Browsing by Subject "huoltoriidat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Mikkola, Iiris (Helsingin yliopisto, 2017)
    Objectives. Parental alienation happens as a parent tries to damage the relationship between their ex-partner and child. Alienation strategies are for example denigration of the estranged parent, or controlled communication. Parental alienation exists approximately in one out of ten divorced families, typically with custody conflict. Parental alienation has a radical effect on the well-being of the whole family, especially on the relationship between the rejected parent and the child. This study focused on the impact of parental alienation on the rejected parent’s mental health measured with symptoms of depression and posttraumatic stress disorder (PTSD). In addition, differences between mothers and fathers, impact of stress, and importance of social support were considered. Methods. Altogether 147 answers (45 mothers, 102 fathers) were collected during spring 2017 via an internet questionnaire from participants who had experienced parental alienation. Nearly half of the participants did not see their child anymore. Mental health was assessed after collecting background information; posttraumatic stress disorder (Impact of Event Scale, IES), depression (BDI-21), stress (Cohen’s Perceived Stress Scale), and life changes (Holmes and Rahe Stress Scale) were evaluated. Logistic regression analysis was conducted. Results and conclusions. According to the results the rejected parents were experiencing severe mental symptoms. Mothers reported more severe PTSD-symptoms and experienced stress compared to fathers. Stress and social support were the most important variables predicting both posttraumatic stress disorder and depression. These results support the assumption other studies have indicated: parents’ well-being has deteriorated after losing contact with their child due to parental alienation.
  • Jarnila, Ida (Helsingfors universitet, 2010)
    Tutkin pro gradu –työssäni monikulttuurista huoltoriitaa oikeudellisen ongelman näkökulmasta. Huoltoriidoilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa myös sellaisia lapsen huoltoa koskevia kiistoja ja erimielisyyksiä, jotka eivät välttämättä etene tuomioistuimeen asti tai jotka jatkuvat oikeuden antaman virallisen päätöksen jälkeen, koska keskeistä on vanhempien oma käsitys huoltoriitaongelman olemassaolosta. Tavoitteena on selvittää, minkälaisia oikeudellisia ongelmia huoltoriitoihin liittyy, ja miten vanhemmat hahmottavat oman asemansa huoltoriidassa suhteessa lapsen toiseen vanhempaan ja toisaalta myös suhteessa oikeusjärjestelmään. Tutkimuksen aineisto koostuu monikulttuurisesta parisuhteesta eronneiden tai eroamassa olevien suomalaisäitien ja ulkomaalaistaustaisten isien internetkeskusteluista vuosilta 2006-2010. Aineistoa on analysoitu kvalitatiivisesti diskurssianalyyttisellä tutkimusotteella. Lisäksi tutkimuksessa on hyödynnetty grounded theorya aineiston kategorisoinnissa. Tutkimuksen keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä on Patricia Ewickin ja Susan S. Silbeyn kirjoitukset oikeudellisesta ongelmasta ja oikeustajusta sekä Pierre Bourdieun teoria taloudellisesta, kulttuurisesta ja sosiaalisesta pääomasta. Vanhemmat välittävät puheensa välityksellä käsityksiään oikeustajusta eli siitä, onko heitä kohdeltu huoltoriidassa oikeudenmukaisesti. Oikeustajulla tarkoitetaan kuitenkin myös yleisiä suhtautumistapoja lakia ja oikeusjärjestelmää kohtaan. Oikeustajun omakohtainen ja yleinen ulottuvuus tulevat tässä tutkimuksessa näkyväksi oikeudellisen ongelman kautta. Sekä suomalaisten naisten että ulkomaalaistaustaisten miesten aloittamissa internetkeskusteluissa on havaittavissa useita eri oikeustajun muotoja. Naiset ilmaisevat puheensa välityksellä pääosin luottamusta suomalaisia oikeuskäytäntöjä ja viranomaisia kohtaan. Miehet sen sijaan näkevät oikeudelliset menettelyt usein epäoikeudenmukaisina. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella keskeinen ero miesten ja naisten välillä on, että aineiston suomalaisnaiset käyttävät useimmiten lakia välineenä, kun taas ulkomaalaistaustaiset miehet esitetään pääsääntöisesti lain ohitse asettuvina. Miesten lain ohitse asettuminen näkyy huoltoriidassa sekä lain välttämisenä että sääntöjen ja lakien rikkomisena. Naisilla taas näyttää olevan usein miehiä enemmän taloudellista ja kulttuurista pääomaa, mikä mahdollistaa lain käyttämisen välineenä.
  • Pere, Pekka Juhani (2017)