Browsing by Subject "idiolekti"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Salo, Mirkka (2020)
    Tarkastelen tässä tutkimuksessa kymmenen nimimerkin kielenkäyttöä suomenkielisellä internetin keskustelupalstalla suomi24.fi-romano. Metodina on yksilömurteita vertaileva variaationtutkimus. Olen kerännyt tutkimukseen kymmenen nimimerkin kaikki viestit ajalta 22.2.2003–18.7.2013. suomi24.fi-romano on tämän tutkimuksen valmistumisen aikana ainoa erityisesti Suomen romaneille tarkoitettu keskustelupalsta internetissä. Keskustelupalsta on suunnattu romanien väliseen keskusteluun. Keskustelufoorumin pääkieli on suomi, mutta monet keskustelijat käyttävät suomen varieteettia, joka sisältää romanikielisiä tai romanikieleen pohjautuvia sanoja, romanikielisiä rakenteita tai lauseita. Tutkin tällaisia viestejä. Tarkasteltavana ovat kunkin nimimerkin käyttämät romanikieliset elementit (lekseemit ja rakenteet), niiden määrä, sanaluokat, morfologia ja taivutus sekä käyttötehtävät. Osa nimimerkeistä käyttää vain substantiiveja, osa laajemmin eri sanaluokkiin kuuluvia lekseemejä. Yhteinen piirre kirjoittajilla on romanikielisen elementin käyttö romani-identiteetin tai Suomen romanikulttuuriin liittyvän asian ilmaisemisessa. Kirjoittajien väliset erot romanikielen taivutuksessa ja kirjoitusasuissa voivat johtua taivutetun romanikielen käytön harvinaistumisesta. Nimimerkit eivät korjaa toistensa romanikielen taivutusrakenteita tai kirjoitusasuja. Kirjoittajien yksilömurteet eroavat eniten romanikielisen sanaston määrässä, mutta eroa on myös kieliopillisten rakenteiden määrässä ja monipuolisuudessa.Avainsanat: etnolekti, idiolekti, romani, suomi, variaatio, verkkokeskustelu
  • Apell, Mira (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielma käsittelee idiolektien kääntämistä Tuntemattoman sotilaan englanninkielisessä käännöksessä. Tarkoitukseni on selvittää, miten kielen eri tasoja on hyödynnetty kohdekielisiä idiolekteja luodessa. Tiittulan ja Nuolijärven (2013) mukaan, kääntäjät hyödyntävät vain osaa kielen eri tasoista. Tutkin sitä, onko kielen kaikkia eri tasoja hyödynnetty ja eroaako niiden hyödyntäminen henkilöhahmoittain. Aineistoni on Väinö Linnan romaani Tuntematon sotilas vuodelta 1954 sekä Liesl Yamaguchin vuoden 2015 englanninkielinen käännös Unknown Soldiers. Tutkimuksessani tarkastelen keskeisiä hahmoja Rokka, Hietanen, Lammio ja Vanhala, sillä heidän luonteensa, murteensa ja hierakkiset asemansa eroavat huomattavasti toisistaan. Teoriani pohjaa Tiittulan ja Nuolijärven teokseen Puheen illuusio (2013), jota olen hyödyntänyt sekä lähde- että kohdetekstin analyysissa. Englannin kieltä käsittelevän teorian pohjana olen käyttänyt Norman Pagen teosta Speech in the English novel (1973), N. F. Blaken teosta Non-standard Language in English Literature (1981) sekä Jane Hodsonin teosta Dialect in film and literature (2011). Näiden pohjalta olen luokitellut idiolektien kääntämisen keinot kielen kolmen eri tason mukaan: äännepiirteet, rakennepiirteet ja sanastolliset piirteet. Tutkimukseni on laadullinen ja tutkin millaisia eri ratkaisuja käännöksessä on käytetty, mutten analysoi niiden kappalemääriä. Metodina käytän käännöksen lähilukua. Tutkimuksen tuloksena huomataan, että käännöksessä on hyödynnetty kaikkia kolmea kielen tasoa idiolektien luomisessa. Kokonaisuudessaan eniten on hyödynnetty äännepiirteitä, mutta muuten keinot vaihtelevat hahmoittain. Rokan idiolektissa on hyödynnetty eniten äänne- ja rakennepiirteitä, Hietasen idiolektissa taas äännepiirteitä ja sanastollisia piirteitä. Vanhalan idiolektissa taas on hyödynnetty kaikki kolmea tasoa tasaisesti ja Lammion idiolektissa ei ole hyödynnetty äännepiirteitä lainkaan. Tutkimukseni osoittaa myös, että Yamaguchi on luonut henkilöhahmoille tunnuspiirteitä, jotka erottavat idiolektit toisistaan. Rokan tunnuspiirre on ovat sanat fella ja lissen. Hietasen tunnuspiirteet taas ovat sana pre-tty sekä fraasi I’ll be damned. Idiolekteja on erotettu toisistaan myös luomalla eroa rekistereihin. Lammion ja Vanhalan idiolekteissa ei ole käytetty yhtä paljon eri keinoja kuin Rokan ja Hietasen, mutta myös ne eroavat toisistaan, sillä Vanhalan idiolektin keinot ovat puhekielisiä, kun taas Lammion idiolektissa on muodollisia rakenteita sekä sivistyssanoja.
  • Melander, Elina (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkin pro gradu -työssäni idiolektisia ilmaisuja italialaiskirjailija Natalia Ginzburgin romaanissa Lessico famigliare. Ginzburg (o.s. Levi) on Italian tunnetuimpia nykykirjailijoita, ja omaelämäkerrallinen Lessico famigliare on hänen tunnetuin teoksensa. Romaanin keskiössä on juutalaisen ja antifasistisen Levin perheen kotikieli, jonka ydin ovat isä Giuseppe Levin ja äiti Lidia Tanzin käyttämät yksittäiset idiolektiset ilmaisut ja niiden muodostama sanasto. 1920-1950 -lukujen Italiaan sijoittuvaa teosta on tutkittu muutoin runsaasti, mutta itse sanastosta ei ole aiempaa tutkimusta. Sanasto koostuu 28:sta idiolektisesta ilmaisusta, jotka olen jaotellut alalukuihin puhujan mukaan, ja edelleen analyysia varten pienemmiksi ryhmiksi esiintymiensä perusteella. Tutkielmassani määrittelen ilmaisujen etymologiat, sekä teen semanttisen analyysin, jossa sijoitan kunkin niistä sopiville semanttisille kentille. Analyysin avainkäsitteitä ovat ilmaisujen välisiä suhteita määrittävät hyperonymia, hyponymia, synonymia ja antonymia. Semanttisia kenttiä muodostuu tutkimuksessa kaikkiaan kahdeksan, ja suurin osa ilmaisuista sijoittuu useammalle kuin yhdelle niistä. Semanttisten kenttien lisäksi tutkin ilmaisujen rekistereitä. Olen luonut tutkimusta varten taulukon, jossa ilmaisut on mahdollista jakaa ensin joko Italian murteisiin kuuluviksi tai sellaisiksi yleiskielisiksi, joilla on Levin perheen kielessä jokin oma merkitys. Luokittelun lisäksi ilmaisuille on määritelty sävy, negatiivinen, neutraali tai positiivinen. Koska sävyt vaihtelevat ilmaisujen kontekstien mukaan, osa ilmaisuista sijoittuu useampaan kuin yhteen rekisteriin. Suurin osa on kuitenkin sävyltään negatiivisia. Tutkimukseni osoittaa yksittäisten ilmaisujen merkityksen teoksen henkilöhahmojen ja sitä kautta koko teoksen rakentumisessa. Lessico famigliaressa tarina laajenee sanastosta kattamaan ensin Levin perheen ja heidän läheisensä, sitten italialaisen yhteiskunnan ja lopulta merkittävän osan yleistä eurooppalaista historiaa.