Browsing by Subject "hoito"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 30
  • Hyvärinen, Marja; Timonen, Sami (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, 2009)
    PPOra 3/2009
    Ahmasjärvi on matala ja reheväkasvuinen, 385 hehtaarin kokoinen, valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin arvokas lintujärvi. Ahmasjärvi sijaitsee Utajärvellä keskellä Ahmaksen kylää, joten sen maisemallinen ja virkistyksellinen merkitys on suuri. Alue sijaitsee myös matkailun kannalta keskeisellä paikalla. Ahmasjärvellä esiintyy säännöllisesti useita lintudirektiivin liitteen I mainitsemia erityisesti suojeltavia lintulajeja, pesimälajisto on monipuolinen ja lisäksi järvi on merkittävä vesilintujen ja kahlaajien muutonaikainen levähdys- ja ruokailualue. Ahmasjärvi kuuluu lintuvesiensuojeluohjelmaan (LVO110262) ja se on suojeltu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen päätöksellä vuonna 2004. Alue on liitetty Natura 2000 -verkostoon SPA-alueena (special protection area). Ahmasjärven Natura 2000 -alue (FI1106002) on kooltaan 417 ha rajauksen noudatellessa kosteikkoalueen rajoja. Ahmasjärven Natura 2000 -alueen suojelutavoitteet kohdistuvat erityisesti lintudirektiivin mukaisen lintulajiston säilyttämiseen. Lisäksi suojellaan aluetta kokonaisuutena, sen vesitaloutta, luonnontilaisuutta ja arvokkaita luontotyyppejä. Ahmasjärven hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnan perusteina ovat olleet Ahmasjärven alueellinen merkittävyys sekä merkittävät luonto-, kulttuuri- ja käyttöarvot. Hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteena on esittää hoito- ja kunnostustoimenpiteet Natura 2000 -alueen luontoarvojen turvaamiseksi. Suunnitelmassa pyritään osoittamaan hoidon tarpeessa oleva alueet ja niille sopivia hoitomenetelmiä sekä ohjaamaan ja kehittämään alueen virkistyskäyttöä siten, että luontoarvot tulevat huomioitua. Suunnitelluilla Ahmasjärven hoito- ja kunnostustoimilla pyritään parantamaan järven vedenlaatua, estämään rehevöitymistä sekä vähentämään järveen tulevaa ulkoista ravinnekuormitusta sekä parantaa maisemaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia suojeluarvoja heikentämättä.
  • Pitkänen, Marja-Liisa (Pirkanmaan ympäristökeskus, 2007)
    PIRra 4/2007
    Alhonlahden alueen Natura 2000 –alue (58 ha) on lintudirektiivin mukainen erityinen suojelualue (SPA-alue), jolla on ollut merkitystä erityisesti kahlaajien keväisenä ruokailualueena. Alueella tavataan myös luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja eläinlajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Euroopan Unionin Life Luonto –rahaston osarahoittamassa Pirkanmaan arvokkaiden lintuvesien kunnostus ja hoito –hankkeessa on Alhonlahden alueelle laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma yhteistyössä alueen omistajien ja muiden käyttäjätahojen kanssa. Suunnitelmaan on koottu tietoa mm. alueen aiemmista ja nykyisistä luontoarvoista ja käytöstä. Suunnitelmassa esitetään alueen hoitotoimiksi vierasperäisten pienpetojen pyyntiä, Alhonlahden kunnostamista vesilinnuille ja kahlaajille sopivaksi pesimä- ja levähdysympäristöksi, rantaluhtien pensaikon raivausta ja rantalaidunnusta. Suunnitelmassa on myös arvioitu hoitotöiden vaikutuksia sekä linjattu jatkoseurantaa.
  • Lapinsuo, Touko (Helsingfors universitet, 2015)
    Alveolaarinen ostiitti on kivulias hampaan poiston jälkeinen komplikaatio, jonka syntymekanismi on edelleen epäselvä. Tämän lisäksi sen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon ei löydy täysin yhtenevää mielipidettä. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on perehtyä ajankohtaisiin artikkeleihin ja tehdä niistä yhteenveto. Tutkielmassa käsitellään alveoliitin riskitekijöitä, ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Huolimatta monista tutkimuksista näyttäisi siltä, että edelleen ollaan epävarmoja alveoliitin oikeanlaisesta hoidosta. Useimmat tutkimukset kuitenkin tukevat väitettä, jonka mukaan tupakointi, naissukupuoli, suun kautta otettavat ehkäisypillerit ja korkea ikä lisäävät alveoliitin todennäköisyyttä. Ennaltaehkäisynä voidaan käyttää antibioottia ennen operaatiota ja jatkaa sitä post-operatiivisesti. Myös klooriheksidiinin käytöstä on hyviä tuloksia. Alveoliitin hoitoon käytetään kivunlievitykseen tarkoitettuja särkylääkkeitä. Huuhtelu keittosuolaliuoksella ja tamponin asettaminen poistokuoppaan auttavat paranemisessa. Tamponiin annosteltaviksi lääkeaineiksi suositellaan antiseptistä jodoformia sekä kivun lievittämiseen eugenolia sekä bentsokaiinia. Johtopäätöksenä totean, että nykyisen tiedon mukaan alveoliitti johtuu huonosti paranevasta poistokuopasta. Vaikka alveoliitin selkeää syytä ei tiedetä, on kuitenkin saatu selvyys sen riskitekijöistä, ennaltaehkäisystä ja hoidosta.
  • Siitonen, Markku (Suomen metsätieteellinen seura, 1993)
  • Hanhijärvi, Johanna; Yliskylä-Peuralahti, Johanna (Miljöministeriet, 2006)
    Miljön i Finland 10sv/2006
    Bedömningsdelen i Finlands kuststrategi har utarbetats i enlighet med EU:s rekommendation om kustområden som en bakgrundsutredning till strategin. Bedömningsdelen behandlar de finländska kustområdenas tillstånd och deras viktigaste aktörer samt styrmedel för förvaltning av kustområden i ljuset av de i rekommendationen presenterade principerna och det strategiska betraktelsesättet. Utmaningar för en hållbar användning av kustområden är bland annat den ökade användningen av kustområdet, försämringen i miljöns tillstånd, de minskande möjligheterna till näringsutövande, olycksriskerna från den ökande trafiken samt förebyggandet av klimatförändringens effekter. En hållbar kustområdesförvaltning försvåras av motstridiga administrativa mål, aktörernas olika intressen, många olika tillvägagångssätt och bristen på information. Även om det finns bra enstaka styrmedel, måste man utveckla instrument som gör det möjligt att betrakta kustområdet som en enhetlig helhet. Det behövs en integrerande och övergripande synvinkel för att utveckla kustområdets livskraft och bevara dess mångfald.
  • Kittamaa, Sanna; Ryttäri, Terhi; Ajosenpää, Terhi; Aapala, Kaisu; Hallman, Erkki; Lehesvirta, Timo; Tukia, Harri (Suomen ympäristökeskus, 2009)
    Suomen ympäristö 25/2009
    Harjumetsien paahdeympäristöt ja niillä elävä erikoistunut ja uhanalaistunut eliölajisto ovat viimeisten vuosikymmenten aikana vähentyneet suuresti muun muassa metsäpalojen loppumisen ja yleisen rehevöitymiskehityksen vuoksi. Harjumetsien paahdeympäristöjen nykytila ja hoito 2006 - 2008 -hankkeessa koottiin kattava harjumetsien metsätaloutta ja suojelua edustava yhteistyöverkosto, johon kuuluivat SYKEn luontoasiantuntijoiden lisäksi Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, 10 metsäkeskusta (2008), Metsähallituksen metsätalous ja luontopalvelut, UPM-Kymmene sekä Helsingin yliopisto. Hankkeessa etsittiin jäljellä olevia, hoitotoimin parannettavia paahde­ympäristöjä ja käynnistettiin niillä sekä hoitotoimia että erilaisia koejärjestelyjä, joiden avulla hoitojen onnistumista voidaan arvioida. Hankkeen aikana inventoitiin yhteensä noin 30 000 hehtaaria harjumetsää, joista suurin osa sijaitsee Natura 2000 -alueilla. Löydettyjen, hoitokohteiksi soveltuvien paahdekohteiden yhteispinta-ala on noin 120 hehtaaria. SYKEn tutkijoiden inventoimalta 14 200 hehtaarin alueelta löydettiin noin 1,7 hehtaaria luonnontilaista tai lähes luonnontilaista paahdekohdetta. Tämä on vain noin 3 % löydetystä 52 hehtaarin paahde­alasta. Täten lähes kaikki inventoinneissa löydetyt kohteet olivat enemmän tai vähemmän umpeenkasvaneita ja niiden tilaa on perusteltua parantaa hoitotoimin. Tulosten perusteella paahdeympäristöjen hoito pystytään toteuttamaan myös kustannustehokkaasti normaalien metsänhoitotoimien ohessa eikä se välttämättä ole ristiriidassa metsätalouden tavoitteiden tai esimerkiksi maisemansuojelun kanssa. Työ on saanut myös sekä maanomistajien että suuren yleisön tuen. Yhteistyöverkosto on ollut aktiivisesti keskusteleva ja se on onnistunut luomaan innostuneen ja kannustavan ilmapiirin ja yhteisön, jonka yhteisenä tavoitteena on ollut ja tulee jatkossakin olemaan uhanalaistuneen harjulajiston pelastaminen.
  • Hanhijärvi, Johanna (Miljöministeriet, 2006)
    Miljön i Finland 15sv/2006
    Med den ökade användningen av kustområdena ökar också behovet av att sköta om kustmiljöns tillstånd och bevara naturens mångfald. Utmaningar ställs också av förberedningen för klimatförändringens effekter och de risker som den ökade sjötrafiken medför. Med den nationella kuststrategin strävar man efter att stärka kustområdets livskraft, motarbeta försämring av dess tillstånd och förbereda sig för de värsta hoten och olyckorna. Kuststrategin lyfter fram kustområdet som en särpräglad och mångformig helhet som består av vatten- och landområden och vars hållbara förvaltning förutsätter följdriktighet och koordinering av åtgärder.
  • Hanhijärvi, Johanna (Ympäristöministeriö, 2006)
    Suomen ympäristö 15/2006
    Rannikkoalueiden käytön lisääntyessä kasvaa myös tarve huolehtia rannikkoympäristön tilasta ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä. Haasteena ovat myös varautuminen ilmastomuutoksen vaikutuksiin sekä lisääntyvän meriliikenteen aiheuttamiin riskeihin. Kansallisen rannikkostrategian avulla tavoitellaan rannikkoalueen elinvoimaisuutta, torjutaan sen tilan heikkenemistä ja varaudutaan pahimpiin uhkiin ja onnettomuuksiin. Rannikko-strategia nostaa esiin rannikkoalueen erityislaatuisena vesi- ja maa-alueiden muodostamana kokonaisuutena, jonka kestävä käyttö ja hoito edellyttävät johdonmukaisuutta ja toimien yhteensovittamista.
  • Inki, Kimmo; Jokinen, Simo (Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, 2007)
    KASra 5/2007
    Kirkkojärvi sijaitsee Haminan kaupungissa kolmen joen yhtymäkohdassa. Kirkkojärven Natura-alueen eteläosa on padottu ja sen vedenpinta on korkeammalla kuin vedenpinta pohjoisosassa. Alueella on arvokas linnusto ja sen ansiosta Kirkkojärvi liitettiin lintuvesien suojeluohjelmaan ja myöhemmin myös Natura 2000 -ohjelmaan. Kirkkojärven Natura-alueen pinta-ala on 249 ha. Vuonna 2003 käynnistyi Lintulahdet Life -hanke. Hankkeessa on arvokkaita lintukosteikkoja sekä Uudeltamaalta että Kymenlaaksosta. Osana Life-hanketta laadittiin myös Kirkkojärven hoito- ja käyttösuunnitelma. Suunnittelun lähtökohtana on ollut alueen luontoarvojen turvaaminen ja alueen virkistyskäytön yhteensovittaminen luontoarvojen kanssa. Suunnitelmassa on esitetty hoidon ja käytön kannalta tärkeimmät toimenpiteet ja se on laadittu kymmeneksi vuodeksi.
  • Pitkänen, Marja-Liisa (Pirkanmaan ympäristökeskus, 2007)
    PIRra 1/2007
    Kukkolanjärven Natura 2000 –alue (47 ha) on lintudirektiivin mukainen erityinen suojelualue (SPA-alue), jolla on merkitystä sekä lintujen pesimäalueena että muutonaikaisena levähdysalueena. Alueella tavataan myös luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja eläinlajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Euroopan Unionin Life Luonto –rahaston osarahoittamassa Pirkanmaan arvokkaiden lintuvesien kunnostus ja hoito –hankkeessa on Kukkolanjärvelle laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma yhteistyössä alueen omistajien ja muiden käyttäjätahojen kanssa. Suunnitelmaan on koottu tietoa mm. alueen aiemmista ja nykyisistä luontoarvoista ja käytöstä. Suunnitelmassa esitetään alueen hoitotoimiksi vierasperäisten pienpetojen pyyntiä, vesialueen kunnostamista vesilinnuille ja kahlaajille sopivaksi pesimä- ja levähdysympäristöksi, rantaluhtien pensaikon raivausta ja rantalaidunnusta. Suunnitelmassa on myös arvioitu hoitotöiden vaikutuksia sekä linjattu jatkoseurantaa.
  • Päivärinta, Arja (University of Helsinki, 1995)
  • Himanka, Mika (2008)
    Analysoin tutkielmassani kriittistä diskurssianalyysia soveltaen kahdeksan kunnan päihde- ja huumehoitostrategiaa. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, minkälaisia puhetapoja paikallisissa päihdestrategioissa esitetään huumeiden käytön ja niiden kokeilun syiksi ja toisaalta minkälaisia toimenpiteitä niissä esitetään huumeiden käytön ennaltaehkäisemiseksi. Olen jakanut analyysin aineiston ensimmäiseen ja toiseen lukukertaan. Ensimmäisellä lukukerralla tarkastelen strategioissa esitettyjä huumeongelman syitä ja ratkaisuja ongelmaan, toisella lukukerralla pohdin, minkälaisia ideologisia seurauksia käytetyillä diskursseilla on. Suomalainen huumekysymys on viimeisten vuosien aikana kokenut suuria muutoksia. Huumeiden kokonaiskieltoon perustuvan politiikan rinnalle on keskusteluun ilmestynyt haittojen vähentämiseen pyrkiviä terveyspoliittisia näkemyksiä. Myös huumeiden ympärillä käytävä keskustelu on vilkastunut, kun ongelmakäytön rinnalla on alettu puhua mm. huumeiden viihdekäytöstä. Sosiaalipoliittiseen keskusteluun on ilmestynyt uudenlaisia paikallisyhteisön vastuuta korostavia vivahteita. Myös valtion ja kuntien väliset roolit ovat kokeneet monia muutoksia, suunta on ollut kohti lisääntyvää paikallista autonomiaa. Muutos näkyy kuntien roolin korostumisena erilaisten sosiaalipoliittisten ohjelmien suunnittelijana ja toimeenpanijana. Kunnallisessa päihdestrategiassa käsitellään ehkäisevää päihdetyötä, varhaista puuttumista ja päihdehoidon järjestämistä koskevia kysymyksiä. Strategiat perustuvat arvioon paikallisesta päihdetilanteesta. Keskeisiä painopistealueita strategioissa ovat etenkin lasten ja nuorten päihteiden käytön ehkäisy ja varhainen puuttuminen nuorten päihteiden käyttöön. Tutkimukseni tulokset viittaavat siihen, että paikallisissa päihdestrategioissa huumekysymys tulkitaan lähinnä perheen ja vanhemmuuden kriisistä ja elämänhallinnan puutteesta johtuvaksi nuorten ongelmaksi. Huumeongelman ratkaisuja haetaan vanhemmuutta vahvistamalla ja yhteisöllistä kontrollia elvyttämällä. Huumekysymyksen ratkaisussa keskeiseksi toimenpiteeksi määrittyy nuorten käyttäytymisen valvonta ja säätely. Koveneva kontrolli oikeutetaan vetoamalla lasten suojelun velvoitteeseen. Yhteisöllisen kontrollin lisäksi ratkaisua huumeongelmaan haetaan yksilön elämänhallintaa vahvistamalla.
  • Suokko, Hanna (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkimuksessa selvitettiin leukaluun osteomyeliitille altistavia tekijöitä sekä osteomyeliitin taudinkuvaa, diagnostiikkaa ja hoitoa. Tutkimuksen aineisto kerättiin Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa suu- ja leukasairauksien klinikassa vuosina 2006–2013 diagnosoiduista osteomyeliittipotilaista. Tutkimuskriteerit täytti 51 potilasta. Tutkimuksen ulkopuolelle jätettiin osteoradionekroosia sekä bisfosfonaattien aiheuttamaa osteomyeliittiä sairastavat potilaat. Tilastoajot tehtiin SPSS Statistics 22 -tilasto-ohjelman avulla. Osteomyeliitille selkeästi altistavia tekijöitä ei löydetty. Sen sijaan todettiin, että suuri osa potilaista tupakoi ja merkittävällä osalla D-vitamiinin taso oli luuston kannalta liian alhainen. Tilastollisen analyysin mukaan ikä ja tupakointi yhdessä ennustivat taudin kestoa. Tupakointi yksin ei kuitenkaan ennustanut tätä. Merkittävällä osalla potilaista osteomyeliitin oireet olivat klassiset. Siitä huolimatta diagnoosin saamiseen kului keskimäärin vuosi. Käytetyt antibioottihoidot olivat hyvin pitkiä ja oireaika usein pitkittyi antibiootin aloittamisesta huolimatta. Tutkimuksen perusteella osteomyeliitin tunnistamisessa on puutteita ja sen hoito vaatii vielä tehostamista.
  • Etelävuori, Raita (2007)
    Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää alle 18-vuotiaiden nuorten asenteita ja mielikuvia liittyen rahapelaamiseen, sekä millaisena näyttäytyy heidän oma mahdollinen rahapelaamisensa. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluivat Suomen Punaisen Ristin Helsingin nuorten turvatalolla 31.1.-28.3.2007 välisenä aikana majoittuneet kriisimajoitusasiakasnuoret. Tutkimukseen osallistui 16 nuorta, joista seitsemän oli tyttöjä ja seitsemän poikia. Tutkimukseni taustassa käsittelen nuoruusikää, rahapelaamista, nuorten rahapelaamista sekä rahapelaamiseen liittyvää hoitoa ja ennaltaehkäisyä erityisesti nuorten osalta. Tutkimukseni lähestymistapa on nuorisotutkimuksellinen. Tarkoituksena on tuoda esiin nuorten omaa asiantuntevaa ääntä rahapelaamisesta. Luonteeltaan tutkimukseni on kvalitatiivinen. Tutkimusaineiston keräämisen toteutin laatimani kyselylomakkeen, kolmen suullisen kysymyksen sekä nuorille suunnatun SOGS-RA-peliongelmatestin avulla. Vaikka painopiste tutkimuksessa ei ollut nuorten liikapelaamisessa, halusin kartoittaa testillä viittaako tutkimuksen nuorten rahapelaaminen millään tavalla liikapelaamiseen. Tutkimusaineistoa analysoin aineistolähtöisesti Grounded theory-menetelmällä. Tutkimukseni nuorista suurin osa pelasi rahapelejä. Huomattavaa oli tyttöjen korkea lukumäärä; 13:sta pelaajasta seitsemän oli tyttöjä ja kuusi poikia. Yhtenä keskeisimpänä tutkimustuloksenani pidän sitä, että suurin osa tutkimukseni nuorista ei ollut saanut minkäänlaista valistusta tai informaatiota liittyen rahapelaamiseen, mutta näki sen tarpeellisena. Nuorilla oli varsin vähän faktoihin perustuvaa tietoa esim. voitonmahdollisuuksista tai mihin heidän häviämänsä rahat menevät. Tutkimuksessa selvisi myös, että nuoret aloittavat rahapelaamisen jo 7-14-vuotiaina ja että rahapeliautomaattien pelaamisen ikärajakontrolli on satunnaista ja puutteellista. Tutkimukseni nuorten äänet kuultuani voin todeta, että nuorten rahapelaamisen ennaltaehkäisyyn on panostettava nykyistä enemmän. Informaatiota on oltava helposti saatavilla sekä lapsille, nuorille ja heidän vanhemmilleen että nuorten parissa työskenteleville henkilöille. Rahapelikentällä keskustellaankin tällä hetkellä aktiivisesti erityisesti nuorten rahapelaamisesta ja sen ennaltaehkäisystä.
  • Inki, Kimmo; Jokinen, Simo (Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, 2007)
    KASra 3/2007
    Lupinlahti sijaitsee Suomenlahdella Haminassa. Alueeseen kuuluu kaksi erillistä lahtea Lupinlahti ja Purholmanselkä. Arvokkaan linnustonsa ansiosta Lupinlahti liitettiin lintuvesien suojeluohjelmaan ja myöhemmin myös Natura 2000 -ohjelmaan. Alueelle perustetun Natura-alueen pinta-ala on 393 ha. Vuonna 2003 käynnistyi Lintulahdet Life -hanke. Hankkeessa on arvokkaita lintukosteikkoja sekä Uudeltamaalta että Kymenlaaksosta. Osana Life-hanketta laadittiin myös Lupinlahden hoito- ja käyttösuunnitelma. Suunnittelun lähtökohtana on ollut alueen luontoarvojen turvaaminen ja alueen virkistyskäytön yhteensovittaminen luontoarvojen kanssa. Suunnitelmassa on esitetty hoidon ja käytön kannalta tärkeimmät toimenpiteet ja se on laadittu kymmeneksi vuodeksi.
  • Nuorteva, Matti (Suomen metsätieteellinen seura, 1979)
  • Inki, Kimmo; Jokinen, Simo (Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, 2007)
    KASra 2/2007
    Pyhäjärvi sijaitsee Iitin, Jaalan, Kuusankosken, Valkealan kuntien alueilla. Natura-alue muodostuu kuudesta erillisestä lahdesta. Alueella on arvokas linnusto ja sen ansiosta Pyhäjärven Natura-alue liitettiin lintuvesien suojeluohjelmaan ja myöhemmin myös Natura 2000 -ohjelmaan. Arvokkaan linnuston lisäksi alueella on kasvilajistoltaan monipuolisia rantaniittyjä ja luhtia. Pyhäjärven Natura-alueen yhteispinta-ala on 529 ha. Vuonna 2003 käynnistyi Lintulahdet Life -hanke. Hankkeessa on arvokkaita lintukosteikkoja sekä Uudeltamaalta että Kymenlaaksosta. Osana Life-hanketta laadittiin myös Pyhäjärven alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Suunnittelun lähtökohtana on ollut alueen luontoarvojen turvaaminen ja alueen virkistyskäytön yhteensovittaminen luontoarvojen kanssa. Suunnitelmassa on esitetty hoidon ja käytön kannalta tärkeimmät toimenpiteet ja se on laadittu kymmeneksi vuodeksi.
  • Enivaara, Alpo (Suomen metsätieteellinen seura, 1979)
  • Makkonen, Olli (Suomen metsätieteellinen seura, 1968)