Browsing by Subject "hypnotics and sedatives"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Tucker, P; Harma, M; Ojajarvi, A; Kivimaki, M; Leineweber, C; Oksanen, T; Salo, P; Vahtera, J (2021)
  • Nieminen, Jenni (Helsingfors universitet, 2016)
    The aged are the biggest age group of using psychotropics. The most used ones of these drugs are hypnotic and sedatives that consists mainly of benzodiazepines and related drugs. However, the aged are extremely sensitive for these drugs that are also noted as potentially inappropriate drugs for the aged in the national, but also in the various international recommendations and care guidelines. Despite the care guidelines, benzodiazepine compounds are usually used for years and often concomitantly. Research material of this longitudinal, observational study with two cohorts was collected from structured interviews at two similar acute wards in Pori City Hospital during one month in 2015. The research protocol of an early similar study which was conducted in 2004 was followed. Results of the two studies (2004 and 2015) were compared. Interviews were conducted among patients aged ≥ 65 years. Users of benzodiazepines or related drugs (2004: n=38, 2015: n=32) were further interviewed. The aim of this study was to compare the characteristics of the usage of benzodiazepine compounds in the aged between the years 2004 and 2015. In particular the medicines information sources and amount of information on these drugs i.e. knowledge on adverse drug reactions was studied and compared. Additionally a systematic review was conducted to explore the current evidence on interventions to rationalize the use of benzodiazepines and related drugs in the aged. In 2004, 54% of the interviewed patients (n=64) were using benzodiazepine compounds. However, in 2015 there were 34% (n=36) using. In 2015 regular usage of these drugs was decreased and irregular usage (given on an as-needed basis) was increased compared to the year 2004. None of the patients used long-acting benzodiazepines in 2015. Medicines information is provided notably more by doctors and pharmacies to 2004, but still the information focused more on benefits of drug other than adverse drug reactions. However, the patients' knowledge about the adverse drug reactions of benzodiazepine compounds has increased. The patients got presented adverse drug reactions known on mean of five in the year 2015, while the same value in 2004 was three. In the both years, the most of the patients were aware of the dependence these drugs may cause. The usage of benzodiazepine and related drugs in the aged has become better, but there is still need to improve multi-professional cooperation and applicate new interventions for rationalize the usage of benzodiazepinecompounds.
  • Sinokki, M (Kela, 2011)
    Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 115
    Masennus, ahdistuneisuus, alkoholiriippuvuus ja alkoholin väärinkäyttö sekä unihäiriöt ovat yleisiä ongelmia työssä käyvän väestön keskuudessa. Nämä sairaudet ja oireet aiheuttavat huomattavia kuluja myös yhteiskunnalle. Sosiaalisen tuen ja työilmapiirin yhteyttä työssä käyvien (n = 3 347–3 430) terveyteen tutkittiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveys 2000 -aineistossa. Sosiaalista tukea työssä mitattiin JCQ-kyselyllä (Job Content Questionnaire) ja yksityiselämän sosiaalista tukea SSQ-kyselyllä (Social Support Questionnaire). Työilmapiiriä mitattiin kyselyllä, joka on osa Terve työyhteisö -kyselyä. Mielenterveyshäiriöiden diagnoosit perustuivat CIDI-haastatteluun (Composite International Diagnostic Interview). Tiedot lääkärin määräämistä masennus- ja unilääkkeistä poimittiin Kelan lääkerekisteristä ja tiedot työkyvyttömyyseläkkeistä Eläketurvakeskuksen ja Kelan rekistereistä. Ilmapiirin kokemisessa ei ollut merkitsevää eroa sukupuolten välillä. Sen sijaan naiset kokivat saavansa sosiaalista tukea enemmän sekä työssä että yksityiselämässä. Vähäinen sosiaalinen tuki sekä työssä että yksityiselämässä oli yhteydessä masennukseen, ahdistuneisuushäiriöihin ja moniin uniongelmiin. Huono työilmapiiri oli yhteydessä sekä masennukseen että ahdistuneisuushäiriöihin. Vähäinen tuki sekä esimiehiltä että työtovereilta oli yhteydessä myöhempään masennuslääkkeiden käyttöön. Huono työilmapiiri ennusti myös masennuslääkkeiden käyttöä. Vähäinen sosiaalinen tuki esimieheltä näytti lisäävän työkyvyttömyyseläkkeen todennäköisyyttä. Työhyvinvointiin täytyy kiinnittää huomiota, koska vähäinen sosiaalinen tuki ja huono työilmapiiri ovat yhteydessä mielenterveysongelmiin ja lisäävät työkyvyn menettämisen riskiä. – Englanninkielinen julkaisu. Suomenkielinen yhteenveto s. 89–90.