Browsing by Subject "historiankirjoituksen historia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Leander, Mari (Helsingin yliopisto, 2020)
    Historiankirjoitus nähtiin 1800-luvun alussa hyvin maskuliinisena alana, jossa tyypillinen historioitsija oli yleensä keski- tai yläluokkainen mies. Historioitsijan toimea ei pidetty naiselle sopivana, jonka vuoksi naisia yritettiin aktiivisesti rajata pois historiankirjoituksen piiristä. Näistä rajoituksista huolimatta tänä aikana toimi myös naishistorioitsijoita, jotka olivat mukana rakentamassa tietoa menneisyydestä sekä rikkomassa ajan historiankirjoituksen rajoja. Yksi näistä naisista oli Lucy Aikin (1781-1864), joka toimi historioitsijana 1800-luvun alkupuolen Lontoossa. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin Lucy Aikinin historioitsijan identiteetin rakentumista suhteessa ympäröiviin yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin rakenteisiin sekä diskursseihin. Tutkimuskysymykseni jakautuvat kolmeen osaan: 1) miten Aikinista oli mahdollista tulla historioitsija 1800-luvun alkupuolella, jolloin erilaiset diskurssit sukupuolesta rajoittivat naisten toimintaa yhteiskunnassa, 2) minkälainen historioitsija Aikin halusi olla ja miksi sekä 3) minkälaista historiaa Aikin kirjoitti ja miten hän tämän kautta positioi itsensä historiankirjoituksen kentälle. Lähdeaineistona käytän Lucy Aikinin käymää kirjeenvaihtoa, joka on koottu teokseen Memoirs, Miscellanies and Letters of the late Lucy Aikin (1864), joka sisältää 23 Aikinin kirjettä perheelleen ja ystävilleen, sekä teosta Correspondence of William Ellery Channing, D.D., and Lucy Aikin, from 1826 to 1842 (1874), johon on koottu 100 kirjettä Aikinin ja William E. Channingin kirjeenvaihdosta. Analyysia tukevina lähderyhmänä käytän osaa Aikinin historiateoksista sekä niistä kirjoitettuja kirja-arvosteluja ajan kulttuurilehdissä. Teoreettisena viitekehyksenä käytän tutkimuksessani Stuart Hallin, Joan Scottin sekä Michel Foucault’n teorioita identiteetin rakentumisesta sekä vallan ja diskurssien roolista tässä prosessissa. Perustan näiden kautta tutkimukseni ajatukselle, että identiteetti rakentuu yksilön aktiivisen toimijuuden kautta, mutta on samalla myös aikansa diskurssien ja vallankäytön tuote. Tutkimuksen kohteena on siis se, miten Aikin aktiivisesti rakensi identiteettiään historioitsijana sekä toisaalta se, miten hänen identiteettinsä rakentui suhteessa ajan diskursseihin ja sosiokulttuurisiin rakenteisiin. Tutkimusta linjoittaa näiden kysymysten tarkasteleminen sukupuolen näkökulmasta eli millä tavalla sukupuoli vaikutti Aikinin toimintaan historioitsijana ja siihen, miten hänen oli mahdollista rakentaa historioitsijan identiteettiään naisena. Tutkimukseni osoittaa, että Aikinin historioitsijan identiteetin rakentumisessa merkittävää oli etenkin hänen perhe- ja uskontotaustansa, joiden ansiosta Aikin sai laajan koulutuksen sekä kannustusta ja tukea historioitsijan urallaan. Aikinin rakentamat sosiaaliset verkostot mahdollistivat Aikinin pääsyn osaksi ajan laajempia oppineita piirejä, joissa ajan historioitsijat toimivat. Tutkimukseni kautta selviää, että Aikin pyrki rakentamaan historioitsijan identiteettiään omaksumalla mieshistorioitsijoihin liitettyjä maskuliinisia piirteitä, kuten älykkyyden, puolueettomuuden ja metodisen lähteiden käytön ideaalit. Aikinin identiteetin rakentumisessa oli merkittävää myös ne tietoiset genre- ja aihevalinnat, joilla Aikin positioi itsensä ajan historiankirjoituksen kentälle.
  • Erkkilä, Ville Valtteri (Mohr Siebeck, 2019)
    Beiträge zur Rechtsgeschichte des 20. Jahrhunderts