Browsing by Subject "hoitolaitokset"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-9 of 9
  • Kuustonen, Iina (2011)
    Miksi näyttelen? en ole koskaan osannut vastata tähän kysymykseen. Se on vaivannut mieltäni. ensimmäisen kerran elämässäni tunsin tekeväni mitä minun pitää, kukn olin viime syksynä monologikiertueella terveydenhuollon ja sosiaalityön yksiköissä. Mutta miksi? tähän kysymykseen pyrin vastaamaan tässä työssä. Mitä näyttelijyydelle tapahtuu kun ei esiinnytä pimennetylle katsomolle suojatuissa olosuhteissa? Kun näyttelijä menee hoitolaitokseen esiintymään, hän ottaa aina riskin. Tapahtumia ei voi ennakoida, voi vain olla auki ja paljaana. Paljaassa tilassa näkyy kaikii, eikä mihinkän pääse piiloon. Katsojiin tutustumisen myötä syntyy suhde yleisöön ja vuorovaikutus esitystilanteessa syvenee. Fokus siirtyy itsestä katsojiin ja esitys tapahtuu katsojien kautta. Taiteella voidaan parantaa elämänlaatua ja varsinkin hoitolaitoksissa sille on tarvetta. Kulttuurilla on yhteys terveydenhuoltoon, sen ylläpitämäiseen ja elämän hallintaan. Jos asukas ei pääse taiteen luo, on taiteen tultava hänen kotiinsa.
  • Kuusniemi, Mari Elisa (Helsingin yliopisto, 2015)
    Verkkari 2015 (3)
  • Kuusniemi, Mari Elisa (Helsingin yliopisto, 2015)
    Verkkari 2015 (3)
  • Lehtonen, Jussi (2015)
    Acta Scenica
  • Hietaranta, Mikko (2008)
    Tutkin pro gradu -tutkielmassani huumehoitoyksiköiden herättämiä pelkoja niiden lähellä asuvien asukkaiden keskuudessa. Tutkimuskysymyksiäni ovat: Pelkäävätkö ihmiset huumehoitoyksikköä lähiympäristössään vastustaessaan sitä? Mitä tällöin pelätään? Onko miesten ja naisten, eri-ikäisten, eri tuloluokissa olevien ihmisten tai koulutaustaltaan erilaisten ihmisten kokemissa peloissa eroja Perustuvatko pelot mielikuviin vai koettuihin tilanteisiin? Tutkimukseni tapausesimerkkinä on Helsingin Munkkisaaressa sijaitsevat Munkkisaarenkadun huumehoitoyksiköt ja niiden välittömässä läheisyydessä asuvat ihmiset. Tutkimukseni aineistoja ovat tekemäni havainnot Munkkisaaresta, Helsingin Sanomien artikkelit, haastatteluaineisto sekä yksiköiden välittömässä läheisyydessä asuville tehty asukaskysely. Tutkimusmenetelmiäni ovat havainnointi, puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, ristiintaulukointi, taulukoiden ja kuvioiden tekeminen sekä keskilukujen laskeminen. Tämän tutkimuksen perusteella silloin kun huumehoitoyksiköiden sijaitsemista oman kodin lähellä vastustetaan, on vastustuksen taustalla useimmiten pelkoja yksiköitä ja niiden asiakkaita kohtaan. Tämän tutkimuksen valossa näyttäisi siltä, että kun yksiköiden lähellä asuva pelkää yksiköiden johdosta, on kyseinen henkilö tai hänen läheisensä joutunut yksiköiden asiakkaiden vuoksi vaaratilanteeseen tai muuten epämiellyttäväksi kokemaansa tilanteeseen. Useimmiten pelko ei siis perustu pelkkiin mielikuviin. Huumehoitoyksiköiden ja niiden asiakkaiden aiheuttamat pelon aiheet ovat itseen ja läheisiin kohdistuva väkivalta, omaisuusrikokset ja ilkivalta, huumeisiin liittyvä rikollisuus ylipäänsä, huumeidenkäyttäjät ihmisryhmänä, kotiseudun muuttuminen, asuntojen hintojen alentuminen sekä HIV-tartunta tai muut tartunnat. HIV- ja muut tartunnat aiheuttavat pelkoja ja huolia, mutta ne koetaan selvästi lievempinä kuin muiden aiheiden aiheuttamat pelot ja huolet. Naiset pelkäävät useammin kuin miehet. Kun mies pelkää yksiköiden ja niiden asiakkaiden johdosta, se johtuu useimmiten kaikkien edellä lueteltujen aiheiden vuoksi. Naiset taas saattavat olla peloissaan tai huolissaan vain muutaman tai yhden aiheen johdosta. Tämän tutkimuksen perusteella itseen kohdistuva väkivalta on naisten yleisin pelon tai huolen aihe. Voimakkaimpia pelon ja huolen tunteita herättävät asiat liittyvät varakkaimpien kotitalouksien kohdalla omaisuuteen. Asuntojen hintojen alentuminen puolestaan on pienin huolen aihe alimman tuloluokan kotitalouksissa. Lähiympäristön muuttuminen, huumausaineisiin liittyvä rikollisuus ja omaisuusrikokset ja ilkivalta herättävät voimakkaimpia pelkoja ja huolia tuloiltaan keskimmäisessä luokassa olevien kotitalouksien vastaajien keskuudessa. Huumehoitoyksiköiden läsnäolo oman kodin lähellä näyttäisi tämän tutkimuksen valossa vaikuttavan myös osan sen lähellä asuvien asukkaiden konkreettiseen käyttäytymiseen. Tärkeimmät käyttämäni lähteet ovat Antti Kariston ja Martti Tuomisen teos ”Kirjoituksia kaupunkipeloista”, Richard Sennetin teos ”The Conscience of the eye The Design and Social life of cities.” ja Neil Smithin ”The New Urban Frontier. Gentrification and the revanchist city.”
  • Airaksinen, Marja (Suomen farmasialiitto, 2005)
  • Järvelä, Simo (2003)
    Tutkimus käsittelee suomalaisten keuhkotuberkuloosiparantoloiden toimintatapaa vuosien 1930-1960 välisenä aikana. Konkreettisina tutkimuskohteina ovat Ahveniston ja Kontioniemen parantolat. Näitä kahta tapausta tutkimalla pyritään analysoimaan parantoloiden toiminnan yleisiä piirteitä. Tarkastelussa on kolme tasoa. Ensimmäisen muodostaa parantoloiden toimintatapoja määritelleiden lääketieteellisten diskurssien analyysi. Toisen tason muodostaa parantoloiden tilanhallinnan käytäntöjen erittely. Kolmannen tason muodostaa parantolassa olleiden potilaiden ja henkilökunnan välisen vuorovaikutuksen ja toimijoiden luovan panoksen tutkiminen. Tarkastelutasot seuraavat toisiaan siten, että toinen ja kolmas taso rikastavat ensimmäisen tason aloittamaa analyysiä. Osana kolmannen tason analyysia tutkin potilasyhteisön organisoitumista. Empiirinen aineisto koostuu useista toisiaan tukevista lähdeaineistoista. Parantoloiden toimintaa määritelleitä lääketieteellisiä diskursseja erittelen tutkittuna ajanjaksona käytössä olleita sairaanhoitajien oppaita analysoimalla. Tilanhallinnan tutkimuksen aineistona ovat Ahveniston parantolan pohjapiirustukset. Potilaiden ja henkilökunnan vuorovaikutuksen ja toimijoiden luovan panoksen tutkimisessa hyödynnän SKS:n arkistossa olevaa Parantolaperinne–muisteluaineistoa sekä Kanta-Hämeen hengitys ry:n arkistoimia parantolan potilasyhteisön toiminnan jälkeensä jättämiä dokumentteja. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana ovat Michel Foucault’n diskursiivisen muodostelman käsite sekä näkemykset vallan luonteesta yleensä ja kurista erityisenä vallan muotona. Foucault’n avaamia näkökulmia tulkitaan ensisijaisesti Gilles Deleuzen kautta. Tästä lähtökohdasta Foucault’n eri näkökulmat nähdään toisiaan täydentävinä ja niitä käytetään rinnakkain. Foucault’n ohella käytetään Goffmanin näkemystä totaalisen laitoksen sisääntulorituaaleista ja Michel de Certeaun taktiikan ja strategian käsitteitä. Suomalaisten keuhkotuberkuloosiparantoloiden toimintaa määrittivät tutkittuna ajanjaksona bakteriologiaan perustuvan hygienian, yleishoidon ja leikkaushoidon lääketieteelliset diskurssit. Parantolan tilanhallinta suunniteltiin näiden diskurssien edellyttämän hoidon vaatimuksien mukaiseksi. Se ei kuitenkaan palautunut pelkäksi diskurssien jatkeeksi, vaan toi uusia elementtejä parantolaan. Vaikka toiminta parantolassa oli lääketieteellisen diskurssin ja tilanhallinnan tarkkaan säätelemää, oli potilaiden mahdollista neuvottelemalla hankkia itselleen lisää liikkumavaraa parantolassa. Potilaat organisoituivat parantoloissa hallikunniksi, joilla oli omat tehtävänsä parantolan toiminnassa.
  • Liikanen, Hanna-Liisa (2002)
    The Arts in Hospital programme was created in 1990 as an initiative of the World Decade for Cultural Development of the UN and Unesco, spreading to 18 member states altogether. The aim of the initiative was to increase the cosiness of care institutions through the use of art and to integrate art and cultural activities as part of the treatment, rehabilitation and working methods in social and health care. In my research, I study the scope and forms in which the Arts in Hospital initiative is reflected in the everyday life of care institutions in Eastern Finland. Interviews, observations and diaries conducted and written in four social and health care units are convincing proof that art and cultural activities are a part of everyday life, albeit randomly and usually run by amateur artists. The methodology employed in the empirical part was ethnography and qualitative methods. The extensive literature survey and research material describes and analyses the opportunities to apply art and cultural activities in social and health care services. I found four elements in the art and cultural activities that have an impact on a person's wellbeing. Firstly, art provides artistic sensation and meaningful aesthetic experiences. Secondly, people in contact with art usually express a better self - rated health and feel they are leading a more satisfactory life. Thirdly, artistic activities create communality and networks, giving one better control over one's life. And fourthly, art makes living and working surroundings more enjoyable and attractive. In my study, I applied the triangulation of theories, materials and methods. The framework theory is Richard Shusterman's philosophy of pragmatist aesthetics, which emphasises the element of experiences provided by art and its active and practical role in life. The field of art and culture can meet with the field of social and health care, if art and culture are seen as part of everyone's life, needs and rights. In care units, this entails additional training for the staff, re-assessment of resources and more flexible organisation of work. The integration of art and cultural activities in the Finnish social and health care services has not materialised. There are examples of individual projects, but they are limited in time and scope.
  • Pohjanpää, Lassi (Helsingin yliopisto, 2011)
    Verkkari 2011 (1)