Browsing by Subject "identiteettineuvottelut"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Neuvonen, Pilvi (Helsingfors universitet, 2015)
    The aim of this study was to examine identity narratives and membership narratives of religious minority youth. The theoretical framework for identity consisted of both postmodern identity theory and post-positivist realistic identity theory, thus identity is seen as changing and selectable though guided by social categories. Additionally, the aim was to examine how the youth narrate memberships and negotiate their religious values and social identity in the social context of school. The goal of the study was to analyze how young people who belong to the Church of Jesus Christ of Latter-day Saints narrate identities, memberships and identity and membership negotiations at school. Previous studies have shown that youth belonging to religious minorities often face negotiations at school, concerning their values, lifestyle and worldviews. The data consisted of five interviews of young people belonging to the Church of Jesus Christ of Latter-day Saints. The study was conducted using qualitative methods and analyzed with theme analysis of narratives. The analysis included characteristics of both narrative methods and content analysis method. Based on the results, identity and membership narratives of the youth belonging to the Church of Jesus Christ of Latter-day Saints were found to emphasize the importance of their religious membership. However, self-definition of being an ordinary young person and having many other identities besides religious identity were also highlighted. In identity and membership negotiations special importance was given to the optimization of the conditions of situations in which membership of the religious group was being discussed. The goal of the optimization was to maintain identity of an ordinary young person and to defend the multidimensionality of one's identity. The study suggests that other peoples' partly negative attitudes towards the religious group of the youth guided their agency in identity and membership negotiations. Being different was more likely to be seen positively in an in-group setting than in an out-group setting. Thus, the outcomes of the negations were influenced by the nature of the relationship the people included in the negotiations had. According to the study, youth belonging to a religions minority see their position in school positively. However, they face negotiations concerning their differing views on values and lifestyle.
  • Korvola, Emmi (2010)
    Pro gradu -tutkielmani käsittelee maahanmuuttajien ja suomalaisten välisiä identiteettineuvotteluja internetin keskustelufoorumissa. Suomessa on tehty jonkin verran diskurssianalyyttista tutkimusta etnisistä vähemmistöistä (esim. Varjonen, 2009; Rastas, 2005). Kukaan ei kuitenkaan ole tutkinut sekä maahanmuuttajien että suomalaisten toisistaan ja itsestään käyttämiä etnisiä määrittelyjä internetin keskustelupalstalla. Maahanmuuttajien määrä Suomessa on kasvanut huomattavasti 1980-, 1990- ja 2000-luvuilla. Vuonna 1981 Suomessa asui vain 12 670 ulkomaalaista. Vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa heitä oli jo 143 256. (Väestörekisterikeskus, 2009.) Tutkimukseni motiivina on ryhmien välisten suhteiden parantaminen. Käytän tutkimukseni taustateorioina ryhmien välisiin suhteisiin liittyviä teorioita, kuten kategorisointi (mm. Allport, 1988; Turner, 1987; Brown, 2000; Jokinen, 1999; Edwards, 1998; Widdicombe & Wooffit, 1995), partikularisointi (Billig, 1996), sosiaalisen identiteetin teoria (Tajfel & Turner, 1979), kielellinen ryhmien välinen vääristymä (Maass ym., 1994), kontaktihypoteesi (Allport, 1988), yhteisen sisäryhmän erottautumisen malli (Gaertner & Dovidio, 2000), moderni rasismi (Gaertner & Dovidio, 2000; van Dijk, 2000) ja akkulturaatio (Liebkind, 2000; Berry, 2001; Bourhis, 1997). Identiteetin käsite on monitulkintainen (Gleason, 1983). Omassa tutkimuksessani tarkastelen identiteettiä samalla kertaa pysyvänä ja dynaamisena. Identiteeteistä neuvotellaan vuorovaikutuksessa. Yksilöt toisaalta määrittelevät omia identiteettejään ja toisaalta tarjoavat muille identiteettejä. (Verkuyten, 2005.) Etnisestä identiteetistä ei ole yleisesti hyväksyttyä määritelmää (Liebkind, 2009). Tarkastelen etnistä identiteettiä puheessa rakentuvana ja neuvoteltavissa olevana (esim. Verkuyten, 2005; Verkuyten & de Wolf, 2002). Työni teoreettis-metodologinen näkökulma on diskurssianalyysi, joka tutkii tekojen ja merkitysten rakentumista puheessa (esim. Nikander, 2007). Tarkastelen diskursseja kulttuurisina ja sosiaalisina resursseina, joiden avulla rakennetaan etnistä identiteettiä (Varjonen ym., 2009). Tutkimusaineistonani on internetkeskustelu maahanmuuttajille suunnatulta englanninkieliseltä keskustelupalstalta ajalta helmikuu 2008 - maaliskuu 2009. Tutkin, miten maahanmuuttajat ja suomalaiset neuvottelevat identiteeteistään, mitä vakuuttamisen keinoja (Jokinen, 1999) he käyttävät sekä mitä funktioita puheella on. Puhujat neuvottelevat aktiivisesti identiteeteistään ja pyrkivät rakentamaan niistä uskottavia. Löysin aineistosta viisi erilaista diskurssia: 1. etnisyys valintoina ja vastuuna, 2. etnisyys ennakkoluulojen lähteenä, 3. etnisyys tapoina, 4. etnisyys erottuvana ja 5. etnisyyden purkaminen. Puhujat käyttävät myös erilaisia vakuuttamisen keinoja. Erittelin erikseen myös aineistossani yleisimmin käytetyt tehokeinot: kyseenalaistaminen, huumori, kokemuksiin vetoaminen, vastapuhe ja vertailu.
  • Soini, Nina (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tiivistelmä – Referat – Abstract Nuoruutta määritellään pitkälti aikuisuudesta käsin, jolloin nuoruus määrittyy elämänvaiheeksi, jossa valmistaudutaan aikuisuuteen. Tätä aikuisuuteen siirtymistä on perinteisesti tarkasteltu nuoruuden siirtymävaiheiden, kuten peruskoulusta toisen asteen koulutukseen, opinnoista työelämään ja lapsuuden kodista itsenäiseen asumiseen siirtymisen kautta. Näissä siirtymissä koetut haasteet ja epäonnistumiset näyttäytyvät riskinä sille, että nuori ajautuu syrjään yhteiskunnan valtavirrasta ja sen instituutioista. Julkisessa, poliittisessa sekä akateemisessa keskustelussa tätä ilmiötä on kutsuttu syrjäytymiseksi ja se on yhdistetty erityisesti työn ja koulutuksen ulkopuolella olemiseen. Syrjäytymiskeskustelussa on painottunut kansantaloudellinen näkökulma ja keskustelun on osoitettu yksinkertaistavan, syyllistävän ja leimaavan sen kohteena olevia nuoria ja heidän elämäntilanteitaan. Keskustelusta on puuttunut nuorten ääni lähes täysin. Nuorten osallistaminen on ollut vähäistä myös sosiaalitieteellisen ja sosiaalipsykologisen tutkimuksen kentällä. Tutkimukseni tarkoituksena on osallistaa nuoria heitä koskevan tiedon tuottamiseen tarkastelemalla, miten he puhuvat nuoruudesta, omasta elämäntilanteestaan sekä tulevaisuudesta yksilöhaastattelun kontekstissa. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa sosiaalinen konstruktionismi ja sen piiriin lukeutuva positiointiteoria. Aineiston analysoinnissa tulkinnallisina käsitteinä toimivat position, vastapuheen sekä identiteetin käsitteet. Nuoruutta, syrjäytymisen ilmiötä sekä identiteettiä lähestytään tutkimuksessa sosiaalisesti ja kielellisesti ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa rakentuvina ilmiöinä. Tutkimuksen tarkastelun kohteena on se, millaisia positioita nuorille rakentuu haastattelutilanteissa, joissa puhutaan nuoruudesta, heidän elämäntilanteestaan ja tulevaisuudesta. Tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä, millaisia identiteettejä nuoret rakentavat positioiden ja vastapuheen kautta sekä sitä, hyväksyvätkö nuoret heihin valtavirran toimesta liitettyjä kielteisiä määritelmiä ja leimaavia identiteettejä vai pyrkivätkö he puheellaan kyseenalaistamaan, kieltämään ja muuttamaan näitä. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisena nuorten toimijuus näyttäytyy näissä identiteetin neuvotteluprosesseissa. Tutkimuksen aineisto koostuu kuudesta yksilöhaastattelusta, jotka toteutettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastatellut ovat 18-27 vuotiaita erilaiseen vertaisryhmätoimintaan osallistuneita nuoria. Haastatteluhetkellä osa nuorista oli opiskelemassa, osa-aikatöissä opintojen ohella tai äitiysvapaalla, osa sekä työn että koulutuksen ulkopuolella. Lisäksi osalla nuorista on lastensuojelutaustaa sekä mielenterveyden ongelmia. Näistä syrjäytymisen riskitekijöiksi luettavista tekijöistä huolimatta en tutkimuksellani ota kantaa haastateltujen mahdolliseen syrjäytymisvaaraan tai marginalisaatioon vaan asemoin itseni tutkijana syrjäytymiskeskustelua vasten. Pyrkimyksenäni on tarkastella nuorten puheessa rakentuvaa nuoruuskuvaa suhteessa syrjäytymiskeskustelussa esitettyyn kuvaan. Tutkimukseni keskeisimpänä löydöksenä esitän haastattelemieni nuorten vastustavan heihin kohdistuvia normatiivisia odotuksia ja kielteisiä määritelmiä, kuten oletusta työttömän passiivisuudesta ja vastuuttomuudesta. Haastattelutilanteessa nuoret rakentavat ja neuvottelevat itselleen näistä määritelmistä ja leimaavista identiteeteistä poikkeavia identiteettejä. Nuorten toimijuus näyttäytyy haastattelutilanteessa aktiivisena, jolloin tutkimukseni kyseenalaistaa nuorten syrjäytymisestä käytyyn keskusteluun liitetyn aktivoinnin ajatuksen ja siihen kytkeytyvän passiivisuuden oletuksen. Tutkimukseni tukee aiempien tutkimusten näkemystä syrjäytymiskeskustelun ja syrjäytymisen käsitteen ongelmallisuudesta ja leimaavuudesta. Keskeiseksi jatkotutkimushaasteeksi esitän nuorten toimijuuden sekä identiteettineuvottelujen tarkastelun esimerkiksi nuorten ja viranomaisten välisissä kohtaamisissa. Jatkotutkimuksessa voitaisiin näin tarkastella, tunnistetaanko ja tunnustetaanko nuorten kykyä ja resursseja rakentaa ja neuvotella omanlaistaan identiteettiä ja arvostetaanko ja tuetaanko heidän toimijuuttaan myös silloin kun se ei vastaa yhteiskunnan ihanteita tai normeja.