Browsing by Subject "implementaatio"
Now showing items 1-5 of 5
-
(Helsingin yliopisto, 2022)The objective of the shortest common superstring problem is to find a string of minimum length that contains all keywords in the given input as substrings. Shortest common superstrings have many applications in the fields of data compression and bioinformatics. For example, a common superstring can be seen as a compressed form of the keywords it is generated from. Since the shortest common superstring problem is NP-hard, we focus on the approximation algorithms that implement a so-called greed heuristic. It turns out that the actual shortest common superstring is not always needed. Instead, it is often enough to find an approximate solution of sufficient quality. We provide an implementation of the Ukkonen's linear time algorithm for the greedy heuristic. The practical performance of this implementation is measured by comparing it to another implementation of the same heuristic. We also hypothesize that shortest common superstrings can be potentially used to improve the compression ratio of the Relative Lempel-Ziv data compression algorithm. This hypothesis is examined and shown to be valid.
-
Ministeriöstä maakuntiin : Tutkielma kansallisen laajakaistastrategian alueellisesta toimeenpanosta (2007)1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alkupuolella hallinto kohtasi länsimaissa merkittäviä, sen toiminnan tehostamiseen tähtääviä uudistuksia. Strategioiden laatiminen ja toimeenpano tulivat näiden uudistusten myötä ajankohtaisiksi. Strategioiden toimeenpanovaihetta tarkasteleva implementaatiotutkimus antaa hallinnon tehostamispyrkimysten kannalta ristiriitaisen käsityksen strategiatyön tehokkuudesta. Implementaatiotutkimus on osoittanut, että strategioiden toimeenpanoon liittyy erilaisia toimeenpanoa hidastavia ja vaikeuttavia tekijöitä. Tutkielmassa tarkastellaan kansallisen laajakaistastrategian alueellista implementaatiota kahdessa maakunnassa. Teoreettisen taustan tutkielmalle muodostaa implementaatiotutkimus käsitteineen ja viitekehyksineen. Tutkielman keskeisiä käsitteitä ovat ohjausjärjestelmä, ohjaus ja implementaatio. Tutkielman tehtävänä on selvittää strategian implementaatioon ja sen tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä näiden tekijöiden keskinäistä painoarvoa. Implementaatiotutkimusta on usein kritisoitu siitä, että se on tuottanut listoja toimeenpanoon vaikuttavista tekijöistä selvittämättä tarkemmin tekijöiden keskinäisiä voimasuhteita. Tutkielma on vertaileva tapaustutkimus, jossa kuvataan yksityiskohtaisesti kahden maakunnan laajakaistastrategiaprosessia näitä vertaillen. Kahden maakunnan valinta perustuu kaikki maakunnat kattavaan luokitteluun laajakaistastrategian toimeenpanon kannalta keskeisten sosio-ekonomisten tekijöiden suhteen. Tällaisia tekijöitä ovat maakunnan taloudellinen tilanne, väestön ikärakenne ja asukastiheys. Tutkielman varsinainen tutkimusaineisto kerättiin kahden maakunnan osalta puolistrukturoiduin teemahaastatteluin. Strategian toimeenpanon tehokkuutta määrittelee ennen muuta sitä toimeenpanevan organisaation hallinnollinen järjestelmä. Hallinnollisella järjestelmällä on keskeinen merkitys implementaatioprosessiin osallistuvien tahojen ja henkilöiden sitoutumisen asteeseen, yhteistyön, kumppanuuden ja yhteisten visioiden syntymiseen sekä keskusteluyhteyden luomiseen. Tutkimuksessa on hahmoteltu idea kollegiaalisesta hallinnollisesta järjestelmästä, joka perustuu kumppanuuteen ja alueellisten toimijoiden vahvaan keskinäiseen integraatioon järjestelmän puitteissa. Kollegiaalinen hallinnollinen järjestelmä on sellainen järjestelmä, joka mahdollistaa edellä mainittujen toimeenpanoa helpottavien ja tehostavien tekijöiden syntymisen.
-
(Helsingfors universitet, 2010)The educational reform, launched in Finland in 2008, concerns the implementation of the Special Education Strategy (Opetusministeriö 2007) under an improvement initiative called Kelpo. One of the main proposed alterations of the Strategy relates to the support system of comprehensive school pupils. The existed two-level model (general and special support) is to be altered by the new three-level model (general, intensified and special support). There are 233 municipalities involved nationwide in the Kelpo initiative, each of which has a municipal coordinator as a national delegate. The Centre for Educational Assessment [the Centre] at the University of Helsinki, led by Professor Jarkko Hautamäki, carries out the developmental assessment of the initiative's developmental process. As a part of that assessment the Centre interviewed 151 municipal coordinators in November 2008. This thesis considers the Kelpo initiative from Michael Fullan's change theory's aspect. The aim is to identify the change theoretical factors in the speech of the municipal coordinators interviewed by the Centre, and to constitute a view of what the crucial factors in the reform implementation process are. The appearance of the change theoretical factors, in the coordinators' speech, and the meaning of these appearances are being considered from the change process point of view. The Centre collected the data by interviewing the municipal coordinators (n=151) in small groups of 4-11 people. The interview method was based on Vesala and Rantanen's (2007) qualitative attitude survey method which was adapted and evolved for the Centre's developmental assessment by Hilasvuori. The method of the analysis was a qualitative theory-based content analysis, processed using the Atlas.ti software. The theoretical frame of reference was grounded on Fullan's change theory and the analysis was based on three change theoretical categories: implementation, cooperation and perspectives in the change process. The analysis of the interview data revealed spoken expressions in the coordinators' speech which were either positively or negatively related to the theoretical categories. On the grounds of these change theoretical relations the existence of the change process was observed. The crucial factors of reform implementation were found, and the conclusion is that the encounter of the new reform-based and already existing strategies in school produces interface challenges. These challenges are particularly confronted in the context of the implementation of the new three-level support model. The interface challenges are classified as follows: conceptual, method-based, action-based and belief-based challenges.
-
(Helsingfors universitet, 2010)According to certain arguments, computation is observer-relative either in the sense that many physical systems implement many computations (Hilary Putnam), or in the sense that almost all physical systems implement all computations (John Searle). If sound, these arguments have a potentially devastating consequence for the computational theory of mind: if arbitrary physical systems can be seen to implement arbitrary computations, the notion of computation seems to lose all explanatory power as far as brains and minds are concerned. David Chalmers and B. Jack Copeland have attempted to counter these relativist arguments by placing certain constraints on the definition of implementation. In this thesis, I examine their proposals and find both wanting in some respects. During the course of this examination, I give a formal definition of the class of combinatorial-state automata , upon which Chalmers's account of implementation is based. I show that this definition implies two theorems (one an observation due to Curtis Brown) concerning the computational power of combinatorial-state automata, theorems which speak against founding the theory of implementation upon this formalism. Toward the end of the thesis, I sketch a definition of the implementation of Turing machines in dynamical systems, and offer this as an alternative to Chalmers's and Copeland's accounts of implementation. I demonstrate that the definition does not imply Searle's claim for the universal implementation of computations. However, the definition may support claims that are weaker than Searle s, yet still troubling to the computationalist. There remains a kernel of relativity in implementation at any rate, since the interpretation of physical systems seems itself to be an observer-relative matter, to some degree at least. This observation helps clarify the role the notion of computation can play in cognitive science. Specifically, I will argue that the notion should be conceived as an instrumental rather than as a fundamental or foundational one.
-
(2004)Tutkimus perustuu Euroopan komissiolle tehtyyn kanteeseen Suomen valtiota vastaan lääkekorvattavuusdirektiivin epätäydellisestä implementaatiosta, Euroopan yhteisön tuomioistuimen Suomen valtiolle antamasta tuomiosta ja tuomion jälkeen tapahtuneesta direktiivin implementaatiosta suomalaiseen sairausvakuutusjärjestelmään. Tutkimus on tapausselostus ja teoreettisena pohjana tutkimuksessa on käytetty D. Palumbon ja H. Siedentopfin & J. Zillerin implementaatioteorioita. Implementaatioteoriaa on muokattu edelleen käytettäväksi tutkittaessa transparenssidirektiivin implementaatiota Euroopan unionista kansalliselle tasolle. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut löytää päätöksentekoon liittyvät toimijatahot ja sidosryhmät Suomessa, jotka ovat vastanneet lääkekorvattavuuskysymyksistä. Euroopan unionin komissio vei Suomen valtion 8.6.2000 Euroopan yhteisön tuomioistuimeen. Euroopan yhteisön tuomioistuin antoi tuomion Suomen valtiolle heinäkuussa vuonna 2003. Tuomiossa todettiin Suomen rikkoneen Euroopan yhteisön transparenssidirektiiviä, joka ohjaa lääkekorvauskäytäntöjä Euroopan talousalueen sisällä. Erimielisyydessä oli kyse kielteisten hintapäätösten perusteluista ja erityiskorvattavuusmenettelykäytännöstä Suomessa. Päätöksessä todettiin, että Suomen lainsäädäntö ei ollut lääkkeiden erityiskorvattavuuden koskevan päätöksentekomenettelyn osalta yhteisölainsäädännön transparenssidirektiivin (89/105/ETY) mukainen. Tuomioistuimen mukaan Suomi oli rikkonut lääkkeiden erityiskorvattavuudesta päätettäessä yhteisön avoimen hallinnon periaatetta, eikä ollut noudattanut sovittuja määräaikoja päätöksenteossa. Syksyllä 2003, Suomen hallitus antoi eduskunnalle esityksen sairausvakuutuslain muuttamisesta yhteisölainsäädännön mukaiseksi. Sairausvakuutuslakia ehdotettiin muutettavaksi niin, että lääkkeiden erityiskorvattavuuden päätösprosessi toteutettaisiin jatkossa hakemusmenettelyn periaatteita noudattaen. Hallitus esitti, että muutokset sairausvakuutuslaissa lääkkeiden erityiskorvattavuuden osalta saatettaisiin voimaan vuoden 2004 alusta. Lääkkeiden erityiskorvattavuuden osalta tarvittavat asetukset ja säädökset implementoitiin sairausvakuutuslakiin ja käytäntöön vuoden 2004 alusta. Lääkkeiden erityiskorvattavuuskysymykset ovat Suomessa Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimivan vakuutusosaston ja sen alaisuudessa toimivan hintalautakunnan vastuualuetta. Hintalautakunta on toimivaltainen viranomainen päätettäessä lääkkeiden erityiskorvattavuuksista. Valtiovaltaa lääkekorvauskysymyksissä edustaa Kansaneläkelaitos. Suurin syy transparenssidirektiivin epätäydelliseen implementaatioon Suomessa oli osapuolten näkökantojen ero tulkita transparenssidirektiivin sisältöä. Asiassa oli kyse lääkkeiden erityiskorvattavuusmenettelyn tunnustamisesta Suomessa hakemusmenettelyksi. Suomen sairausvakuutuslaissa ei ollut säädetty direktiivin noudattamiseen liittyviä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä koskien lääkkeiden erityiskorvausta koskevien päätösten käsittelyjen määräaikoja, perusteluvelvollisuudesta hylkäystapauksessa hakijalle ja päätöksien valitusoikeudesta. Tuomion seurauksena Suomi loi järjestelmän, joka tukee erityiskorvattavien lääkeaineiden korvauskäytäntöä Euroopan unionissa määritellyllä tavalla transparenssidirektiiviin 89/105/ETY mukaisesti. Muutosten myötä Suomi implementoi eurooppalaisen lääkekorvausjärjestelmän suomalaiseen sairausvakuutusjärjestelmään.
