Browsing by Subject "huoltamot"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Sarkkila, Jouni; Kuusiniemi, Risto; Forsten, Lars; Manni-Rantanen, Leena (Suomen ympäristökeskus, 2006)
    Ympäristöopas
    Ympäristönsuojausrakenteiden asfalttipäällysteille asetettavat vaatimukset poikkeavat teiden ja katurakenteiden päällysteille asetettavista vaatimuksista. Tavallisen asfalttipäällysteen toteuttamiseksi laaditut ohjeet eivät sellaisenaan sovellu asfalttisten tiivistysrakenteiden suunnitteluun ja toteutukseen.Opas käsittelee Asfalttisten ympäristönsuojausrakenteiden suunnitteluvaatimuksia, raaka-aineita, mitoitusperusteita, rakennusmenetelmiä ja toteutusta, laadunvarmistusmenetelmiä sekä huoltoa ja kunnostusta. Oppaassa esitellään asfalttieristeiden käyttöä ja vaatimustasoa eri soveltuvuusalueilla: - kaatopaikkojen pohja- ja pintarakenteissa - puhdas- ja suotovesialtaissa, kemikaalialtaissa, suoja-altaissa ja vallitiloissa - liikennealueiden pohjavesisuojauksissa - huolto- ja jakeluasemilla - haitallisten aineiden käsittelyalueilla - pilaantuneiden maiden eristämisessä - maatalousrakenteissa.Opas täydentää Suomen ympäristökeskuksen jo aikaisemmin julkaisemia opaskirjoja, Kaatopaikan tiivistysrakenteet ja Kaatopaikkojen lopettamisopas.
  • Saarinen, Paavo (Kuluttajatutkimuskeskus, 2008)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Työselosteita ja esitelmiä 117
  • Kostamus 
    Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka; Suomen Akatemian projekti (Helsingin Yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka, 2004)
  • Tidenberg, Sanna; Taipale, Tero; Gustafsson, Juhani (Suomen ympäristökeskus, 2009)
    Suomen ympäristö 29/2009
    Julkaisu käsittelee jakeluasemien sijoittumista pohjavesialueille eli käytännössä MTBE:n mahdollisia päästölähteitä, MTBE:n taustapitoisuutta pohjavesissä sekä Pilot-kokeiden tuloksia pohjavesitarkkailun tavoitteista, tarkkailumenetelmien soveltuvuudesta riskinhallintaan ja pohjavesitarkkailun kehittämisestä. Julkaisuun on koottu tietoja MTBE:n ominaisuuksista, käyttäytymisestä ja kulkeutumisesta pohjavesissä sekä MTBE:n esiintymisestä ja pilaantumistapauksista muun muassa POVET- rekisterin perusteella. Lisaksi julkaisussa esitellään joitakin vaihtoehtoja MTBE:lle ja sen puhdistamismahdollisuuksia pohjavedestä. Julkaisu perustuu vuonna 2003 käynnistettyyn kehityshankkeeseen ”Bensiinin lisäaineiden, MTBE:n ja TAME:n, pohjavesiseurannan suunnittelu ja kehittely”, jonka tavoitteena on luoda EU:n riskinvähentämisstrategian mukainen, toimiva ja taloudellisesti toteutuskelpoinen malli jakeluasemien päästötarkkailulle. Hankkeeseen sisältyy neljä osa-aluetta: pohjavesialueilla sijaitsevien jakeluasemien kartoittaminen, MTBE:n taustapitoisuuden selvittäminen pohjavesissä, päästötarkkailun ja pohjavesiseurannan Pilot-kokeet kahdella jakeluasemalla sekä ohjeiden laatiminen jakeluasemien toiminnan ja tarkkailun toteuttamisesta ja valvonnasta. MTBE on erittäin vesiliukoinen yhdiste ja tästä johtuen maaperään päästyään se kulkeutuu helposti pohjaveteen ja saattaa levitä virtauksen mukana. Alhaisen haju- ja makukynnyksen takia MTBE rajoittaa jo hyvin alhaisissa pitoisuuksissa pohjaveden käyttöä talousvetenä. MTBE:n biologinen hajoaminen on hidasta, joten se joudutaan poistamaan pohjavedestä erilaisilla kunnostusmenetelmillä. Verrattuna muuhun Eurooppaan, Suomessa MTBE:n suhteellinen osuus bensiinissä on korkea. MTBE:n suuri vesiliukoisuus, kulkeutuvuus pohjavedessä ja heikko biohajoaminen yhdistettynä bensiinin korkeisiin MTBE-pitoisuuksiin, voivat nostaa pitoisuuden pohjavedessä huomattavan korkeaksi ja aiheuttaa pohjaveden pilaantumista. Huomattavimmat päästöt ympäristöön tapahtuvat bensiinin jakelun, varastoinnin ja käytön yhteydessä. Merkittävän riskin aiheuttavat pohjavesialueilla sijaitsevat polttonesteen jakeluasemat. Huoltamoiden suojausrakenteilla ja niiden rakennustyön aikaisella valvonnalla on merkittävä vaikutus pohjaveden suojeluun. Valtaosassa MTBE-havainnoista hajukynnys, 15 μg/l, ei ylittynyt mutta pahimpien pilaantumistapausten yhteydessä pitoisuudet ylittivät reilusti sekä haju- että makukynnyksen. Maksimipitoisuudeksi todettiin 1 000 mg/l. Valtaosa havainnoista liittyi saastuneisiin maihin. Hämeen ympäristökeskuksen alueella toteutetun MTBE-pilaantumistapauksen monitoroinnin sekä puhdistustoimenpiteiden ja niiden seurannan perusteella näyttää siltä, että puhdistustoimenpiteillä on nopea ja merkittävä vaikutus pitoisuuksien alenemiseen pohjavedessä.