Browsing by Subject "imperatiivi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-8 of 8
  • Heikola, Aleksi Eero Antero (Helsingfors universitet, 2016)
    Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan monenkeskistä opintopiirikeskustelua keskustelunanalyyttisellä metodilla. Aineiston keskusteluihin osallistuu oppisopimuksella lähihoitajan ammattiin opiskelevia opiskelijoita ja heidän ohjaajiaan. Osa opiskelijoista on kakkoskielisiä ja opiskelijoiden välillä on eroa myös opiskelukokemuksessa: toiset ovat pidemmällä opinnoissaan kuin toiset. Aineisto koostuu noin 7,5 tunnista tekijän videoimista keskusteluista yhden syksyn aikana; aineisto on osa laajempaa vuorovaikutusta oppisopimuskoulutuksessa tutkivaa pitkittäishanketta. Tutkielman tavoitteena on selvittää asiantuntijuuden osoittamista opintopiirissä kahden vuorovaikutuskäytänteen avulla. Yhtäältä tavoitteena on tutkia kysymisen tehtävää asiantuntijuuden osoittajana opintopiirin osallistumiskehikossa ja toisaalta toiminnan ohjaamista (direktiivisyyttä) imperatiivilauseiden ja passiivin direktiivisen käytön avulla. Tutkielmassa paneudutaan kysymysten ja direktiivien sekventiaaliseen kontekstiin ja kielelliseen rakentumiseen tarkasteltaessa niiden tehtäviä. Tutkielmassa osoitetaan, että opintopiirin ohjaaja käyttää kysymistä oman agendansa ajamiseen ja osoittaakseen kokeneiden opiskelijoiden asiantuntijuutta. Myös opiskelijoiden keskinäiset kysymykset tekevät näkyväksi kokeneempien opiskelijoiden asiantuntija-asemaa, mutta lisäksi ne toimivat kokemattomampien opiskelijoiden keinona hakea käytännön neuvoja ja tietoa. Kysymysten kielelliset rakennuskeinot vaihtelevat, ja kysymysten muotoilussa käytetään apuna esimerkiksi liitepartikkeleita. Opintopiirissä direktiivejä käytetään tiuhasti etenkin käytännön hoitotyön harjoitustilanteissa kuten verenpaineen mittaamisessa tai insuliinin pistämisessä. Direktiivit muodostavat ryppäitä ja toimivat yhteistyössä keskenään. Imperatiivilausetta käytetään ohjaamiseen etenkin silloin, kun kokematonta opiskelijaa ohjataan yksityiskohtaisesti jo meneillään olevassa hoitotoimenpiteessä. Passiivi puolestaan toimii direktiiveissä vastuunsiirtäjänä ja ammattiosaajien joukon luojana. Oppisopimuskoulutus on vakiinnuttanut paikkansa koulutuskentällä, joten asiantuntijuuden rakentumisen kielellinen analyysi on tärkeää ulottaa myös oppisopimuskoulutukseen.
  • Siilivask, Kadri (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tiivistelmä – Referat – Abstract Tarkastelen tutkielmassa sitä, millaisia direktiivejä S2-oppijat käyttävät kotoutumiskoulutuksen suomen kielen lopputestin suullisessa osuudessa. Nauhoitetun testitilanteen puheenvuoron aloittaa aina fiktio-osallistuja ja sen jälkeen on suomen oppijalla tehtävänä reagoida. Yhteensä oppijan täytyy reagoida suullisesti kuuteen eri tilanteeseen, jossa heidän täytyy tehtävänannosta riippuen muodostaa tiedonhakukysymys, suositus, kielto, pyyntö, direktiivistä kieltäytyminen ja toivomus. Nauhoituksia on 17, jossa jokaisessa on reagointi kuuteen erilaiseen tilanteeseen eli yhteensä 104 eri vastausta. Direktiivisen lausuman merkitys riippuu tavasta ja tilanteesta, miten ja missä se on sanottu. Väärin käytetty imperatiivilause tai direktiivi voi johtaa ihmisten välisiin epäselvyyksiin ja väärinkäsityksiin. Imperatiivin väärä tulkinta uhkaa erityisesti suomea toisena kielenä oppijia. Selvitän, millaisia direktiivejä testiin osallistujat käyttävät ja vaikuttaako osallistujien äidinkieli direktiivien valintaan. Aineiston tarkastelu osoittaa, että oman äidinkielen vaikutus direktiivien tuottamisessa oli analysoiduissa äänitysten litteroinneissa selvästi nähtävissä. Jos esimerkiksi viroa ensikielenään puhuva vastaaja ei osannut sanoa direktiiviä täydellisesti suomen kielellä niin se sanottiin joko melkein täysin viron kielellä lisäten sinne suomenkielenmukaisia nyansseja tai tuntemattomia suomen kielen sanoja korvattiin vironkielisillä sanoilla. Niihin tuotettuihin direktiiveihin ei ollut vaikuttanut pelkästään äidinkielen aksentti, sanasto ja viron kielen mukaiset vokaaliharmoniat vaan myös tapa, miten viron kielellä direktiivejä tuotetaan. Lisäksi huomasin sen, että direktiivit oli tuotettu melko odotuksenmukaisesti. Testiin osallistuneet olivat suurimmilta osin oppineet testiä edeltävällä suomen kielen kurssilla vähintään minimin, eli heillä oli melko laaja sanavarasto sekä taitoa koostaa erityyppisiä lauseita sekä toivomuksia. Vaikka tuotettu direktiivi ei koostunut kieliopillisesti oikeanlaisesta lauseesta, välitti se silti useimmissa tapauksissa pääviestin eteenpäin. Tutkimustulokset osoittavat myös, että väärinymmärtämistilanteita, joissa vastaaja oli tuottanut direktiivin, jota olisi ollut todellisessa tilanteessa todella vaikeaa ymmärtää esiintyi vähän. Ne vastaukset, jotka eivät vastanneet tehtävää ilmaisivat, että opiskelija itse ei ollut ymmärtänyt tehtävää ja tilannetta, johon hänen oli annettava vastaus. Tämä tutkimus voi olla avuksi kielitaitoa mittaavien testien laatimisessa, kehittämisessä ja testien sisällön suunnittelussa. Suomen kielen tasotestien analysoimisesta on apua myös oppimateriaalien laatijoille. S2-oppijoiden direktiivien oikein käyttämisen taito on tärkeää, koska se auttaa kielenoppijaa sopeutumaan paremmin uuteen yhteiskuntaan. S2-oppijoiden direktiivien käytön tarkemmasta tutkimuksesta on hyötyä sekä opettajille että niille ihmisille, jotka opiskelevat suomen kieltä toisena kielenä.
  • Karlsson, Lena (1988)