Browsing by Subject "history of philosophy"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-15 of 15
  • Backman, Jussi; Luoto, Miika (Eurooppalaisen filosofian seura, 2007)
    LOGOS-ensyklopedia, Filosofia.fi
  • Helsingin yliopisto, Filosofian laitos (-2009); Backman, Jussi; Luoto, Miika; (Eurooppalaisen filosofian seura, 2006)
    23°45: niin & näin -lehden kirjasarja
    "Outoa tässä olemisen ajattelussa on sen yksinkertaisuus". Näin totesi Martin Heidegger omasta työstään. Heidegger – ajattelun aiheita kokoaa suomalaisten tutkijoiden kirjoituksia Heideggerin avaamilla poluilla. Kokoelma piirtää Heideggerin haastavasta ja syvällisestä ajattelusta rikkaan ja moni-ilmeisen kuvan, joka soveltuu niin tutkijoiden kuin filosofian harrastajienkin käyttöön. Teos on ensimmäinen kattava kokoelma suomalaista Heidegger-tutkimusta. Kirja sisältää myös toimittajien johdatuksen Heideggeriin ja katsauksen aiheen historiaan Suomessa.
  • Backman, Jussi (Eurooppalaisen filosofian seura, 2006)
    23°45: niin & näin -lehden kirjasarja
  • Backman, Jussi; Luoto, Miika (Eurooppalaisen filosofian seura, 2007)
    LOGOS-ensyklopedia, Filosofia.fi
  • Backman, Jussi (2010)
    Artikkeli toimii johdantona Martin Heideggerin suomennettuun teokseen Johdatus metafysiikkaan. Se avaa historiallista tilannetta, jossa kyseiset luennot alunperin pidettiin (1935) ja julkaistiin (1953). Johdatus metafysiikkaan -luennoista voidaan löytää epäsuora kuvaus Heideggerin suhteesta kansallissosialismiin hänen rehtorikautensa (1933-1934) jälkeisinä vuosina ja ne dokumentoivat myös filosofian olosuhteita ja ehtoja kansallissosialismin aikana. Filosofisesti luennot kiteyttävät Heideggerin Olemisen ja ajan (1927) jälkeisen käänteen (Kehre) ja esittävät ohjelmallisen luonnoksen Heideggerin myöhäisajattelun suuntaviivoista.
  • Backman, Jussi (2012)
    Derrida's deconstructive strategy of reading texts can be understood as a way of highlighting the irreducible plurality of discursive meaning that undermines the traditional Western “logocentric“ desire for an absolute point of reference. While his notion of logocentrism was modeled on Heidegger's articulation of the traditional ontotheological framework of Aristotelian metaphysics, Derrida detects a logocentric remnant in Heidegger's own interpretation of gathering (Versammlung) as the basic movement of λόγος, discursiveness. However, I suggest that Derrida here touches upon a certain limit of deconstruction. As Derrida himself points out, the “decentering“ effect of deconstruction does not simply abolish the unifying and focalizing function of discourse. Insofar as deconstruction involves reading and interpreting, it cannot completely evade narrative focalization. Rather, both Heidegger and Derrida can be understood as addressing the radical contextuality of all discursive centers and focal points as well as the consequent impossibility of an ultimate and definitive metanarrative.
  • Backman, Jussi (Eurooppalaisen filosofian seura, 2006)
    23°45: niin & näin -lehden kirjasarja
  • Backman, Jussi (Eurooppalaisen filosofian seura, 2005)
    23°45 : Niin & näin -lehden filosofinen julkaisusarja
    Mitä oleva on? Omaisuus ja elämä pureutuu tähän filosofian peruskysymykseen seuraten kahta länsimaisen filosofian jättiläistä, Aristotelestä ja Heideggeria. Siinä missä Aristoteles kysyy olevaa substantiivina ja tilana, etsii Heidegger olemisen mieltä verbinä ja tapahtumana. Nämä kaksi merkitystä löytyvät myös suomen olla-verbistä: "omistaa jotakin" ja "olla olemassa, elossa". Omaisuus ja elämä antavat peruslähtökohdat olevan tulkitsemiselle. Kirja vie lukijansa filosofian kreikkalaisille juurille ja sen uusimpiin, Heideggerin avaamiin mahdollisuuksiin.
  • Backman, Jussi (2005)
    For Heidegger, the fundamental “rationality” of Western metaphysics lies in the fact that its “leading question” concerning beings as beings constantly refers back to the question concerning the ground (arche, ratio, Grund) of beings. Whereas metaphysics has sought to ground beings in ideal beingness, Heidegger attempts to think beingness as itself based on the withdrawing “background” dimension of no-thing-ness that grounds finite presence by differing from it. In Heidegger’s earlier work, the structure of this “grounding” is considered in terms of Dasein’s temporal transcendence; later, it is rearticulated through the fourfold dimensionality of meaningfulness (Geviert), converging in a concrete thing.
  • Backman, Jussi (Yliopistopaino, 2004)
  • Backman, Jussi (Jyväskylän yliopisto, 2012)
    SoPhi