Aneurysmaattinen subaraknoidaalivuoto on hengenvaarallinen välitöntä sairaalahoitoa vaativa sairaus, joka johtuu puhjenneesta aivovaltimosta. Aneurysmaattisen vuodon oleellisimmat riskitekijät ovat tupakointi, kohonnut verenpaine ja sukualtistus. Aneurysmaattiseen SAV:n liittyy useita komplikaatioita: uusintavuoto, aivovaltimospasmi ja likvorkierron häiriö eli hydrokefalus. Hydrokefalus voi kehittyä akuutisti ja sitä voi pitää kroonisena, jos se kestää yli kaksi viikkoa. Hydrokefalusta voidaan akuutisti hoitaa väliaikaisella ulkoisella likvordreneerauksella, joita ovat ventrikulostooma ja lumbaalinen spinaalidreeni. Osalla potilaista hydrokefalus vaatii pysyvän likvordreneerauksen eli sunttihoidon, jos likvorkierron häiriö ei hoidosta huolimatta helpota. Helsingissä on perinteisesti luotettu tutkimustuloksiin, joissa SAV:n akuutissa vaiheessa väliaikaisten dreenien kautta likvoria poistamalla vähennetään pysyvän suntin tarvetta. Sunttihoidettujen SAV-potilaiden vointi ja elämänlaatu ovat huonompia kuin ilman sunttia pärjäävien, joten suntin välttämisellä voidaan vaikuttaa potilaan vointiin. Tromssassa on perinteisesti ajateltu varhaisen suntin asentamisen edesauttavan nopeampaa toipumisen ja kuntoutumisen alkamista, ja hoitojakson pituus ja kustannukset yliopistosairaalassa vähenevät. Pysyvän suntin tarvitsevien SAV-potilaiden tunnistaminen ja oikea-aikainen suntin asentaminen on haastavaa. Selkeää näyttöön perustuvaa hoitoprotokollaa ei ole olemassa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin retrospektiivisesti Helsingin ja Tromssan yhteensä 608 aSAV-potilaan aineistoa aikavälillä 1/2013–6/2018. Helsingin ja Tromssan toisistaan poikkeavat hoitokäytänteet SAV-potilaiden hydrokefalusten hoidossa loivat otollisen tutkimusasetelman sunttihoidon oikea-aikaisuuden ja aiempaan kokemukseen perustuvien käytäntöjen tarkastelun. Helsingissä pysyvä suntti asennettiin 500 potilaasta 130:lle (26 %), Tromssassa 108 potilaasta 50:lle (46 %). Kun Helsingin ja Tromssan potilaisiin käytettiin vastaavuuspistemääriin perustuvaa kaltaistusta (propensity score matching, PSM), voitiin osoittaa, ettei pysyvän suntin laitossa ollut kaupunkien välillä eroa. Primaari hoitojakso yliopistosairaalassa oli Helsingissä merkitsevästi pidempi ja sunttiin liittyviä korjausleikkauksia tehtiin Helsingissä enemmän. Väliaikaisen dreenin käyttö nosti riskiä pysyvän suntin laitolle yli kaksinkertaiseksi. Näyttöön perustuvien hoitoprotokollien luomista varten tarvitaan vielä prospektiivista randomisoitua tutkimusta vahvistamaan tekemämme löydökset.

Leucine-rich-alpha-2-glykoprotein (LRG) is suggested as a potential biomarker for idiopathic normal pressure hydrocephalus (iNPH). Our goal was to compare the cerebrospinal fluid (CSF) LRG levels between 119 iNPH patients and 33 age-matched controls and with the shunt responses and the brain biopsy Alzheimer's disease (AD) pathology among the iNPH patients. CSF LRG, A beta(1-42), P-tau(181), and T-tau were measured by using commercial ELISAs. The LRG levels in the CSF were significantly increased in the iNPH patients (p <0.001) as compared to the controls, regardless of the AD pathology. However, CSF LRG did not correlate with the shunt response in contrast to the previous findings. The CSF AD biomarkers, i.e., A beta(1-42), T-tau, and P-tau correlated with the brain biopsy AD pathology as expected but were systematically lower in the iNPH patients when compared to the controls (

Tutkielman tavoitteena oli selvittää millaisia aivo- ja silmänpainesuntteihin liittyviä ongelmia on raportoitu viranomaisille, kenellä niitä ilmenee sekä miten useita sunttirevisioita voitaisiin estää. Lääkinnällisten laitteiden myyntilupaprosessi sekä laatuvaatimukset olivat myös tarpeen selvittää, johtuiko ongelmat laitteiden riittämättömästä valvonnasta. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kirjallisuuskatsaus sekä MAUDE- ja International Medical Devices -tietokantojen tarkastelu vuosien 2014-2018 välillä. MAUDE-tietokanta sisältää lääkinnällisistä laitteista FDA:lle toimitetut tiedot tahoilta, joilla on ilmoitusvelvollisuus (valmistajat, maahantuojat ja ammattimaiset käyttäjät) sekä vapaaehtoisilta raportoijilta (terveydenhuollon ammattilaisilta, potilailta ja kuluttajilta). International Medical Devices -tietokanta on maailmanlaajuinen toimittajien kokoama ja sisältää viranomaisille raportoidut lääkinnällisten laitteiden poisvedot, vaaratilanneilmoitukset ja läheltä piti -tilanteet. Johdantona aiheeseen on aluksi käyty lyhyesti läpi mitä hydrokefalia ja glaukooma sairauksina ovat ja miten niitä hoidetaan sunteilla. Markkinoilla olevien yleisimmin käytettyjen sunttien toimintaperiaatteet on esitelty ja kerrotaan millaisia ongelmia kirjallisuus niillä kuvaa. Haittatapahtumien vähäinen raportointi ja seuranta osoittautuivat sunttien ominaisuuksien kehittämisen kannalta merkittäväksi puutteeksi. Laadultaan suntit toimivat hyvin. Rikkoutumisia on kirjallisuuden mukaan noin 8 %. Kirjallisuuden mukaan tukkeutuminen (17,5 %) ja infektiot (8–15 %) ovat yleisimmät syyt suntin toimintahäiriöihin. Aivopainesuntin yleisin toimintahäiriö on proksimaalikatetrin tukkeutuminen katetrin huonosta sijainnista johtuen. Suurin syy lukuisiin suntti-infektioihin on se, että sunttaustoimenpidettä pidetään neurokirurgien keskuudessa yksinkertaisena ja helppona rutiinina. Tästä syystä se delegoidaan siten nuorille ja kokemattomille neurokirurgeille. Ylivirtaus voi johtaa kovakalvon alaiseen aivoverenvuotoon (5–20 %) ja siitä aiheutuu usein venttiilin toimintahäiriö. Tietokannoista kerättyjen tietojen perusteella infektioista sekä yli- ja alivirtauksesta raportoidaan viranomaisille hyvin harvoin tai ei lainkaan. Rikkoutumiset olivat sen sijaan kirjallisuuden tietoihin nähden yleisemmin raportoituja (16 %). Silmänpainesunttien haittatapahtumat olivat kirjallisuuden ja tutkimuksen havaintojen mukaan paremmin yhtenäisessä linjassa. Ammattimaisella käyttäjällä on TLT-lain 25 §:n mukaan vastuu ilmoittaa terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen aiheuttamasta vaaratilanteesta viranomaiselle. Sunttien toimintahäiriöt ovat aina vaaratilanteita. Myös laitteen tai tarvikkeen ominaisuuksista, suorituskyvyn poikkeamasta tai häiriöstä, riittämättömästä merkinnästä, riittämättömästä tai virheellisestä käyttöohjeesta taikka käytöstä on ilmoitettava. Sunttien elinkaaren hallinnassa on erittäin tärkeää saada käyttäjäkokemuksia ja parannusehdotuksia käyttäjältä eli lääkäriltä. Vaaratilanteista ilmoittaminen näyttää olevan aivan liian vähäistä, vain yhden prosentin luokkaa suhteessa asennettujen sunttien määrään. Aivopainesunttien venttiilien ja silmän sunttiputkien seuranta perustuu jälkivalvontaan. Laitteiden markkinoille tullessa näyttö laitteen hyödyistä ja haitoista on usein vähäistä. Tästä syystä laitteen käytön myötä kertyvää reaalimaailman dataa olisi erittäin tarpeellista kerätä laitteen turvallisuuden ja vaatimustenmukaisuuden seurantaa varten.