Browsing by Subject "ilmastovaikutukset"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-18 of 18
  • Carter, Timothy R.; Benzie, Magnus; Campiglio, Emanuele; Carlsen, Henrik; Fronzek, Stefan; Hildén, Mikael; Reyer, Christopher P.O.; West, Chris (Elsevier, 2021)
    Global Environmental Change 69: 102307
    Climate change impacts, adaptation and vulnerability studies tend to confine their attention to impacts and responses within the same geographical region. However, this approach ignores cross-border climate change impacts that occur remotely from the location of their initial impact and that may severely disrupt societies and livelihoods. We propose a conceptual framework and accompanying nomenclature for describing and analysing such cross-border impacts. The conceptual framework distinguishes an initial impact that is caused by a climate trigger within a specific region. Downstream consequences of that impact propagate through an impact transmission system while adaptation responses to deal with the impact propagate through a response transmission system. A key to understanding cross-border impacts and responses is a recognition of different types of climate triggers, categories of cross-border impacts, the scales and dynamics of impact transmission, the targets and dynamics of responses and the socio-economic and environmental context that also encompasses factors and processes unrelated to climate change. These insights can then provide a basis for identifying relevant causal relationships. We apply the framework to the floods that affected industrial production in Thailand in 2011, and to projected Arctic sea ice decline, and demonstrate that the framework can usefully capture the complex system dynamics of cross-border climate impacts. It also provides a useful mechanism to identify and understand adaptation strategies and their potential consequences in the wider context of resilience planning. The cross-border dimensions of climate impacts could become increasingly important as climate changes intensify. We conclude that our framework will allow for these to be properly accounted for, help to identify new areas of empirical and model-based research and thereby support climate risk management.
  • Cowie, Annette L.; Berndes, Göran; Bentsen, Niclas Scott; Brandão, Miguel; Cherubini, Francesco; Egnell, Gustaf; George, Brendan; Gustavsson, Leif; Hanewinkel, Marc; Harris, Zoe M.; Johnsson, Filip; Junginger, Martin; Kline, Keith L.; Koponen, Kati; Koppejan, Jaap; Kraxner, Florian; Lamers, Patrick; Majer, Stefan; Marland, Eric; Nabuurs, Gert‐Jan; Pelkmans, Luc; Sathre, Roger; Schaub, Marcus; Smith, Charles Tattersall; Soimakallio, Sampo; Van Der Hilst, Floor; Woods, Jeremy; Ximenes, Fabiano A. (Blackwell, 2021)
    GCB Bioenergy 13: 1210-1231
    The scientific literature contains contrasting findings about the climate effects of forest bioenergy, partly due to the wide diversity of bioenergy systems and associated contexts, but also due to differences in assessment methods. The climate effects of bioenergy must be accurately assessed to inform policy-making, but the complexity of bioenergy systems and associated land, industry and energy systems raises challenges for assessment. We examine misconceptions about climate effects of forest bioenergy and discuss important considerations in assessing these effects and devising measures to incentivize sustainable bioenergy as a component of climate policy. The temporal and spatial system boundary and the reference (counterfactual) scenarios are key methodology choices that strongly influence results. Focussing on carbon balances of individual forest stands and comparing emissions at the point of combustion neglect system-level interactions that influence the climate effects of forest bioenergy. We highlight the need for a systems approach, in assessing options and developing policy for forest bioenergy that: (1) considers the whole life cycle of bioenergy systems, including effects of the associated forest management and harvesting on landscape carbon balances; (2) identifies how forest bioenergy can best be deployed to support energy system transformation required to achieve climate goals; and (3) incentivizes those forest bioenergy systems that augment the mitigation value of the forest sector as a whole. Emphasis on short-term emissions reduction targets can lead to decisions that make medium- to long-term climate goals more difficult to achieve. The most important climate change mitigation measure is the transformation of energy, industry and transport systems so that fossil carbon remains underground. Narrow perspectives obscure the significant role that bioenergy can play by displacing fossil fuels now, and supporting energy system transition. Greater transparency and consistency is needed in greenhouse gas reporting and accounting related to bioenergy.
  • Saarinen, Merja; Kurppa, Sirpa; Nissinen, Ari; Mäkelä, Johanna (Ympäristöministeriö, 2011)
    Suomen ympäristö 14/2011
    Kulutuksen ilmastovaikutuksista noin kolmannes ja ravinnepäästöistä yli puolet aiheutuu syömästämme ruoasta. Asumisen ilmastovaikutus taas on noin 30 prosenttia. Aterioiden ja asumisen valinnat kulutuksen ympäristövaikutusten ytimessä -raportti pureutuu ajankohtaiseen aiheeseen tarkastelemalla ruoan ja asumisen ympäristövaikutuksia, jotka vaikuttavat merkittävästi suomalaisten kulutuksen ympäristökuormaan. Teos on Kotitalouksien kulutusvalintojen ympäristövaikutukset ja niistä viestiminen – esimerkkeinä elintarvikkeet ja asuminen -hankkeen loppuraportti. Raportti sisältää uutta tietoa kulutuksen ympäristövaikutuksista ja esittelee uuden tavan viestiä niistä. Ravitsemussuosituksista tutun lautasmallin avulla kerrotaan 30 erilaisen aterian ilmasto- ja rehevöittävät vaikutukset. Asumisen ympäristövaikutusten tarkastelussa keskityttiin erityisesti arkisten toimintatapojen merkitykseen, joiden yhteenlaskettu vaikutus on yllättävän suuri ja jotka on jokaisen mahdollista toteuttaa ilman suuria investointeja.
  • Mattinen, Maija; Nissinen, Ari (Finnish Environment Institute, 2011)
    The Finnish Environment 36/2011
    There is growing interest in public organizations to take into account the climate impacts of the products and services they procure. Furthermore, in Finland a Government Resolution  exists that provides a framework and sets aims for sustainable public procurement. Several municipalities in the Helsinki region together with the Helsinki Region Environmental Services Authority and several expert organizations initiated an EU Life project, JULIA2030, to develop calculators for different sectors in municipalities. Our subproject deals with the procurement of products, and we developed carbon footprint calculators for six product groups: office and tissue paper, laptop computers, office seating solutions, incontinence products, and outdoor lighting products. The developed calculators are intended for use in tender calls, as attachments that the bidders must deliver together with their bid. The carbon footprint would be used as an award criterion. The results of the sub-project include: this report, calculators, instructions for each calculator, a guidebook on climatically sound public procurement, and an internet-site: www.hsy.fi/julia2030/en.
  • Kangas, Ari; Lund, Charlotta; Liuksia, Saku; Arnold, Mona; Merta, Elina; Kajolinna, Tuula; Carpen, Leena; Koskinen, Pertti; Ryhänen, Tapio (Suomen ympäristökeskus, 2011)
    Suomen ympäristö 17/2011
    SYKEn ja VTTn yhteisessä tutkimusprojektissa ”TERMOS – Energiatehokas lietteenkäsittely” selvitettiin jätevesilietteiden energiatehokkaita käsittelytapoja. Nykyään Suomessa puhdistamolietteen vallitsevana käsittelymenetelmänä on isoilla jätevedenpuhdistamoilla mesofiilinen mädätys (35 °C), mutta termofiilinen prosessi (55 °C) on suuremman tehokkuutensa ansiosta noussut mielenkiintoiseksi vaihtoehdoksi. Yksi tutkimuksen päätavoite oli tutkia mesofiilisen prosessin muuttamista termofiiliseksi sekä mesofiilisen ja termofiilisen prosessin kuormitettavuuseroja. Tämä tehtiin kokeellisesti pilot-mittakaavan mädätysreaktoreilla HSY:n Suomenojan jätevedenpuhdistamolla sijaitsevalla SYKE:n tutkimusasemalla Espoossa. Tulosten mukaan prosessin saattaminen termofiiliselle lämpötila-alueelle onnistuu nopeasti ja ilman häiriöitä. Termofiilinen prosessi havaittiin hajottavan orgaanista ainetta mesofiilista tehokkaammin ja tuottavan enemmän kaasua sekä myös hygienisoivan lietettä, toisaalta termofiilisesti mädätetyllä lietteellä on huonompi kuivattavuus ja huonolaatuisemmat rejektivedet. Kokeilujen aikana havaittiin myös fermentaatioon perustuva autoflotaatioilmiö, jonka esikäsittelyvaikutusta lietteeseen tutkittiin. Tulosten mukaan esifermentaatio parantaa oleellisesti kaasun yksikkötuottoa molemmissa mädätysprosesseissa, mutta vie termofiilisen prosessin edun. Tutkimuksen toisena päätavoitteena oli vertailla erilaisia käsittelyvaihtoehtoja energiatalouden, kasvihuonekaasupäästöjen ja kustannusten näkökulmasta. Tämä tehtiin case-pohjaisena järjestelmäanalyysina. Lietteen polttoa vertailtiin mädätysprosesseihin eri loppukäsittelyvaihtoehdoilla. Tarkasteltiin myös esisaostuksen ja rinnakkaissaostuksen vaikutuksia käsittelyketjuihin. Biokaasun tuotannon tehostaminen siirtymällä mesofiilimädätyksestä termofiiliprosessiin voisi olla jätevedenpuhdistamolle taloudellisesti kannattavaa erityisesti, mikäli laitos saa tuotetulle sähkölle syöttötariffin mukaiset lisätulot. Energiatalouden kannalta kompostointi olisi edullisin mädätteen käsittelytapa. Energiataseisiin perustuen lietteen poltto olisi päästöjen kannalta edullinen lietteen käsittelytapa sillä edellytyksellä, että tuotettu lämpöenergia voidaan hyödyntää esimerkiksi kaukolämmityksessä. Lietteenkäsittelyketjujen kasvihuonetaseet ja kustannustalous eivät kaikissa tapauksissa kulkeneet käsi kädessä. Yleisesti voidaan todeta, että kaikki tarkastelussa saadut tulokset ovat tapauskohtaisia ja riippuvaisia paikallisista olosuhteista.
  • Kaljonen, Minna; Salo, Marja; Lyytimäki, Jari; Furman, Eeva (Emerald Publishing Limited, 2020)
    British Food Journal 122 (11), 3313-3329
    Purpose The critical role of diet in climate change mitigation has raised behavioural approaches to the top of the agenda. In this paper, the authors take a critical look at these behavioural approaches and call for a more dynamic, practice-oriented understanding of long-term changes in sustainable food consumption and supply. Design/methodology/approach This approach is based on the experiences from a long-term experiment promoting sustainable eating in a workplace lunch restaurant using a series of informational and nudging techniques. In the experiment, the authors found that focussing solely on eating behaviours did not help to capture the multi-level change processes mobilised. The authors therefore propose a more dynamic, practice-oriented methodology for examining long-term changes in sustainable eating. The emprical data of the experiment are based on qualitative and quantitative data, consisting of customer survey, customer and kitchen personnel focus group discussions and monitoring data on the use of food items in the restaurant and their climate impacts. Findings The results draw attention to a series of practical challenges restaurants face when promoting sustainable eating. Directing analytical attention to tinkering helped to reveal the tensions brought about by labelling and nudging in menu planning and recipe development. The results show how tinkering required attentiveness to customers' wishes in both cases. Nudging offered more freedom for the restaurant to develop menus and recipes. In the case scrutinised, however, nudging customers towards tastier and more satiating vegetarian dishes included the use of dairy. This partly watered down the climate benefits gained from reduced meat consumption. Originality/value Rather than looking separately at changes in consumer behaviour and in the supply of food, the authors show how we need analytical concepts that enable the evaluation of their mutual evolution. Tinkering can assist us in this endeavour. Its adaptive, adjustive character, however, calls for caution. The development of praxis in food services and catering requires critical companions from the transdisciplinary research community. Research can provide systematic knowledge on the impacts of labels and nudges on kitchen praxis. However, research itself also needs to tinker and learn from experiments. This necessitates long-term speculative research strategies.
  • Garcia, Leandro; Johnson, Rob; Johnson, Alex; Abbas, Ali; Goel, Rahul; Tatah, Lambed; Damsere-Derry, James; Kyere-Gyeabour, Elvis; Tainio, Marko; de Sá, Thiago H.; Woodcock, James (Pergamon, 2021)
    Environment International 155, 106680
    Background: Health impact assessments of alternative travel patterns are urgently needed to inform transport and urban planning in African cities, but none exists so far. Objective: To quantify the health impacts of changes in travel patterns in the Greater Accra Metropolitan Area, Ghana. Methods: We estimated changes to population exposures to physical activity, air pollution, and road traffic fatality risk and consequent health burden (deaths and years of life lost prematurely – YLL) in response to changes in transportation patterns. Five scenarios were defined in collaboration with international and local partners and stakeholders to reflect potential local policy actions. Results: Swapping bus and walking trips for car trips can lead to more than 400 extra deaths and 20,500 YLL per year than travel patterns observed in 2009. If part of the rise in motorisation is from motorcycles, we estimated an additional nearly 370 deaths and over 18,500 YLL per year. Mitigating the rise in motorisation by swapping long trips by car or taxi to bus trips is the most beneficial for health, averting more than 600 premature deaths and over 31,500 YLL per year. Without significant improvements in road safety, reduction of short motorised trips in favour of cycling and walking had no significant net health benefits as non-communicable diseases deaths and YLL benefits were offset by increases in road traffic deaths. In all scenarios, road traffic fatalities were the largest contributor to changes in deaths and YLL. Conclusions: Rising motorisation, particularly from motorcycles, can cause significant increase in health burden in the Greater Accra Metropolitan Area. Mitigating rising motorisation by improving public transport would benefit population health. Tackling road injury risk to ensure safe walking and cycling is a top priority. In the short term, this will save lives from injury. Longer term it will help halt the likely fall in physical activity.
  • Kivimaa, Paula; Huttunen, Suvi; Hildén, Mikael; Laturi, Jani; Lehtonen, Heikki; Pohjola, Johanna; Uusivuori, Jussi; Virtanen, Yrjö (Suomen ympäristökeskus, 2012)
    Suomen ympäristö 34/2012
    Politiikkaristiriitojen vähentämiseksi ja synergioiden luomiseksi tarvitaan tietoa siitä, miten politiikkatoimet eri sektoreilla ja sektorit ylittävästi vaikuttavat kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen: Missä määrin politiikkasektorit ovat ilmastopolitiikan kanssa koherentteja? Tässä tutkimuksessa ilmastopolitiikan koherenssia tarkasteltiin suhteessa metsäbioenergiaan ja elintarvikeketjuihin liittyviin politiikkatoimiin toimien ja toimijoiden näkökulmasta. Tarkastelu perustui kvantitatiivisiin malleihin, politiikka–analyysiin, toimijahaastatteluihin ja työpajoihin. Tutkimuksessa havaittiin puutteita ristiriitojen tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Metsäbioenergian osalta tämä ilmeni päällekkäisinä metsien käytön tavoitteina ilman selkeää tietoa siitä, mikä on ilmastotavoitteiden suhde muihin metsienkäytön tavoitteisiin. Toimijat kokivat ongelmat politiikkakeinojen nopeina muutoksina ja eroina erilaisten bioenergiaketjujen huomioinnissa. Mallilaskelmat nostivat esiin epäsuoria ja sektoreiden välisiä vaikutuksia. Esimerkiksi puuenergian lisääntyvä käyttö nostaa energiapuun hintaa ja kuljetuskustannuksia. Tämä vaikuttaa puun ja turpeen hintasuhteeseen ja siten energialaitosten polttoainevalintaan. Markkinavaikutukset tulee ottaa huomioon esimerkiksi asetettaessa päästöoikeuden hintaan sidottuja ohjauskeinoja. Energiakäytön aiheuttama kuitupuun hinnan nousu on esimerkki ristiriidasta ilmastopolitiikan ja teollisuuspolitiikan välillä. Elintarvikeketjujen osalta ravitsemussuositukset ovat ilmastopolitiikan kanssa yhtenevät: ravitsemussuositusten mukainen kulutus vähentäisi ilmastopäästöjä. Toisaalta suositusten mukainen kulutus ei suoraan johda kotimaisen maataloustuotannon ja sen tuottamien kasvihuonekaasupäästöjen merkittävään vähenemiseen, vaan vaikutus on pikemminkin globaali. Kansallisen tason päästövähennyksiä voidaan tukea maatalouspolitiikalla. Esimerkkinä tarkasteltiin maankäytön muutoksia. Pellonraivauksen todettiin aiheutuvan vesiensuojelun ja maatalouspolitiikan yhdistelmästä, joka tilakoon kasvun ja kotieläintuotannon alueellisen keskittymisen vuoksi kannustaa pellonraivaukseen myös alueilla, joilla peltomaan raivauksesta aiheutuu suhteessa suuremmat päästöt. Koherenssin lisääminen edellyttää koherenssiongelmien parempaa tunnistamista. Tämä vaatii politiikkatoimien ja niiden vaikutusten yksityiskohtaista tarkastelua. Käytännössä tarvitaan eri tavoitteiden välisten ristiriitojen avoimempaa käsittelyä sekä tavoitteiden selkeää priorisointia.
  • Kaljonen, Minna; Lyytimäki, Jari (Suomen ympäristökeskus, 2016)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5/2016
    Ruokavaliota ja ruokailutottumuksia muuttamalla voidaan vaikuttaa merkittävästi ruoan tuotannosta ja kulutuksesta aiheutuviin ympäristövaikutuksiin. Tässä selvityksessä tarkastelemme ilmastovalintamerkinnän soveltuvuutta ruoan ympäristövaikutuksista viestimiseen ja ruokavalintojen ohjaamiseen lounasruokailussa. Tarkastelemme miten ilmastovalinnan käyttöönotto Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) henkilöstöravintolassa on vaikuttanut ruokailijoiden lounasvalintoihin sekä ravintolakeittiön toimintaan vuoden aikana. Lähtöoletuksemme on, että aiemmat tottumukset ja rutiinit ohjaavat vahvasti lounasruokailua. Tarkastelemme miten ilmastovalintamerkintä tiedollisen ohjauksen muotona voi vaikuttaa tällaiseen rutinoituneeseen toimintaan. Selvityksen pohjalta arvioimme merkinnän toimivuutta ja tunnistamme keskeisiä kehittämiskohteita. Asiakaskyselystä ja ryhmähaastatteluista saatujen tulosten mukaan ilmastovalinnan käyttöönotto on saanut aikaan joitakin positiivisia muutoksia. Se on nostanut ruoan ympäristö- ja ilmastovaikutukset keskusteluun sekä lisännyt merkin kriteerit täyttävien annosten määrää henkilöstöravintolan lounastarjonnassa. Merkintä on kuitenkin vain harvoin tärkein lounasvalintaa ohjaava tekijä. Asiakkaiden merkintään kiinnittämä huomio on jopa heikentynyt ajan myötä. Sekavaksi koettu ja osin huomaamaton viestintä ovat vahvistaneet tätä ilmiötä. Ilman viestinnällisiä väliintuloja ja herätteitä ilmastovalintamerkintä katoaa muun ravintolassa olevan informaation sekaan. Asiakaskyselyn mukaan SYKEn henkilöstöravintolassa on kasvispainotteisen ruokavalion noudattajia enemmän kuin Suomen väestössä keskimäärin. Kyselyn tulosten mukaan kasvisruokavaliota noudattavat ja ympäristöystävällisyyttä ruokavaliossaan painottavat asiakkaat huomioivat ilmastovalintamerkin muita aktiivisemmin. He kuitenkin näkivät kasviruokareseptien ja monipuolisuuden kehittämisen tärkeämpänä kuin merkinnän sinänsä. Keittiön henkilökunnan mukaan ilmastovalintamerkin välivaiheeseen kehitetyt tiukat raaka-ainepohjaiset kriteerit kuitenkin rajoittavat monipuolisen kasvisruoan kehittämistä. Selvityksen tulokset korostavat aistinvaraisen arvioinnin merkitystä kasvisten käytön edistämisessä. Ilmastoystävällisten ruokien valinnasta on tehtävä helppoa ja viesti ilmastovalinnasta on vietävä konkreettisesti linjastolle, lämpimien ruokien ääreen. Lisäksi on panostettava kasvisruokien herkullisuuteen. Merkin kriteerejä on kehitettävä, jotta kasvisten monipuolinen käyttö olisi mahdollista. Parhaimmillaan ilmastovalintamerkintä voi kannustaa ravintoloita kasvisruokareseptien kehittämiseen ja luovuuteen, ja asiakkaita hyödyntämään merkin välittämää tietoa ilmastoystävällisestä ruoanlaitosta myös kotona.
  • Holma, Anne; Pitkänen, Kati; Myllyviita, Tanja; Kaljonen, Minna; Rönkkö, Reeta; Karvonen, Jaakko; Karjalainen, Linda (Suomen ympäristökeskus SYKE, 2019)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 27/2019
    Tämä raportti perustuu vuosina 2016–2019 toteutettuun ”Kohti vähähiilisiä kyliä” (KVK) -hankkeeseen, jossa käynnistettiin paikallisia kokeiluja ja kannustettiin kyliä ottamaan käyttöön hiiliviisaita eli hiilipäästöjä vähentäviä tai hiiltä varastoivia ratkaisuja. Hanketta toteutettiin 19 pohjoiskarjalaisella kylällä ja sitä rahoitti Manner-Suomen maaseutuohjelma. Raportissa esitellään Kohti vähähiilisiä kyliä hankkeessa ja jo aikaisemmin Pohjois-Karjalan maakunnan kylissä toteutettuja kokeiluja ja arvioidaan millaisia vaikutuksia niillä on ollut hiilipäästöjen vähenemisen kannalta. Lisäksi arvioidaan kokeilujen yhteisöllisiä vaikutuksia, sekä vaikutuksia sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen kylällä. Kokeilut liittyvät uusiutuvan energian käyttöön, energiatehokkuuden edistämiseen, kimppakyyteihin, jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen, lähiruokaan ja ruokahävikin välttämiseen sekä hiilensidontaan tähtääviin toimiin. Kokeilujen valinta tapahtui kyläsuunnitteluprosessin kautta. Kokeilujen ilmastovaikutukset arvioitiin elinkaariarviointimenetelmällä. Muiden yhteisöllisten vaikutusten arvioinnissa hyödynnettiin yhteisöjen toimintakykyä ja pääomia tarkastelevia arviointikehikkoja, joiden pohjalta arvioitiin lisäksi kokeilun positiiviset ja negatiiviset vaikutukset kyläyhteisön sosiaaliseen, inhimilliseen, kulttuuriseen, rakennettuun ja luonnon ympäristöön sekä poliittiseen pääomaan. Kehikkoa voidaan hyödyntää jatkossa yhteisö- ja kyläkohtaisten kokeilujen kokonaisvaltaiseen arviointiin ja suunnitteluun. Päästövähennyksiä saatiin aikaan erityisesti energiaratkaisuihin liittyvissä kokeiluissa. Uusiutuvilla aurinko- ja tuulienergialla voidaan korvata muuta energiantuotantoa, jonka kasvihuonekaasupäästöt ovat suuremmat. Vastaavasti liikkumiseen ja jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen liittyvissä kokeiluissa positiiviset ympäristövaikutukset syntyvät vähentyneinä henkilö- tai jäteauton ajokilometreinä, kun erilaisia matkasuoritteita yhdistetään tai ihmiset käyttävät kimppakyytejä. Usean kokeilun osalta suorat ilmastopäästövähennykset jäivät vaatimattomiksi, mutta kun huomioidaan kokeilujen vaikutukset yhteisön toimintakykyyn, voivat vaatimattomammatkin kokeilut saada aikaan merkittäviä vaikutuksia ja positiivisen kehityskierteen. Yhteiset kokeilut tuovat konkretiaa abstraktiin ilmastokysymykseen ja keinoja, joiden kautta kaikki voivat osaltaan vaikuttaa. Parhaimmillaan pilottikohteet ja kokeilut voivat tarjota oppia myös muille ja innostaa kokeilemaan ja kehittämään toimia eteenpäin. Ympäristötoimilla voidaan edistää myös muita kyläyhteisölle tärkeitä asioita ja tukea kylän toimintakykyä. Erilaiset kimpparatkaisut toivat kustannussäästöjä esimerkiksi jätemaksuihin ja autoilun aiheuttamiin kuluihin. Suuremmissa energiainvestoinneissa kylälle saattoi koitua kokeilusta ylimääräisiä kuluja. Mikäli kokeilujen vaikutuksia arvioidaan laajemmin paikallistalouden näkökulmasta ja yhteisön taloudellisen pääoman näkökulmasta, on monen kokeilun saama Leader-tuki tarkoittanut suoraa tulonsiirtoa paikallistalouteen. Erilaisilla maisemanhoidollisilla sekä kylän yhteisiin rakennuksiin ja infrastruktuuriin liittyvillä toimenpiteillä voi olla positiivinen vaikutus rakennettuun ympäristöön kytkeytyvään pääomaan. Monissa kokeiluissa yhteisön kyky hyödyntää sosiaalista ja inhimillistä pääomaa olivat ratkaisevassa roolissa kokeilujen käynnistämiseen, mutta kokeilut myös paransivat yhteisön verkostoitumista ja osaamista.
  • Mattila, Tuomas; Helin, Tuomas; Antikainen, Riina; Soimakallio, Sampo; Pingoud, Kim; Wessman, Helena (Finnish Environment Institute, 2011)
    The Finnish Environment 24/2011
    As human population is continuously increasing, productive land is becoming even more limited resource for biomass production. Land use and land use change cause various environmental impacts. At the moment the focus is on land use related greenhouse gas emissions, but changes in carbon cycles and storages, soil quality and soil net productivity, and loss of biodiversity are growing in importance. Additionally, changes in land use and land cover also affect water quality and availability. Currently, land use related terminology is diverse, and the methodologies to assess the impacts of land use and land use change are still partly under development. The aim of this study was to discuss how land use induced environmental impacts can be taken into consideration in the life cycle assessment (LCA).  This report summarises the results of the FINLCA project’s (Life Cycle Assessment Framework and Tools for Finnish Companies) two tasks (WP 2.1 land use and WP 5.2 biomaterials). The study was conducted in co-operation with the Finnish Environment Institute (SYKE) and VTT Technical Research Centre of Finland. As a result, we show that it is possible to make land use impact assessment with LCA. Indicators are available for climate impacts and for all the other identified land use impact categories (resource depletion, soil quality, and biodiversity). However, limited land use related data reduces the reliability of the results. Most widely used life cycle impact assessment (LCIA) methods (e.g. ReCiPe, CML or EI99) cover only one aspect of land use induced environmental impacts. Additionally, some of the land use indicator results are difficult to understand and communicate. From the company perspective, we considered that accounting of land occupation (m2a) and transformation (m2 from and to) is a good starting point together with the relatively simple ecological footprint indicator for productive land occupation (resource depletion). A more comprehensive and challenging approach to land use impact assessment in LCA is to include all three impact categories and add the SOC/SOM indicator for soil quality impacts and EDP or PDF indicator for biodiversity. In case no quantitative assessment can be done, we propose that companies would map their raw materials’ origins. Even a qualitative assessment related to products’ life cycles would help to identify if there are any potential land use or direct and indirect land use change risks.
  • Liski, Jari; Repo, Anna; Känkänen, Riina; Vanhala, Pekka; Seppälä, Jyri; Antikainen, Riina; Grönroos, Juha; Karvosenoja, Niko; Lähtinen, Katja; Leskinen, Pekka; Paunu, Ville-Veikko; Tuovinen, Juha-Pekka (Suomen ympäristökeskus, 2011)
    Suomen ympäristö 5/2011
    Metsäbiomassan energiakäyttöä suunnitellaan lisättävän merkittävästi Suomessa. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena oli arvioida hakkutähteiden, kantojen ja harvennusten tähdepuun energiakäytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ilmakehään ja näiden päästöjen aiheuttama ilmastoa lämmittävä vaikutus. Hankkeessa huomioitiin metsäbiomassan korjuu- ja käyttöketjusta sekä metsän hiilivarastojen muutoksista johtuvat kasvihuonekaasupäästöt. Lisäksi hankkeessa arvioitiin metsäbiomassan energiakäytön aiheuttamat pienhiukkasvaikutukset. Metsäbiomassan energiakäytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ja ilmastovaikutukset arvioitiin sekä metsikkötasolla että koko Suomen tasolla. Metsikkötason tarkastelujen avulla haarukoitiin päästöjen ja ilmastovaikutusten vaihteluväli Suomessa. Koko Suomen tason laskelmien avulla arvioitiin tähän asti toteutuneen metsäbiomassan energiakäytön sekä suunnitellun käytön lisäyksen vaikutukset Suomen metsien hiilitaseeseen ja Suomen kasvihuonekaasupäästöihin. Pienhiukkasvaikutukset arvioitiin metsäbioenergian korjuu- ja käyttöketjun tasolla Etelä- ja Pohjois-Suomessa. Metsäbiomassan energiakäytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä ja ilmastovaikutuksia verrattiin fossiilisten polttoaineiden käytön päästöihin ja vaikutuksiin sadan vuoden aikana. Suomen tason laskelmissa tarkasteltiin jo toteutuneen ja suunnitellun metsäbiomassan energiakäytön lisäämisen vaikutuksia Suomen kasvihuonekaasutaseeseen ja metsien hiilinieluun vuosina 2000-2025. Tuloksista tehtiin johtopäätöksiä, jotka koskivat 1) metsäbiomassan energiakäytön tehokkuutta energiantuotannon päästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen hillinnässä, 2) metsäbiomassan energiakäytön ilmastovaikutusten vähentämismahdollisuuksia sekä 3) metsäbiomassan energiakäytön päästöjen ja ilmastovaikutusten huomioimista ilmastopolitiikan taustalla olevissa laskentajärjestelmissä ja -säännöissä.
  • Heiskanen, Eva; Perrels, Adriaan; Nissinen, Ari; Berghäll, Elina; Liesimaa, Virpi; Mattinen, Maija (Suomen ympäristökeskus, 2012)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8/2012
  • Nissinen, Ari; Heiskanen, Eva; Perrels, Adriaan; Berghäll, Elina; Liesimaa, Virpi; Mattinen, Maija (Suomen ympäristökeskus, 2012)
    Suomen ympäristö 11/2012
    Asumisen ja henkilöliikenteen ilmastovaikutusten ohjaukseen on jo käytössä lukuisia ohjauskeinoja ja toimenpiteitä. Ruokavalintojen ilmastovaikutusten vähentämiseen on vain yksi ohjauskeino, eli valtioneuvoston periaatepäätös kestävistä julkisista hankinnoista, mutta se sisältää useita toimia, joilla on myönteisiä vaikutuksia. KUILU-hankkeessa oli useita osavaiheita, joissa mm. arvioitiin olemassa olevia ohjauskeinoja, jonka jälkeen kehitettiin ohjauskeinoyhdistelmiä asumisen, liikenteen ja ruoan ilmastovaikutusten hillintään. Hankkeen aikana järjestettiin kaksi asiantuntijatyöpajaa. Tässä hankkeen loppuraportissa esitetään suosituksia ja ehdotukset ohjauskeinoyhdistelmistä asumisen, liikenteen ja ruoan ilmastovaikutusten hillintään. Työssä on arvioitu myös ohjauskeinoyhdistelmien vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin. Asumisen ja liikenteen päästöissä arvioitiin vuoteen 2020 mennessä voitavan saavuttaa yhteensä yli 4 miljoonan tonnin (Mt) päästövähennys, millä on merkitystä Suomen päästövähennystavoitteiden kannalta. Ruokaan liittyvillä ohjauskeinoilla arvioitiin voitavan saavuttaa 0,3 - 0,5 Mt päästövähennykset. Toisaalta on syytä todeta, että kulutuksen päästöt ja päästövähennykset voidaan laskea monella tavoilla, ja käsitteet ja laskentaperusteet olisi syytä määritellä vielä täsmällisemmin myöhemmissä tutkimuksissa. Arvioiden taustalla olevia oletuksia on myös syytä tarkastella kriittisesti. Ohjauskeinoyhdistelmät osoittavat, että ohjauksen vaikuttavuutta voidaan edelleen lisätä. Kun ohjauskeinoja tarkastellaan kokonaisuuksina, niin ohjauskeinojen välisiä synergiaetuja saadaan esiin ja ohjauksen tehokkuutta voidaan parantaa. Tämä edellyttäisi valtionhallinnon sisäisen yhteistyön vahvistamista esimerkiksi politiikkaohjelmien ja ministeriöiden yhteisten, kulutussektorikohtaisten tulostavoitteiden avulla. Ohjauskeinojen hyväksyttävyys todettiin tärkeäksi asiaksi, johon voidaan myötävaikuttaa hyvällä toimeenpanolla. Ohjauksen pitkäjänteisyys ja vaikuttavuus ovat olennaisia sekä ilmastopolitiikan onnistumisen että hyväksyttävyyden kannalta.
  • Mattila, Tuomas; Kujanpää, Marjukka; Myllymaa, Tuuli; Korhonen, Marja-Riitta; Soukka, Risto; Dahlbo, Helena (Suomen ympäristökeskus, 2009)
    Suomen ympäristö 2/2009
    Ostoskassit ovat viime vuosina olleet paljon esillä keskusteluissa ja lehdistössä. Kansainvälisesti useissa maissa on otettu käyttöön tai harkittu kertakäyttökassien täyskieltoa tai haittaverotusta. Perusteina ovat olleet roskaantumisen välttäminen, öljyriippuvuuden vähentäminen sekä ilmastonmuutoksen hillintä. Joissain tapauksissa rajoituksia on perusteltu myös muoviroskien kertymisellä valtameriin ja merieläimille aiheutuvilla vahingoilla. Ostoskassien valmistuksen, käytön ja hävityksen ympäristövaikutukset eivät ole merkittäviä koko muun kulutuksen rinnalla. Ostoskassin valinta on kuitenkin viikoittain toistuva tilanne, jonka ympäristövaikutuksista kuluttaja on epävarma. Tämän epävarmuuden vähentämiseksi toteutettiin tässä julkaisussa raportoitava OPTIKASSI-tutkimus. Suomalaisissa päivittäistavarakaupoissa tarjolla olevien ostoskassivaihtoehtojen ilmastonmuutosvaikutuksista ja mahdollisuuksista niiden hillintään tuotettiin tietoa tutkimushankkeessa “Liiketoiminnan sopeuttaminen ilmastonmuutoksen hillinnän vaatimuksiin – case ostoskassi, OPTIKASSI-hanke”, jonka Suomen ympäristökeskus toteutti yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Hanketta rahoitti Tekes Climbus-teknologiaohjelmastaan sekä ostoskasseja tai niiden materiaalia Suomessa valmistavat yritykset: Suominen Joustopakkaukset Oy, Plastiroll Oy, UPM-Kymmene Oyj Wisapaper ja Cabassi Oy. OPTIKASSI-hankkeen tavoitteena oli koota elinkaaripohjainen tieto Suomessa päivittäistavaroiden kantamiseen tyypillisimmin käytettyjen ostoskassien ilmastonmuutosvaikutuksista. Lisäksi tavoitteena oli löytää eri materiaaleista valmistetuille ostoskasseille ilmastonmuutosvaikutusten kannalta parhaiten soveltuvat käyttö- ja jätehuoltomallit. Vertailtavina tuotteina olivat neitseellisestä raaka-aineesta valmistettu muovikassi, kierrätysraaka-aineesta valmistettu muovikassi, paperikassi, kangaskassi sekä biohajoavasta muovista valmistettu ostoskassi. Koska ostoskassi on osa suurempaa kokonaisuutta, on kuluttajan syytä muuttaa ostoskassien avulla kaupassakäyntitottumuksiaan ja jätehuoltoaan ilmastoystävällisempään suuntaan. Tehokkaimmin ilmastovaikutusta voi vähentää ostamalla täysiä kassillisia, käymällä harvemmin kaupassa, kieltäytymällä ilmaisista kasseista ja vähentämällä sekajätteen määrää. Raportissa esitetään myös sekä liiketoiminnalle että valtionhallinnolle ehdotuksia toimenpiteiksi, joilla ostoskassien elinkaarenaikaisia ilmastonmuutosvaikutuksia voitaisiin vähentää.
  • Huan-Niemi, Ellen; Kaljonen, Minna; Knuuttila, Marja; Niemi, Jyrki; Saarinen, Merja (Scientific Agricultural Society of Finland, 2020)
    Agricultural Food Science 29 4 (2020)
    This study examined what kind of policy instruments and actions are needed for sustainable dietary change and how a large-scale dietary change would impact the climate, thus analysing the economic impacts of transitioning from animal-based diets to alternative plant-based diets. The transition would require the support of horizontal measures that can be implemented throughout the food system. Shifting the emphasis toward the drivers of food demand and consumption will increase the role of new policy instruments and the actors involved in the food system. Collaborative research between environmental and nutritional sciences with economics and policy analysis is necessary to link nutritional health and environmental objectives with economic and social impacts. Less resource-demanding diets would reduce the impact from the food system and lower greenhouse gas (GHG) emissions. Drastic changes in diets and food consumption in Finland would have an impact on primary agricultural production, but the output from the food processing industry would only be slightly affected. However, a successful transition would involve considerable investments in the agricultural and food industry.
  • Jiang, Xiaoming; Pan, Baozhu; Jiang, Wanxiang; Hou, Yiming; Yang, Haiqiang; Zhu, Penghui; Heino, Jani (Elsevier, 2021)
    Ecological Indicators 124 (2021), 107407
    There is a growing recognition that examining patterns of ecological communities and their underlying determinants is not only feasible based on taxonomic data, but also functional and phylogenetic approaches. This is because these additional facets can enhance the understanding of the relative contribution of multiple processes in shaping biodiversity. However, few studies have focused on multifaceted beta diversities in lotic macroinvertebrates, especially when considering driving factors operating at multiple spatial scales. Here, we examined the spatial patterns of multi-faceted (i.e., taxonomic, functional and phylogenetic) beta diversity and their components (i.e., turnover and nestedness) of macroinvertebrates in 50 sites in 10 streams situated in the north and south slope of the Qinling Mountains, the geographical dividing line of Northern and Southern China. We found that the streams draining the north slope showed significantly lower values of beta diversity based on all three facets than the streams draining the south slope. Such north-to-south increases of beta diversity were caused by the distinct climatic and local environmental conditions between the sides of the mountain range. Moreover, spatial variables generally played the most important role in structuring all facets and components of beta diversity, followed by local environmental and climatic variables, whereas catchment variables were less important. Despite the similar results of relative contribution of explanatory variables on each beta diversity facet, the details of community-environment relationships (e.g., important explanatory variables and explanatory power) were distinct among different diversity facets and their components. In conclusion, measuring functional and phylogenetic beta diversity provides complementary information to traditional taxonomic approach. Therefore, an integrative approach embracing multiple facets of diversity can better reveal the mechanisms shaping biodiversity, which is essential in assessing and valuing aquatic ecosystems for biodiversity management and conservation.
  • Rask, Mikko; Laihonen, Maarit; Lammi, Minna; Saastamoinen, Mika (Kuluttajatutkimuskeskus, 2009)