Browsing by Subject "informaatio - prosessointi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Suokas, Janne (2003)
    Tutkielmassa tarkastellaan pystytäänkö organisaatioiden päätöksentekoon liittyvien työvaiheiden uudelleenjärjestelyllä tehostamaan itse lopulliseen päätöksentekoon tähtäävää toimintaa. Mielenkiinto kohdistuu erityisesti hierarkkisten organisaatiorakenteiden avulla toteutettuun informaation prosessoinnin sekä päätöksenteon hajauttamiseen. Informaation prosessoinnilla tarkoitetaan kaikkia niitä työvaiheita, joiden avulla organisaatio muokkaa niin sanotusta raakainformaatiosta itselleen sopivaa ja käyttökelpoista muokattua tietoa. Tutkimusongelmana on miten organisaation sisällä tapahtuva informaation prosessointi tulisi järjestää, jotta se voitaisiin suorittaa tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat prosessoinnista organisaatiolle aiheutuva viive sekä prosessointia suorittavien agenttien palkkakustannukset. Tutkimusongelma liittyy tiiviisti organisaatioiden johtamistapahtumaan ja erityisesti siellä tapahtuvaan päätöksentekoon. Päätöksentekoon tähtäävää prosessia pyritään mallintamaan luomalla informaation prosessointiin keskittynyt verkosto. Verkosto koostuu informaation prosessointiin keskittyneistä agenteista sekä verkostossa ylimmällä tasolla olevasta päätöksentekijästä. Verkoston tarkoituksena on kuvata päätöksenteon taustalta yleensä löytyvää laajempaa päätöstä valmistelevaa työvaihetta. Tämä työvaihe on melko yleisesti järjestetty ainakin jonkin asteisesti hierarkkiseen muotoon ja sen vuoksi tutkielmassa tarkastellaan juuri hierarkkisen organisaatiomallin etuja informaation prosessoinnissa. Hierarkian avulla pystytään hajauttamaan tehokkaasti informaation prosessointiin liittyviä eri työvaiheita ja näin nopeuttamaan koko prosessia. Tutkielmassa pyritään esittämään perusteluja hierarkkisen organisaatiomallin yleisyydelle sekä sen käytölle etenkin päätöksentekoon keskittyneissä verkostoissa. Hierarkian käyttöä perustellaan sen tehokkuudella hajautetussa päätöksentekomallissa ja toisaalta tämän oletetun tehokkuuden avulla perustellaan hierarkian yleisyyttä organisaatioiden rakenteissa. Käsiteltävän mallin avulla pyritään muodostamaan perusteet tehokkaalle informaation prosessointiin keskittyneelle organisaatiolle. Organisaation hierarkkisten rakenteiden avulla mallinnetaan tehokas päätöksentekoon keskittynyt verkosto, jossa päätöksentekoon kuluvaa aikaa minimoidaan vaihtelemalla esimerkiksi prosessointiin osallistuvien agenttien määrää sekä järjestystä ja samalla hierarkiassa vallitsevia esimies-alais -suhteita.
  • Sinervo, Timo (2000)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida työtä ja henkilöstön hyvinvointia vanhustenhuollossa useista näkökulmista. Tutkimuksessa kuvattiin vanhustenhuollon työtä ja sen ongelmia, selvitettiin stressiä ja työtyytyväisyyttä selittäviä tekijöitä, työn piirteiden ja stressitekijöiden yhteyksiä, asiakkaiden kuntoisuuden, stressitekijöiden, fyysisen kuormittavuuden ja stressioireiden yhteyksiä tuki- ja liikuntaelinten oireisiin sekä kuvattiin työntekijöiden asiakasta koskevaa tietoa ja sen kulttuurisia piirteitä. Tutkimusaineistoina käytettiin henkilöstökyselyä, henkilöstöhaastattelua ja asiakasmittauksia. Tutkimusaineistot kerättiin vanhainkodeista, terveyskeskuksen vuodeosastoilta sekä kotipalvelusta ja kotisairaanhoidosta. Aineistojen analyysiin käytettiin t-testiä, regressioanalyysiä sekä konfirmatorista faktorianalyysiä (LISREL-ohjelma). Laadullisessa osassa työntekijöiden vanhuksia koskevat käsitykset jaettiin kategorioihin sekä kvantifioitiin. Kategorioiden käyttöä ja tietorakenteita analysoitiin korrelaatiotarkastelun avulla. Työ vanhusten laitoshoidossa todettiin sekä psyykkisesti että fyysisesti erittäin kuormittavaksi. Kotihoidossa psyykkisiä ja fyysisiä oireita oli vähemmän. Laitoshoidossa suurimpia ongelmia olivat ergonomiset ongelmat, kiire, asiakassuhteiden rasittavuus, haasteettomuus, työn sirpaleisuus, vähäinen itsenäisyys ja palaute. Eri stressioireita ja työtyytyväisyyttä voitiin selittää pääasiassa eri tekijöillä. Hyvin organisoidulla työllä todettiin voitavan vähentää kiireen tunnetta ja tätä kautta myös fyysistä kuormittavuutta. Työn psykososiaalisten ominaisuuksien yhteyden todettiin kuitenkin välittyvän fyysisiin rasitusoireisiin selkeämmin psyykkisen stressin kuin fyysisen kuormituksen kautta. Asiakkaiden kuntoisuudella todettiin olevan merkitystä kuormittumisessa. Kuormittuminen liittyi työntekijöiden tulkintaan siitä, miten rasittaviksi asiakkaat koettiin. Työntekijöiden työtä ohjaava tieto oli hyvin erilaista ja työkulttuurien todettiin olevan ristiriitaisia. Silloin, kun vanhuksia kuvattiin avun tarpeen tai sairauden kautta, yhteyksiä muihin käsitejärjestelmän osiin oli vähän. Tällöin korostettiin harvoin asiakkaiden sosiaalisten suhteiden, elämän mielekkyyden, yksilöllisyyden tai sosiaalisen tuen merkitystä. Kun asiakkaita kuvattiin persoonallisten ja sosiaalisten tekijöiden avulla, käsitejärjestelmän osilla oli runsaasti yhteyksiä toisiinsa ja perushoito, sosiaaliset suhteet ja psyykkiset tekijät yhdistyivät kokonaisuudeksi. Stressin ja työtyytyväisyyden pääteltiin olevan erillisiä ilmiöitä, mutta niitä selittävillä tekijöillä on keskinäisiä yhteyksiä. Tutkimus antoi tukea oletuksille, että työn psykososiaalisilla tekijöillä ja erityisesti psyykkisellä stressillä on merkitystä tuki- ja liikuntaelinten oireiden esiintymisessä, ja että järjestämällä työ hyvin voidaan vaikuttaa fyysiseen kuormitukseen. Koska asiakkaisiin liittyvät stressitekijät osoittautuivat merkittäviksi stressitekijöiksi ja toisaalta käsitykset asiakkaista vaihtelivat voimakkaasti, saattaa työorientaatiolla olla yhteys myös työntekijöiden stressiin ja työssä viihtymiseen. Laitoshuollon kehittämisessä haastavammaksi ja vähemmän rasittavaksi olisi otettava huomioon työntekijöiden erilaiset tiedot ja erilaiset työorientaatiot. Jatkotutkimuksissa olisi siirryttävä pitkittäisasetelmien ja laajempien otosten käyttöön, jotta voidaan selvittää kausaalisuuden suuntaa toisaalta erilaisten organisaatioratkaisujen merkitystä.