Browsing by Subject "informal learning"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Juutinen, Heli (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkimus käsittelee suomalaisten nuorten englannin käyttöä kouluajan ulkopuolella. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten lukioikäiset nuoret käyttävät englantia vapaa-ajallaan, mikä motivoi heitä näihin aktiviteetteihin, ja kokevatko he oppineensa englantia näiden aktiviteettien avulla. Tutkimuskysymyksiin sisältyi myös se, mitä mieltä opiskelijat olivat koulussa opitun englannin ja vapaa-ajalla käytettävän englannin välisestä suhteesta. Tutkimukseen osallistui kahdeksan oppilasta kaikilta vuosikursseilta yhdestä lukiosta Helsingissä. Kyseessä on kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Haastateltaville esitettiin ennalta laadittuja kysymyksiä sekä lisäkysymyksiä, jotka nousivat esiin haastattelutilanteessa. Haastattelut nauhoitettiin oppilaiden koululla. Jälkeenpäin ne litteroitiin ja käännettiin englanniksi tutkielmaa varten. Tulokset osoittavat, että suostuin englanninkielinen aktiviteetti on TV-sarjojen tai elokuvien katselu. Englantia myös puhutaan sukulaisten, ystävien, ja kumppanien kanssa, ja oppilaita motivoi heidän oma kiinnostuksensa näihin aktiviteetteihin. Koulussa opittu englanti arvioidaan yleisesti negatiivisesti, kun taas vapaa-ajalla käytetty englanti koetaan vapaaksi ja mukavaksi. Oppimisen koetaan olevan mahdollista molemmissa ympäristöissä, joskin kouluajan ulkopuolisesta oppimisesta pidetään enemmän. Englannin käytön koetaan olevan hyvin erilaista näissä ympäristoissä. Lukion opetussuunnitelmassa korostetaan englannin roolia kansainvälisen kommunikaation kielenä. Tutkimukseen osallistuneet opiskelijat eivät kuitenkaan koe saaneensa opetusta, jossa kommunikaatio olisi pääosassa, vaan painottavat koulussa käytetyn englannin olevan arvosanakeskeistä ja täydellisyyteen tähtäävää. Loppupäätelmänä voidaan sanoa, että lukiolaiset kokevat vapaa-ajalla opitun ja käytetyn englannin olevan mukavampaa, monipuolisempaa ja hyödyllisempää kuin koulussa opitun ja käytetyn englannin.
  • Terhemaa, Oskari (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tämä tutkielma käsittelee suomalaisten lukio-oppilaiden kokemuksia informaalista englanninoppimisesta. Tutkielman tarkoituksena on kartoittaa, miten nuoret oppivat englantia vapaa-ajan aktiviteeteissa ja minkä kielitaidon osa-alueiden he kokevat kehittyneen. Aktiviteeteista keskityn analysoimaan erityisesti videopelejä. Tutkielmassa pohditaan myös, mitä pedagogisia seurauksia tuloksilla voisi olla. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimivat informaalin oppimisen ja vieraan kielen oppimisen (SLA) tieteenalojen tutkimukset. Erityisesti esittelen aiempaa tutkimusta videopelien vaikutuksesta kieltenoppimiseen. Tutkielmassa käytetty aineisto koostuu kyselylomakkeella kerätyistä vastauksista ja puolistrukturoiduista haastatteluista. Kyselyn osallistujat ovat suomalaisia lukio-opiskelijoita eteläsuomalaisesta lukiosta. Kaiken kaikkiaan sain yhteensä 117 vastausta kyselyyni. Kyselyn vastausten perusteella haastateltavaksi valikoitui kolme vapaaehtoista opiskelijaa. Haastatteluiden yhteenlaskettu kesto on noin 95 minuuttia. Aineiston analyysissä on käytetty pääosin laadullisia sisällönanalyysin menetelmiä. Olen sen lisäksi täydentänyt analyysiä kyselyaineiston pohjalta laadituilla kvantitatiivisilla laskelmilla. Haastatteluiden analyysi nojaa kerronnallisen teemahaastattelun periaatteisiin. Tutkimusaineiston perusteella lukio-opiskelijat käyttävät englantia paljon vapaa-ajallaan. He kokevat oppineensa erityisesti sanastoa koulun ulkopuolisista aktiviteeteista. Haastatteluun osallistuneet opiskelijat kokevat oppineensa jopa enemmän englantia koulun ulkopuolella kuin koulussa. He nostavat esiin sanaston laajenemisen lisäksi kuullun- ja luetun ymmärtämistaitojen, puhetaitojen ja vuorovaikutustaitojen kehittymisen. Tutkimuksen osallistujat kokevat tv-sarjojen ja elokuvien katsomisen ilman tekstityksiä ja englannin käytön tosielämän keskusteluissa hyödyllisimmiksi vapaa-ajan aktiviteeteiksi kielitaidon kehittymisen kannalta. Aktiivisesta englannin käytöstä vapaa-ajalla ylipäätään seuraa luonnollisesti paljon oppimista.
  • Salmi, Hannu; Thuneberg, Helena; Bogner, Franz X.; Fenyvesi, Kristof (2021)
    A sample of 392 students (aged 12-13 years, M± SD: 12. 52% girls) completed a learning module integrating informal hands-on mathematics and arts activity (extending STEM to STEAM). Within a 140 minute workshop period participants worked with commercially available ‘4Dframe’ Math and STEAM learning toolkits to design and create original, personal and individual geometrical structures. Two science pedagogues acted as tutors supervising the process and intervened only when needed. A pre-/post-test design monitored individual creativity, relative autonomy, and career choice preference. Path analysis elaborated the role of creativity (measured with two subscales: act and flow), and it showed that post-act, post-flow as well as relative autonomy are valuable predictors of career choices. Similarly, pre-creativity scores were shown to significantly predict the related post-scores: act and flow. As a consequence, our STEAM module was shown to trigger both the creativity level and the career choice preferences. Conclusions for appropriate educational settings to foster STEAM environments are discussed. Keywords: STEAM; math learning; inquiry-based; hands-on; art; informal learning; motivation; career choice.
  • Salmi, Hannu; Thuneberg, Helena; Vainikainen, Mari-Pauliina (2017)
    The aim of the study was to analyse learning using Augmented Reality (AR) technology and the motivational and cognitive aspects related to it in an informal learning context. The 146 participants were 11–13 year old Finnish pupils visiting a science centre exhibition. The data, which consisted of both cognitive tasks and self-report questionnaires, were collected using a pre- post-test design and were analysed by SEM path-analysis. The results showed that AR-technology experience was beneficial for all, but especially for the lowest-achieving group and for the girls. In general, pre-knowledge skills predicted post-knowledge test results. As expected, school achievement had an effect on pre-knowledge results. In addition, motivation turned out to be an alternative key route for learning. Being a boy predicted directly or indirectly all other motivational variables, enjoyment and interest, but girls had a higher relative autonomy experience (RAI). Situation motivation and attitude towards learning in the science exhibition were much more strongly inter-connected among boys than girls, and attitude predicted post-knowledge only for boys. AR seems to be a promising method by which to learn abstract phenomena using a concrete manner.
  • Tyrni, Miina (Helsingfors universitet, 2015)
    I look at my study teachers' conceptions of the school and the theater cooperation. The research task is to find out the motives of the audience development of the primary schools and how teachers perceive the importance of that. The study examines student groups, cooperation skills, forms of cooperation, as well as the importance of informal education. I interviewed twelve (12) teachers who participated audience development of the National Theatre of Helsinki. They participated between 2013 and 2014. I try to find out and to identify their experiences and views on the impact of that audience development of the classes. This paper presents an overview of the drama education view, as well as its working methods and the specific characteristics of this day. The research goal is to be part of the development between theaters and schools. My work is a qualitative case study. The data collection method is a semi-structured theme interview. Interviews were conducted with twelve (12) teachers who had participated in the National Theatre of Helsinki events between 2013 and 2014. The results showed that teachers perceive group formation of the class closely. They felt they had to get to be a positive role of the observer and learn their class during working days. Main goals of the audience development was audience increasing. Working days between schools and the National Theatre were considered inspiring and energizing experience overall, but some classes got more out of them. Each of the teachers used the drama ways of working of their class, also with other subjects in class. Eight teachers stressed the importance of today's quiet and withdrawn pupils. Most of the teachers knew a lot about the audience development necessity and on why it is done. Special was that the fact that the schools are able to benefit from it much more. Each teachers assure that the team spirit improved during the working day. In particular, those teachers who kept a preliminary and gather lessons before and after the day mentioned the importance of classroom integration. The common experience was rated as good for the team spirit.
  • Piila, Erna; Salmi, Hannu; Thuneberg, Helena (2021)
    Multidisciplinarity and the enrichment of science and mathematics education toward the so-called STEAM-approach where the A stands for art, has raised a lot of academic interest in the past decade. In this study, 5th and 6th graders from the greater Helsinki area (N = 390) participated in a several months long, Mars-colonization themed STEAM-learning intervention. Testing the students’ science knowledge using pre- and post-tests, their learning outcomes were compared to those of 5th and 6th graders from a control school (N = 119), who during the same period studied STEM-subjects in a more traditional manner. The main factors that were taken into account during the comparisons were gender and academic achievement level. Based on only whether there was any improvement between the pre- and post-test scores, girls were found to have benefitted from the Mars-module more than boys did. While also considering the magnitude of the said improvement, no significant difference in the effectiveness of the learning module was found between genders. The group of academically highest-achieving students improved their test scores the most after participating in the STEAM-learning module. This is an important, somewhat surprising finding, as often informal, outside of school learning has been found to benefit especially students with lower grade point averages. Keywords: STEM to STEAM; informal learning; transversal competencies; science centre education; inquiry based; hands-on; thinking skills