Browsing by Subject "ilmaistu sanasto"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Kallionpää, Anne (Helsingin yliopisto, 2022)
    Gesture use plays an important role in children's early communication, because it provides children with a way of expressing themselves already before they are able to speak. Earlier studies have shown that gestures and gesture-word combinations may also play a role in predicting later language development. However, there is not much research evidence concerning the gesture use of very-low-birth-weight (VLBW) children yet. At the same time, many studies have shown that VLBW children face an increased risk of later difficulties in language development. Since gestures might provide insight into child's later language development already before the child is able to speak, gestures could make it possible to detect potential language difficulties early on. Therefore, it would be important to gain more information about the gesture development of VLBW children also. In this master's thesis, I aim to study the gesture use of VLBW children by comparing the gestures and gesture-word combinations of 18-month-old VLBW children to those of 18-month-old full term (FT) children. Another aim is to compare the gestures and gesture-word combinations of 18-month-old children to their expressive vocabularies and early grammatical skills at two years of age. The data of this thesis has been collected as part of a bigger study, The language development of very-low-birth-weight children, which is a sub study of the PIPARI study (Development and functioning of very-low-birth-weight infants from infancy to school age). The participants of this master's thesis study were 10 VLBW and 10 FT children. The participants' gestures were analysed from 10-minutes-long videotaped sessions by categorizing gestures into ritualized requests, deictic, iconic and conventional gestures as well as play schemes. In addition, gesture-word combinations were counted from the videotapes. Children's language skills at two years of age (the size of expressive vocabulary and the mean length of the three longest utterances, M3L value) were measured with the help of the Finnish version of the MacArthur-Bates Communicative Development Inventories. Mann-Whitney U-test and Spearman's correlation coefficient were used in the statistical analysis. There were no statistically significant differences in the gesture use or the amount of gesture-word combinations between 18-month-old VLBW and FT children. Neither VLBW nor FT children had statistically significant correlations between 18-month-old gestures and 2-year-old language skills. Instead, the gesture-word combinations of 18-month-old VLBW children did correlate statistically significantly and quite strongly with 2-year-old VLBW children's expressive vocabularies and M3L values. For FT children the correlation between gesture-word combinations and expressive vocabulary did not reach statistical significance, while the correlation between gesture-word combinations and M3L values was almost statistically significant considering the significance level of 5 %. That is to say, based on this study, it seems that for VLBW children especially gesture-word combinations may have an important role in providing information of later language skills.
  • Hirvonen, Veera (Helsingin yliopisto, 2021)
    Varhaisten eleiden ja esinetoimintojen omaksumisajankohdan, kokonaismäärän ja käytön monipuolisuuden on havaittu olevan vahvasti yhteydessä myöhempään sanaston kehitykseen. Siinä missä eleiden kokonaismäärän ja käytön monipuolisuuden yhteyttä myöhempään sanastoon on tutkittu paljon, ei yksittäisten ele- ja sanakategorioiden välisistä yhteyksistä ole vielä kovinkaan paljoa tietoa. Tämän pro gradu-tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, ovatko yksittäiset varhaiset eletyypit vuoden iässä mitattuna yhteydessä ymmärretyn ja ilmaistun sanaston hallintaan puolentoista vuoden iässä. Aineisto koostui 50 yksikielisestä suomenkielisestä lapsesta (25 poikaa ja 25 tyttöä), jotka osallistuivat Sanaseula-tutkimukseen. Eleiden ja esinetoimintojen hallintaa selvitettiin Varhaisen kommunikaation ja kielen kehityksen arviointimenetelmän 8-16 kuukauden ikäisten arviointiin tarkoitetun Toiminnat ja eleet-osion avulla. Sanaston hallintaa arvioitiin Sanaseula-menetelmän Vauveli-versiolla, joka on tarkoitettu 9-18 kuukauden ikäisten lasten arviointiin. Aineistoa analysoitiin tarkastelemalla varhaisten ele- ja esinetoimintojen ja Sanaseulaan sisällytettyjen ymmärrettyjen ja ilmaistujen sanojen välisiä korrelaatioita. Lisäksi tarkasteltiin ele- ja esinetoimintojen yhteyttä ymmärretyn ja ilmaistun sanaston sanakategorioiden prosentuaalisiin osuuksiin kaikista Sanaseulaan sisällytetyistä sanoista. Kun tarkasteltiin varhaisten eletyyppien ja myöhemmän ymmärretyn sanaston välisiä yhteyksiä, havaittiin deiktisten eleiden hyvän hallinnan vuoden iässä olevan yhteydessä suurempaan ymmärrettyjen verbien prosentuaaliseen osuuteen Sanaseulaan sisällytetyistä sanoista puolentoista vuoden iässä. Lisäksi esinetoimintojen hyvä hallinta vuoden iässä oli yhteydessä suurempiin adjektiivien ja sulkeisen luokan sanojen osuuksiin ymmärretyistä sanoista. Tarkasteltaessa varhaisten eletyyppien ja myöhemmän ilmaistun sanaston välisiä yhteyksiä huomattiin, että ritualisoitujen pyyntöjen runsas käyttö vuoden iässä oli yhteydessä ilmaistujen sosiaalispragmaattisten sanojen, substantiivien ja sulkeisen luokan sanojen hyvään hallintaan puolentoista vuoden iässä. Esinetoimintojen ja ilmaistujen adjektiivien ja sulkeisen luokan sanojen suhteellisten osuuksien välillä havaittiin myös positiivisia yhteyksiä. Varhaisten eleiden omaksuminen näyttäisi olevan yhteydessä ensimmäisinä lapsen sanastoon ilmaantuvien sanojen omaksumiseen. Lisäksi tuloksista voidaan päätellä, että niillä lapsilla, joilla oli vuoden iässä käytössään paljon esinetoimintoja oli muita lapsia suuremmat ymmärretyt ja ilmaistut sanastot puolentoista vuoden iässä. Tässä tutkielmassa esiin nousseet tulokset vahvistavat aiempaa käsitystä siitä, että eleiden käyttö edeltää ja edesauttaa ymmärretyn ja ilmaistun sanaston omaksumista.
  • Jaakola, Sara (Helsingin yliopisto, 2021)
    Parents are young child’s most important communication partners. When parents use rich and diverse language it enhances child’s language development. The aim of this study was to examine if using a different kind of supporting forms (shared book reading, storytelling and singing) by parents enhances typically developed (2;6–3;6 years) children’s receptive vocabulary, receptive language and/or expressive vocabulary. Research data consists of 50 typically developed monolingual Finnish-speaking children, a sub-group of participants of LEINIKKI Study. Parent’s usage of language supporting forms was examined by Supporting children’s language development at home -form. Children’s receptive vocabulary skills were assessed by Wechsler Preschool and Primary Scale of Intelligence III (WPPSI-III) subtest of Receptive Vocabulary. Children’s receptive language skills were assessed by the receptive part of the Reynell Developmental Language Scales III. Children’s expressive vocabulary were assessed by WPPSI-III subtest of Picture Naming and LEINIKKI -method’s vocabulary section. The data was analysed statistically. Methods included independent samples t-tests, Mann-Whitney U-tests and linear regression analysis. In this research children, whose parents read books often with child, got statistically significantly higher scores in tests of receptive vocabulary, receptive language, and expressive vocabulary than children, whose parents read books seldom with child. Children, whose parents tell stories often, got statistically significantly higher scores of expressive vocabulary measured by LEINIKKI meth-od’s vocabulary section than children, whose parents tell stories seldom. There were no group differences in language skills between children, whose parents sing often or seldom. Shared book reading and storytelling develops child’s language skills. These research findings can be utilized when encouraged parents to read aloud books and telling stories to the child. It is important to research this topic more with larger data to get more information about connection of parent’s language supporting forms to preschool age child’s language skills.