Browsing by Subject "huoltajat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-8 of 8
  • Korhonen, Julia (Helsingin yliopisto, 2021)
    The purpose of the study is to find out how guardians of children with autism spectrum experience the implementation of support in early childhood education. In the past few years, the diagnosis of autism spectrum has become more common in children of early childhood age, so the number of children diagnosed has increased in early childhood education. Children have been placed in different kindergarten groups, taking into account support needs, but the educating community with know-how may be absent from the groups. In this case, the child’s personally directed support also suffers. In the past, the views of early childhood educators on the rehabilitation of children with autism spectrum disorder in early childhood education have been studied more, but the guardians’ thoughts on the implementation of support and early childhood education are few. The aim of the study is to find out whether the child’s personal support needs have been taken into account in the group and whether the child receives enough support in the opinion of the guardians. The study was conducted through individual interviews by remotely interviewing guardians of children with autism spectrum in early childhood education. The research was carried out using qualitative methods and the research material was analyzed on the basis of data by means of content analysis. The theoretical background of the study is based on the forms and arrangements of support for early childhood education, research data on the autism spectrum, laws, regulations and policies related to the early childhood education of children with autism spectrum and early childhood education in general. The results of the study on the experiences of guardians of autism spectrum children about the support received by the child in early childhood education or pre-school education were expressed by the guardians'views on gaps in support, reinforcing factors in support and guardians' wishes for good and adequate support. The guardians felt that the input of certain employees, the close co-operation between the kindergarten educators and the family, and the consideration of individual support needs were positive things. The guardians felt that the lack of information, insufficient resources and a lack of knowledge about the children were negative things in support. In addition, the guardians described that not enough children's special means of communication were used. In particular, carers wanted more resources, stronger staff training and the necessary support services to support early childhood education.
  • Vuori, Miika; Tuulio-Henriksson, Annamari; Autti-Rämö, Ilona (Kela, 2018)
    Sosiaali- ja terveysturvan raportteja
    Tutkimuksessa tarkasteltiin Kelan perhekuntoutuksen tuloksellisuutta, soveltuvuutta ja hyväksyttävyyttä. Kuntoutus oli tarkoitettu 5-12-vuotiaille lapsille, joilla oli diagnosoitu neuropsykiatrinen häiriö, ja heidän perheilleen. Seurantatutkimukseen osallistui 198 perhettä, joista 20 keskeytti kuntoutuksen tai tutkimuksen. Tietoa kerättiin lapsilta, heidän huoltajiltaan ja opettajiltaan. Tutkimukseen osallistuneita seurattiin ilman kokeellisen tutkimuksen vertailuasetelmaa. Tuloksellisuus viittaa mahdolliseen muutokseen kahden mittauspisteen välillä: kuntoutusprosessin alkaessa ja päättyessä. Huoltaja-arvioiden perusteella lasten empatiakyky vahvistui ja tunteiden säätelyn ja käyttäytymisen haasteet vähentyivät. Huoltajien kokema vanhemmuuteen liittyvä stressi vähentyi. Opettajien arvioiden perusteella lasten sosiaalinen toimintakyky ei juurikaan muuttunut. Perheenjäsenten arviot yhteistyöstä olivat myönteiset. Kuntoutuksen keskeyttäneiden perheiden määrä osoittautui melko pieneksi. Perhelähtöinen työskentelyote saattaa vahvistaa perheiden sitoutumista kuntoutukseen erilaisista käytännön syistä, kuten helpottamalla aikataulujen yhteensovittamista. Enemmistö lapsista ja huoltajista oli tyytyväisiä tapaamisten määrään. Osa perheistä koki tapaamisia olleen liian vähän ja kaipasi tapaamisia tiheämmin. Perhekuntoutus saattaa vähentää lasten tunnesäätelyn ja käyttäytymisen pulmia ja vanhemmuuteen liittyvää stressiä. Lasten ja perheiden arjessa tapahtuva työskentely saattaa vahvistaa tuen tehoa. Tutkimusasetelman vuoksi emme pysty kuitenkaan sanomaan tarkasti, missä määrin muutos on tulkittavissa kuntoutuksen aikaansaamaksi. Osalla lapsista ilmeni neuropsykiatriseen oireiluun liittyviä sosiaalisen toimintakyvyn haittoja kuntoutuksen päättyessä. Jatkossa on tärkeää etsiä keinoja, joiden avulla lasten toimintakykyä voidaan vahvistaa laaja-alaisesti eri kasvuympäristöissä, kuten koulussa.
  • Vuori, Miika; Tuulio-Henriksson, Annamari; Sandelin, Iris; Nissinen, Heidi; Autti-Rämö, Ilona (Kela, 2016)
    Sosiaali- ja terveysturvan raportteja
    Tutkimuksessa kuvataan monimuotoiseen perhekuntoutukseen ohjattujen lasten ja huoltajien taustatietoja sekä perheenjäsenten kuntoutukselle kohdistamia toiveita. Kelassa kehitetty perhekuntoutusohjelma (LAKU) on tarkoitettu perheille, joiden (5–12-vuotiaalla) lapsella on todettu neuropsykiatrinen häiriö ja mahdollisesti samanaikaisia tunne-elämän tai käyttäytymisen ongelmia. Tutkimusanalyysit perustuvat marraskuun 2013 ja syyskuun 2014 välisenä aikana tehtyihin seurantatutkimuksen aloituskyselyihin. Tutkimukseen osallistui 124 perhettä. Neljä perhettä ehti keskeyttää kuntoutuksen ennen aloituskyselyä, ja 26 kuntoutukseen osallistuvaa perhettä (16,8 %) kieltäytyi tutkimuksesta. Tutkimukseen osallistui perheenjäseniä seuraavasti: lapsia 121 (vastausprosentti oli 78,6), äitejä 117 (76,0 %) ja isiä 86 (55,8 %). Valtaosa perhekuntoutukseen ohjatuista lapsista oli poikia (83,9 %), ja 75,8 % lapsista oli 7–11 vuoden ikäisiä. Yleisimmät diagnoosiryhmät olivat lapsen ADHD (53,2 %) ja lapsen ADHD yhdistettynä käytösoireiluun (22,6 %). Vastaajien käsitykset perhekuntoutukseen ohjautumisesta samoin kuin kuntoutuksen aloitusvaiheesta olivat enimmäkseen myönteisiä. Vajaa kolmannes lapsista ei kaivannut suuremmin apua nykytilanteeseensa. Noin neljäsosa lapsista toivoi saavansa laaja-alaisesti tukea kasvunsa ja kehityksensä tueksi. Myös joidenkin huoltajien kuntoutustoiveet olivat tarkemmin rajattuja. Enemmistö huoltajista ilmaisi laaja-alaisesti lapsen kehitykseen, vanhemmuuteen ja perhe-elämään liittyviä kuntoutustoiveita. Erityisesti lapsen tunne-elämää ja haastavaa käyttäytymistä koskevat kuntoutustoiveet liittyivät samanaikaisiin vanhemmuutta ja perhe-elämää koskeviin tuen tarpeisiin. Tutkimus tuottaa kuvailevaa tietoa perheterapiaan perustuvaan kuntoutukseen ohjatuista lapsista ja heidän huoltajistaan. Jatkoanalyyseissa on tärkeää pyrkiä täsmentämään perhekuntoutuksen toteutuksen vahvuuksia ja haasteita kohderyhmän heterogeenisyyden takia.
  • Saarela, Liisa (Helsingfors universitet, 2014)
    In previous studies it has been found a connection between pupils' school success and the quality of home-school partnership. The aim of this study is to map perceptions of parents of school-age children about home-school partnership. Furthermore this study will canvass practices of partnership that are practical or need to be improved from parents' viewpoint. The theoretical framework of this study is made up of Epstein's (1987, 1992, 1994) model overlapping spheres of influence and the six major types of partnership activities. The data of this study is collected via web-survey, which purpose was to map pupils and their parents' viewpoints to support the improvement of basic education in the research city. The questionnaire was answered by 3859 parents and 1252 pupils. The survey consisted of background questions, structured questions and open-ended questions. This study is a mixed methods study which has both quantitative and qualitative part. At the quantitative part of the study the sum of the variables have been formed by factor analysis and then examined with different background variables using analysis of variance. Qualitative data is analyzed by deductive content analysis. Epstein's (1992, 1994) six major types of partnership activities is used as a framework for analysis. At the end quantitative and qualitative part will integrate as meta-inferences. In this study parents' perceptions of the interaction between home and school was positive. Also their knowledge about student welfare team was quite good. Parents' view of home-school interaction was statistically significant related to pupil's grade. The knowledge about student welfare team was statistically significant related to pupil's grade, mother's education and pupil's support level. Partnership activities that belong to the basic obligations of school communication, for example informing and personal meetings, gathered both most compliments and most developmental proposals. Parents view home-school partnership important and they hope investment for its improvement.
  • Stenbäck, Reija-Riikka (Helsingin yliopisto, 2021)
    The Covid-19 pandemic forced the Ministry of Education and Culture to make a historical decision, based on which all schools and educational institutions in Finland switched to dis-tance education on March 18, 2020. If necessary, contact teaching was offered only to pupils in grades 1 – 3 or with special support. The purpose of this dissertation is to record the experience of pupils aged 7 to 12 years and their parents of the distance school routine overshadowed by exclusionary activities of soci-ety. It was mentally a very difficult period. The aim of the dissertation is to find out how dis-tance education was perceived, especially in terms of the mental well-being of pupils and what opportunities the teacher has to support in the community of pupils and other mental well-being in the situation of distance education. This qualitative research has a narrative approach. The material consists of diary-based WhatsApp messages from three students and loosely structured thematic interviews with stu-dents and their parents. The material has been compiled during exceptional circumstances, and it was possible to find out changes in school practices and pupils’ moods as the distance learning period progressed. The results show the importance of different teaching practices on mental well-being of the pupil the differences in the level of teaching practices. The data shows the spring 2020 was challenging. As expected, it highlighted loneliness caused by social isolation but also the po-tential of the school to support community. At it’s best, distance education was challenging but diverse learning environment that devel-oped future skills and self-esteem of the pupil. At worst, it turned out to be a grueling and lonely drill for the pupil when even the provision of basic learning goals was uncertain.
  • Kumpulainen, Kristiina; Vartiainen, Jenni; Ouakrim-Soivio, Najat; Hienonen, Ninja (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tämä julkaisu raportoi Monilukutaitoa Opitaan Ilolla (MOI) -kehittämisohjelman pienten lasten huoltajille suunnatun verkkokyselyn tuloksia. Kyselyn tavoitteena oli selvittää lasten kasvuympäristöjä kodin ja perheiden arjessa, ja pohtia näiden yhteyttä pienten lasten monilukutaidon kehittymisen mahdollisuuksiin. Monilukutaidolla tarkoitetaan kykyä hankkia, tulkita, käyttää, tuottaa, esittää ja arvioida tekstejä eri muodoissa, eri ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaisten välineiden avulla. Monilukutaito tunnistaa arjen moninaistuneet lukemisen ja tuottamisen tavat ja on näin tärkeä osa lasten kasvuympäristöjä. Olemassa olevan tutkimustiedon mukaan lasten monilukutaito kehittyy leikin, ihmettelyn ja tutkimisen avulla vuorovaikutuksessa välittävien aikuisten kanssa. Lasten mieltä askarruttaviin kysymyksiin vastaaminen ja niiden yhteinen pohtiminen laajentavat lapsen ajattelua. Monilukutaidon kehittymisen kannalta onkin tärkeää, että lapsen aloitteisiin ja kysymyksiin vastataan eikä lasta jätetä yksin häntä askarruttavien asioiden kanssa. Leikki yhtenä keinona on oiva tapa tarttua lasta kiinnostaviin ilmiöihin. Leikin avulla lapsi tutkii ja tulkitsee omaa ympäristöään, myös tekstiympäristöään. Maailman ja sen ilmiöiden yhteinen ihmettely, havainnoiminen ja tutkiminen tukevat lasten monilukutaidon kehittymistä. Kokonaisuudessaan lasten kasvuympäristöjen tulisi olla tekstien rikastamia ja kannustaa ja motivoida lapsia lukemaan ja tulkitsemaan erilaisia tekstejä ja viestejä yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa. Kuinka lapsen koti, harrastukset ja muu vapaa-aika, sekä perheenjäsenten ja muiden tärkeiden ihmisten kanssa vietetty yhteinen aika tarjoavat mahdollisuuksia lapsen monilukutaidon kehittymiseen, edellyttää selvittämistä ja tutkimustietoa. Vastaavasti mitä pienten lasten huoltajat ja lapsen muut kasvattajat arvottavat lapsen kasvatuksessa ja oppimisessa sekä millaista esimerkkiä he itse omalla toiminnallaan lapsille tarjoavat vaatii tutkimusta. Kaikki tämä tutkimustieto on tärkeää, jotta voimme yhteiskuntana entistä paremmin ymmärtää ja tukea jokaisen lapsen yhtäläisiä mahdollisuuksia monilukutaidon kehittymiseen jo varhaislapsuudessa. Pienten lasten huoltajille suunnattu MOI-kehittämisohjelman toteuttama kysely vastaa omalta osaltaan tarpeeseen ymmärtää lisää lasten kasvuympäristöjä monilukutaidon kehittymisen areenoina.
  • Leikas, Elisa (Helsingin yliopisto, 2021)
    Goals. The aim of this study was to investigate how first and fourth graders’ parents perceive functional home-school collaboration, and find out whether there are considerable differences between the first and fourth graders’ parents perceptions. The following research questions were asked: 1) How do the parents of first graders describe functional home-school collaboration? 2) How do the parents of fourth graders describe functional home-school collaboration? 3) Do the parents’ perceptions in different grade levels differ? Functional home-school collaboration is meaningful for students, parents, as well as their teachers, highlighting the need to investigate the matter. Methods. The study is a qualitative study, in which a phenomenographic approach was used to analyze and interpret research data. The data were collected using an online survey, which was distributed through two Facebook groups, each consisting of people living in a specific district in Helsinki. The questions in the online survey were mainly open questions. 45 parents took part in this study. The collected data were analyzed by forming units of meaning from the parents’ answers. These units of meaning formed subcategories for a further, deeper analysis. Results and conclusion. The results of the study showed that functional home-school collaboration consists of 1) regular and active communication and dissemination of information, 2) open and quick communication, 3) trust and respect between the parents and the teacher, and 4) positive collaboration, including shared goals. The perceptions of functional home-school collaboration did not differ between the first and fourth graders’ parents. The needs, thoughts, and expectations of the parents about functional home-school collaboration were rather similar between the two groups of parents.
  • Fonsell-Lehto, Kaisa (Helsingin yliopisto, 2022)
    In the spring of 2020, primary school students were transferred to distance education for health safety reasons. Distance education environments were set up from a wide variety of teachers’ and schools’ starting points at the expense of equality. The need for design-based research on IT-mediated teaching expanded from adult education environments to primary school, where the importance of self-determination was emphasized. The purpose of the study was to form recommendations for the primary school distance education provider by looking at the experiences of the guardians. For the description of distance education arrangements during the 2020 state of emergency this is a case study, and a design research for the development of distance education recommendations. The foundations for the thematic analysis was the theoretical distance education description by Simonson and Seepersaud (2019). The secondary data was received from an extensive national distance education and well-being project. 526 Helsinki-based guardians’ multi-perspective open text form responses were demarcated for examination. In the phenomenographic research method, experiences of the guardians were summarised using quantification. Recommendations for teachers, education organisers and guardians were formed through interpretation of the data. The perspective of guardians was well suited for the educational design research. According to the results, the most challenging situation in distance education was caused by weak selfdeter-mination of primary school aged children, which was best supported with the help of the teacher, if not the pupils’ own parent. Inequality was highlighted both in the quantity and quality of teaching provided by the teacher and in the home's ability to support the child. Surprisingly, the results described the normal conditions of modern school as a scene of noise, fears, bullying, stress and strain. About 10 % of guardians described distance education as a better learning environment for their child compared to normal conditions. As a guideline based on the design research, it is recommended that the primary school teacher provides daily support and assessment for the pupil, instructions available to the pupil, contact at home - but flexibly to case-by-case and depending on the teacher's competence, and continually developing one's own work.