Browsing by Subject "immateriaalioikeudet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Kivipuro, Suvi (2001)
    This essay aims at providing a framework for evaluating the desirability of stronger intellectual property rights in developing countries. Instead of assuming that product imitation in the developing countries happens through observation and reverse engineering, the emphasis is on active technology transfer. Foreign direct investment and technology licensing are evaluated here in a unified outline to find out the growth effect of intellectual property protection regime change. The main sources are articles by E. L.-C. Lai (1998) and G. Yang and K. Maskus (2001). By assumption the model consists of two countries, North and South, and all innovations are carried out in North. Innovative Northern companies choose to outsource production to South to gain from lower production costs. Due to inexistent or weak intellectual property protection the Northern foreign direct investment or licensing venture faces the threat of imitation. Choosing licensing allows innovators to combat the problem with costly licensing contracts. Yet naturally both types of technology transfer would benefit from better intellectual property protection and less imitation. If technology transfer to South occurs either through licensing or foreign direct investment, South should strengthen its intellectual property rights protection, as both countries will gain. Improved protection curbs the imitation activity and thus encourages more Northern companies to invest in South. As resources are freed in North and the expected return from innovations rises, new incentives to innovate emerge. Increased innovation corresponds to economic growth not only in North but also in South via technology transfer. Southern workers learn while employed by the multinational enterprises or licensees. The resulting knowledge spillovers support worldwide gain from better intellectual property protection.
  • Alavuotunki, Kaisa (2004)
    Perinteinen käsitys on, että kilpailulliset markkinat eivät onnistu luomaan kannustimia innovaatiolle. Syyksi nähdään, että jos kuka tahansa voi ottaa idean ilmaiseksi käyttöönsä, niin keksijä ei saa työstään taloudellista hyötyä. Näin ollen ainoastaan keksijälle myönnetyt immateriaalioikeudet ideahyödykkeen valmistamiseen ja myymiseen takaavat ideoiden tehokkaan tuotannon ja kannustavat tutkimukseen ja tuotekehittelyyn. Laajat patenttijärjestelmät voivat kuitenkin luoda talouteen tehottomuutta. Kilpailun vääristäminen, korkeat hinnat ja keksimiskannustimien osittainen tukahduttaminen ovat ongelmana erityisesti nopeasti kehittyvillä teollisuuden aloilla kuten ohjelmistoteollisuudessa. Pro gradu -tutkielmani tarkastelee, voivatko kilpailulliset markkinat luoda innovaatiokannustimia ja, jos voivat niin, millä ehdoin. Mahdollisuudesta kirjoittivat ensimmäisten joukossa tutkijat Boldrin ja Levine (2002b) sekä Quah (2002a). Tarkastelu nojaa oletukselle, ettei ideaa voi rajallisessa ajassa kopioida äärettömästi. Ajatus mahdollistaa sen, että ideahyödykkeen hinta on positiivinen sen markkinoille tulon hetkellä ensimmäisen periodin ajan. Yrittäjä voi myydä keksintönsä kertamaksusta, joka kattaa tuotekehittelyyn panostetun määrän. Kilpailulliset markkinat saavuttavat sosiaalisesti tehokkaan tasapainon ja uusien hyödykkeiden kehittämiselle löytyy kannustimia. Tulos saavutetaan, vaikka immateriaalioikeuksia heikennettäisiin huomattavasti. Tulokset ovat kuitenkin herkkiä sen suhteen, kuinka nopeasti kopiointia voidaan toistaa. Jos toistaminen on mahdollista mielivaltaisen lyhyessä ajassa, niin ideahyödykkeen hinta laskee äärimmäisen nopeasti kohti nollaa, jolloin kannustimia innovaatiolle ei ole. Tutkielmassa esiin nousevat kysymykset nykyisen patenttijärjestelmän mielekkyydestä ovat tärkeitä, sillä länsimaisesta järjestelmästä on nopealla tahdilla tulossa globaali standardi, vaikka ylimitoitetuilla patenttioikeuksilla on vakavia sosiaalisia seurauksia. Yhteiskunnan näkökulmasta korkeat hinnat ja monopolien hurjat voittomarginaalit vaikuttavat ajoittain kestämättömiltä. Kilpailullisten markkinoiden mahdollisuus kannustaa innovaatioon on tuore näkökulma, joka saa tukea myös empiirisistä havainnoista.
  • Orava, Leila (2004)
    Kun tuotteen arvo kasvaa suhteessa sen käyttäjämäärään, sillä sanotaan olevan verkostovaikutus. Tietokoneohjelmistot ovat yksi keskeisimmistä hyödykeryhmistä, joissa verkostovaikutuksia voidaan havaita ja jossa niiden merkitys voidaan tulkita oleelliseksi markkinatekijäksi. Tutkielmassa tarkastellaan kopioinnin vaikutuksia ohjelmistoyritysten hyvinvointiin, kun markkinoilla esiintyvät verkostovaikutukset otetaan mukaan tarkasteluun. Tutkimuksen lähtökohtana on selvittää, onko ohjelmistoyritysten mahdollista maksimoida voittojaan sallimalla osan kuluttajista kopioida tuotteensa. Aiheeseen johdattaa immateriaalioikeuksien ja verkostovaikutusten sekä kopioinnin taloudellisten vaikutusten tarkastelu. Tutkimusongelmaa tarkastellaan kolmen erilaisen viitekehyksen avulla. Sliven ja Bernhardtin mallin avulla tutkitaan monopolituottajan valintoja staattisessa ympäristössä, jossa ohjelmistolle on olemassa kahdet markkinat: koti- ja yrityskäyttäjät. Mallissa päädytään tulokseen, jonka mukaan verkostovaikutuksille on olemassa kriittinen taso siten, että yritys ansaitsee suurempia voittoja sallimalla kotikäyttäjien kopioida ohjelmistoa kuin että se yrittäisi estää kopioinnin kokonaan molemmissa kuluttajaryhmissä. Intertemporaalisen näkökulman tarkasteluun tuo Takeyaman malli kestokulutushyödykkeen tuottajasta. Välttyäkseen kestokulutushyödykkeen hinnoittelulle ominaiselta ajallisen epäjohdonmukaisuuden ongelmalta, yritys voi päätyä sallimaan ns. matan arvostuksen kuluttajien harjoittaman kopioinnin. Tämän avulla yrityksen on mahdollista harjoittaa intertemporaalista hintadiskriminaatiota ja päätyä ansaitsemaan korkeampia voittoja. Kopioinnin täydellinen kieltäminen johtaisi hintojen suurempaan laskuun kaikilla periodeilla kuin staattisen mallin mukaan ennustettuna. Shyn ja Thissen malli antaa viitekehyksen ongelman tarkastelulle yritysten strategisista lähtökohdista. Mallissa päädytään tulokseen, jonka perusteella verkostovaikutusten ollessa riittävän voimakkaita, päädytään korkean hinnan tasapainoon, jossa osa kuluttajista kopioi ohjelmistoa yrityksen silti ansaitessa korkeampia voittoja. Mikäli verkostovaikutukset ovat hyvin heikkoja, päädytään matalan hinnan tasapainoon, jossa kopiointia ei sallita. Tässä mallissa kuluttajien jako tehdään sen mukaan, tarvitsevatko he ohjelmistoyritysten tarjoamia tukipalveluja vai eivät. Tarkastelu tapahtuu duopolikontekstissa. Tutkielman keskeisimmät lähteet ovat: Slive, J. & Bernhardt, D. (1998): ”Pirated for profit”, Takeyama, L. N. (1997): ”The Intertemporal Consequences of Unauthorized Reproduction of Intellectual Property” sekä Shy, O. & Thisse, J.-F. (1999): ”A Strategic Approach to Software Protection”.
  • Alanen, Olli (2010)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan immateriaalioikeuksien globaalin hallinnan ja ilmastonmuutoksen välistä suhdetta. Tutkielman pääkysymys on, onko kansainvälinen immateriaalioikeussopimus rakenteellinen este ilmastoystävällisen teknologian leviämiselle ja kehittämiselle. Maailman kauppajärjestön, WTO:n, yhtenä perustamissopimuksena allekirjoitettu TRIPS (Agreement on Trade-Related Aspects of Intellectual Property Rights) on laajentanut kansainvälisen kaupankäynnin immateriaaliselle puolelle. Tutkielmassa tämän tulkitaan ilmentävän kapitalismin sisäistä laajentumista kattamaan uusia kaupankäynnin alueita. TRIPS-sopimusta lähestytään tutkielmassa uuskonstitutionalismin käsitteen kautta. Uuskonstitutionalismin avulla on mahdollista tarkastella perustuslainsäädännöllisiä tai perustuslain kaltaisia muutoksia, jotka tukevat uusliberalismin institutionalisoitumista vallan makrotasolle. Uuskonstitutionalismin mukaisesti kansallisvaltioiden suvereniteetti on heikentynyt kansainvälisten toimijoiden vallan lisääntyessä. Kansallisvaltioiden lakeihin tulkinnallisesti ensisijaisen TRIPS-sopimuksen syntyhistorian analyysi osoittaa sen syntyneen pitkälti poikkikansallisten yritysten sekä Yhdysvaltojen hallinnon toiminnan tuloksena. Valtaa on siirtynyt kansalliselta tasolta kansainväliselle organisaatiolle sekä muille ei-valtiollisille toimijoille. TRIPS:n lisäksi tutkielman kannalta keskeisen tutkimusaineiston muodostavat Kioton ilmastosopimus, sitä seurannut ilmastopoliittinen keskustelu sekä immateriaalioikeuksien ja ilmastonmuutoksen suhdetta käsittelevät julkaisut ja kannanotot. Muuta olennaista aineistoa ovat teokset, joissa pohditaan immateriaalioikeuksia globaalin poliittisen talouden näkökulmasta. Myös tulevaisuudentutkimuksen metodologiaa ja ilmastonmuutosta käsittelevät julkaisut kuuluvat keskeiseen aineistoon. Tutkielmassa nostetaan esille sekä ilmastonmuutoksen että immateriaalioikeuksien poliittinen luonne ja yhteiskunnalliset ulottuvuudet. Immateriaalioikeuksien korostetaan olevan puhtaan taloudellinen konstruktio. Tämä on siirtänyt immateriaalioikeuksien globaalin hallinnan osittain demokraattisen päätöksenteon ulottumattomiin. Myös ilmastonmuutoksen suhteen on havaittavissa samankaltaisia signaaleja. Tutkielmassa argumentoidaan, että ilmastonmuutoksen hallintaan tulisi kehittää poliittisia lähestymistapoja ortodoksisen ekonomismin ulkopuolella. Tutkielmassa edetään immateriaalioikeuksien ja ilmastonmuutoksen politisoinnin kautta niiden suhteen tarkasteluun. Suhde ilmentää sekä multilateraalisissa kauppa- että ilmastoneuvotteluissa vallitsevaa perinteisten teollisuusmaiden ja muun maailman välistä vastakkainasettelua. Sekä Kioton ilmastosopimuksen että TRIPS:n sisällöllinen analyysi osoittaa, että tutkimuksellisesti on mielekkäämpää kiinnittää huomio niiden luomassa viitekehyksessä toteutuvaan ilmastoystävällisen teknologian siirtoon ja kehittämiseen. Tämän lisäksi tutkielmassa muodostetaan tulevaisuustaulukon pohjalta neljä skenaariota, jotka kertovat ilmastonmuutoksen ja immateriaalioikeuksien mahdollisesta suhteesta vuonna 2030. Tutkielman mukaan ilmastoystävällistä teknologiaa ei oteta käyttöön riittävän nopeasti eivätkä olemassa olevat mekanismit edistä tämän toteutumista. Huomio kiinnittyy maailmanjärjestelmän valtarakenteisiin ja hegemonioihin, jotka eivät toistaiseksi tue ilmastonmuutoksen hillintää. Tutkimustieto ja käytännön toiminta ovat irrallaan toisistaan. Tutkielmassa esitetään mahdolliseksi ratkaisuksi omistajuuden muodostamiin ongelmiin valtio- ja sektorirajoja ylittävää vertaistuotantoa, joka tekisi mahdolliseksi teknologian mittakaavaltaan merkittävämmän kehittämisen ja siirron.
  • Tupasela, Aaro (2000)
    This paper proposes to discuss the shortcomings of three popular science and technology study models - the Triple Helix, Mode 2 and Entrepreneurial Science. It also focuses on the development of supra-national and national science and technology policies and the role they have played in the commercialization of university research. The three models and innovation policies are analyzed through a case study of Helsinki University Licensing Ltd. (HUL), a technology transfer company founded in 1992 by the University of Helsinki and the Finnish National Fund for Research and Development (Sitra). The purpose of the company is to patent and license innovations developed at the University of Helsinki. The paper identifies contradictions that emerge in the patenting of research developed at the University of Helsinki, Finland's largest public research university. It deploys the concepts of technological systems, diffusion of innovations and national ideologies to problematize the ubiquity of current models and policies. The study draws on interview material, policy documents, HUL documents, patenting statistics and newspaper articles. These sources are used to argue that the three models and current innovation policy lack a critical approach in looking at the technological development of the biosciences in Finland. Innovation policies are analyzed on the supra-national and national levels and compared to the strategies that have been adopted at the University of Helsinki during the 1990s. The assumptions set forth by the models are critiqued in light of obstacles HUL has encountered with patenting and licensing. The study concludes that current innovation policies are contradictory because they encourage the broad diffusion of university research and its patenting at the same time. The patenting of research confers monopoly rights over innovations and is an effective tool for the private industry to minimize risk. At the same time, however, competition and the dissemination of information are compromised. The role of individual actors is identified as an important component of the innovation process in Finland and the success of HUL. Professional know-how is a key factor in attracting business from researchers. Finally, the models are too descriptive and neglect to account for variation among different technological systems.