menneisyyden yhteiskunnan epätasa-arvoisuutta. Näkymättömyys ja kasvottomuus oppikirjoissa aiheuttaa kuitenkin pahimmillaan kokemuksen siitä, ettei esimerkiksi nainen koe olevansa historian toimija.
  • Jussila, Jenni (Helsingin yliopisto, 2019)
    Pro gradu -tutkielmassani tutkin löytöretkien kuvauksia kolmessa 1950-luvulla julkaistussa lukion historian oppikirjassa sekä kolmessa vuonna 2016 julkaistussa lukion historian HI1-kurssia varten julkaistussa oppikirjassa. Tutkielmassa vertailen myös näiden eri ajankohtina julkaistujen oppikirjojen kuvauksia löytöretkistä. Tutkielmassa vastaan siihen, mistä näkökulmista oppikirjat löytöretkiä tarkastelevat, miten nämä näkökulmat mahdollisesti eroavat oppikirjojen ja vuosikymmenten välillä sekä millaista kuvaa oppikirjat rakentavat Euroopan ja muiden alueiden rooleista löytöretkien historiassa. Näiden kysymysten kautta tutkin, miten moniperspektiivisesti löytöretkiä käsitellään lukion historian oppikirjoissa. Keskityn tutkielmassa erityisesti tarkastelemaan oppikirjojen kuvauksia löytöretkien syistä sekä edellytyksistä, varsinaisista matkoista ja löytöretkeilijöistä sekä löytöretkien seurauksista. Tutkielmani kannalta tärkeitä käsitteitä ovat moniperspektiivisyys sekä eurosentrismi. Moniperspektiivisyyden määrittelen tutkielmassa useiden eri näkökulmien huomioimiseksi historiallisista tapahtumista kerrottaessa. Eurosentrismin määrittelen tarkoittavan menneisyyden kuvaamista tavalla, jossa Eurooppa nähdään muita alueita keskeisemmässä roolissa historiallisena toimijana. Tutkielmassa lähestyn lähdemateriaaliani lähiluvun metodin kautta. Lähilukuun kuuluu lähdemateriaalin analysointi niin kokonaisrakenteen, virkkeiden kuin yksittäisten sanojen tasolla. Nämä eri analyysitasot kulkevat mukana läpi tutkielman. Tutkituissa 1950-luvulla julkaistuissa oppikirjoissa löytöretkien syynä painotetaan kaupankäyntiä, mutta tämän rinnalle löytöretkien syiksi nostetaan myös kristinuskon levittäminen sekä seikkailunhalu. Näissä oppikirjoissa muiden alueiden tai maiden edellytyksiä vastaaville matkoille ei nosteta esiin. Tutkituissa kolmessa vuonna 2016 julkaistussa oppikirjassa kaikissa nostetaan esiin kysymys ”Miksi juuri Eurooppa?”, mutta aiheen käsittely tapahtuu kuitenkin pitkälti näkökulmasta ”Miksi Eurooppa?”. Myös näissä oppikirjoissa löytöretkien syitä lähestytään painottaen kaupankäynnin näkökulmaa. Euroopan rinnalle voimakkaimmin nostetaan Kiinan mahdollisuudet vastaaville löytöretkille. Kokonaisuutena oppikirjoissa pohditaan niukasti löytöretkiin liittyvää kielenkäyttöä sekä sanavalintoja. Tällaista pohdintaa ei ole laisinkaan 1950-luvulla julkaistuissa oppikirjoissa, mutta se ei ole johdonmukaista myöskään vuonna 2016 julkaistuissa oppikirjoissa. Kolonialismin käsitettä ei 1950-luvulla julkaistuissa oppikirjoissa määritellä, uudemmissakin yksipuolisesti. Tosin tähän määritelmään tuo jonkin verran syvyyttä löytöretkien seurausten käsittely. Tutkituissa kolmessa 1950-luvun oppikirjassa löytöretkien seurauksia tarkastellaan eurosentrisestä näkökulmasta, painottaen voimakkaasti kaupankäyntiä ja korostaen sen molemminpuolisuutta. Uudemmissa oppikirjoissa on havaittavissa enemmän pyrkimystä seurausten moniperspektiiviseen tarkasteluun. Tarkastelussa painottuu taloudellinen näkökulma ja esimerkiksi orjuutta kuvataan rationaalisesti. Löytöretket esitetään pohjimmiltaan maailmaa yhdistäneenä tapahtumasarjana.