Browsing by Subject "implisiittinen lukija"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Salokanto, Salla (Helsingfors universitet, 2017)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan blogikirjoitusten lukijapaikkoja ja kommentoijien suhtautumista niihin. Lukijapaikka on tekstiin rajautuva vastaanottajan tila, jota rajaavat tekstin vastaanottajaan suuntautuvat oletukset. Tutkielman aineistona on 12 blogikirjoitusta kommentteineen. Kuusi tekstiä on peräisin yksityishenkilön kirjoittamasta opetusalan blogista ja kuusi institutionaalisesta opetusalan blogista. Tutkielmassa tarkastellaan, millaisia lukijapaikkoja näiden kahden blogin blogikirjoituksiin hahmottuu. Lukijapaikka on monitasoinen käsite, ja sitä tarkastellaan muun muassa blogikirjoitusten esisopimusten, tekstiin muotoutuvien sisä- ja ulkoryhmien, puhuttelujen sekä direktiivien kautta. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, kuinka blogikirjoitusten kommenteissa suhtaudutaan pohjatekstin lukijapaikkojen rajauksiin: Millaisiin lukijapaikkojen rajauksiin otetaan kantaa? Millaisin keinoin? Tutkielmassa kommentit on jaoteltu kolmeen kategoriaan: 1) Kommentissa tuetaan tekstin lukijapaikkojen rajauksia 2) Kommentissa kyseenalaistetaan jokin pohjatekstiin hahmottuva lukijapaikka 3) Kommentissa ei oteta kantaa tekstin lukijapaikkoihin. Tämän jaottelun pohjalta tarkastellaan eri kategorioille tyypillisiä kielenpiirteitä sekä sitä, millaiset lukijapaikan rajaukset kirvoittavat kunkin kategorian kommentteja. Keskeisiksi tarkastelun kohteiksi nousevat evaluointi, suhtautumisen ja kohteliaisuuden keinot, persoonailmausten vaihtelu, oman kokemuksen käyttäminen argumenttina sekä moniäänisyyteen suuntautumisen tavat eli dialoginen laajentaminen tai supistaminen. Tutkielmassa osoitetaan, että eri kategorioiden kommenteissa käytössä ovat osin erilaiset kielelliset keinot. Lisäksi havaitaan, että blogikirjoituksen lukijapaikan rajauksen tavat vaikuttavat siihen, millaista kommentointia kirjoitus verkossa kirvoittaa. Ristiriitaisia, tiukkaan rajattuja tai kielteiseksi hahmottuvia lukijapaikkaa kyseenalaistetaan aineistossa eniten. Löyhärajaisia tai neutraaleja lukijapaikkoja ja blogikirjoituksessa ylläpidettyä etäkohteliaisuutta taas seuraa objektiivisuuteen pyrkivä kommentointi. Sen sijaan blogikirjoituksen aiheella ei tässä aineistossa ole yhtä havaittavaa vaikutusta siihen, millaisia kommentteja tekstit saavat.
  • Pasanen, Anna (Helsingfors universitet, 2015)
    Tutkielmani tarkastelee eläimen representaatiota Aravind Adigan (s. 1974) esikoisromaanissa The White Tiger (2008). Keskityn erityisesti tarkastelemaan Adigan teoksessa esiintyvien eläinrepresentaatioiden tyyppejä, pohtimaan niiden merkityksiä lukijan tulkintaa ohjailevina elementteinä sekä arvioimaan niiden suhdetta teoksen kulttuuriseen kontekstiin. Tutkimustani taustoittaa poikkitieteellisen eläintutkimuksen (animals studies) tieteenalan tarjoamat analyysimallit, erityisesti John Simonsin ja Steve Bakerin eläimen representaatioon keskittyvät tutkimukset. Lisäksi kohdeaineiston kulttuurisen kontekstin vuoksi Intian kulttuuriin ja kirjallisuushistoriaan liittyvä tutkimustieto on työssäni keskeisessä roolissa. Tutkielmassani osoitan, että The White Tiger -romaanissa esiintyvät eläinrepresentaatiot voidaan ryhmitellä strategiaan, tekniikoihin ja ilmenemismuotoihin, joiden yhteisen lopputuloksen voi tulkita kulttuuriseksi representaatioksi. Johtavaksi representaatiostrategiaksi nimeän trooppien, erityisesti metaforan, ja symbolin käytön, jota antropomorfismin ja sen käänteisen muodon, zoomorfismin, tekniikat täydentävät. Osoitan, kuinka strategian ja tekniikoiden yhdistelmät ilmenevät Adigan teoksessa erityisesti lingvistisellä tasolla (sanastona, erisniminä sekä yleisenä kielenkäyttönä), mutta myös varsinaisissa eläimien kuvauksissa. Päädyn osoittamaan, että The White Tiger -romaanin eläinrepresentaatioilla on lukijan tulkintaa ohjaileva merkitys, joka kytkeytyy vahvasti teoksen kahden tason, implisiittisen tason sekä tarinan sisäisen tason, väliseen vuorovaikutukseen. Lisäksi todistan, että teoksen eläinrepresentaatiot eivät antroposentrisyydestään huolimatta ole eläintutkimuksen parametrien mukaisesti haitallisia, sillä ne herättävät lukijan pohtimaan omaa suhtautumistaan eläimeen.