Browsing by Subject "improvisointi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Weckroth, Otso (Helsingfors universitet, 2016)
    Aims. The present national core curriculum of Finnish comprehensive school highlights creative music making, such as improvising and composing, as one of the main contents and aims of music education. Firstly, the primary aim of this research is to study how music teachers conceptualize creative music making and what kind of meanings they give for creative music making in elementary school context. Secondly, the study explores what are teachers' perceptions of their qualifications on teaching creative music making, and where they view that the qualifications originated from. Finally, the study finds out what kind of support are teachers getting for teaching creative music making, and what kind of obstacles are preventing them from teaching creative music making. Methodology. This research is a qualitative case study. It is based on five thematic interviews with teachers who teach music in elementary school. The analysis of the data includes features from content analysis and fenomenographic analysis. Results and conclusions. The interviewees expressed diverse conceptions about creative music making and their conceptions were similar to the forms of creative music making highlighted in previous literature and theory. The interviewees were able to adapt the exercises for different age levels. Furthermore, they experienced creative music making as a meaningful part of music education for multiple reasons. According to the interviewees, creative music making improved learning skills, joy of learning and skills of thought. It also strengthen the active role and creative self-expression of the pupil. Interviewees also highlighted the transfer effect of the creative music making. It was also experienced meaningful for grouping and developing social atmosphere. However, all the interviewees experienced their qualification for teaching creative music making at least partially insufficient. Qualifications were more often originated from hobbies and from prior work experience than from university education. Almost all of the interviewees experienced that new teaching material and updating training is needed. In addition, the interviewees experienced that the lack of resources in time, environment and equipment were obstacles for teaching creative music making. Also, the competence of the teachers and group related factors were seen as obstacles for creative music making. The study highlights that there is a need to pay more attention to the material and time resources as well as to teachers receiving better university level training for teaching creative music.
  • Haavisto, Panu (Helsingfors universitet, 2015)
    Jazzia määriteltäessä pidetään musiikin improvisatorista luonnetta usein yhtenä tärkeimmistä edellytyksistä. Määritelmien lähtökohtana on yleensä ollut pienyhtyejazz. Big band on jazzmusiikkikulttuurin suuri orkesterikokoonpano, joka poikkeaa monin tavoin pienyhtyejazzista. Suuremman orkesterin selkeän yhteissoiton ja -soinnin saavuttamiseksi on perinteisesti turvauduttu tarkempiin sovituksiin, jolloin säveltäjän, sovittajan ja orkesterinjohtajan roolit ovat korostuneet soittajia enemmän. Siksi big bandin on väitetty rajoittavan jazzissa olennaisinta, improvisaatiota ja spontaaniutta. Kuitenkin myös Hassisen Tangentissa improvisaatio on merkittävässä osassa: sooloja on noin puolet teoksen kokonaiskestosta. Tässä tutkielmassa tarkastellaan improvisaatio-osuuksien merkitystä Tangentissa sekä rakenteellisesti että jazzmusiikkikulttuurin kuulumisen näkökulmasta. Tangentti on valikoitunut tutkimuskohteeksi, koska se sijaitsee monien musiikkikulttuurien rajapinnalla: big band instrumenttina sitoo sävellyksen jazzkulttuurin, sointi muistuttaa paikoitellen euroklassista nykymusiikkia, ja myös tangovaikutteet lisäävät oman sävynsä. Muita tärkeitä kriteereitä ovat suomalaisuus, uutuus ja se, että sävellykseen sisältyy improvisaatiota. Musiikkianalyysin teoreettisena lähtökohtana käytetään Ingrid Monsonin esittämää musiikillisen intensiteetin kasvua (musical intensification). Monson kritisoi jazzmusiikin akateemisen tutkimuksen perustumista euroklassiseen estetiikkaan. Siksi hän korostaa haastatteluiden merkitystä jazzin estetiikan afroamerikkalaisten piirteiden havaitsemiseksi. Mikko Hassisen Tangentin merkitykset muovautuvat Yhdysvalloissa syntyneen jazzkulttuurin taustaa vasten, mutta Suomessa sävelletyn ja suomalaisten muusikoiden esittämässä musiikissa ja sitä ympäröivässä musiikkikulttuurissa on myös omat sävynsä. Näiden erityispiirteiden selvittämiseksi tehtiin teemahaastattelut Tangentin säveltäjän Hassisen sekä Traveller-levytyksessä soolon soittavien muusikoiden saksofonisti Järvelän ja pasunisti Sarikosken kanssa. Haastatteluiden tulkinnan ote on aineistolähtöinen. Haastatteluista edetään musiikkianalyysiin, jossa tukena käytetään Monsonin mallin mukaisesti haastatteluaineistoa. Analyysi kohdistuu Hassisen (2008) UMO:n kanssa tekemän Traveller-albumin versioon Tangentista. Analyysin apuna käytetään sooloista tehtyjä transkriptioita ja sävellyksen partituuria.