Browsing by Subject "informal"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Tomasini Ponce, Rolando Mario (Hanken School of Economics, 2012)
    Economics and Society – 250
    Disasters challenge and destroy growth and socio-economic achievements. They are often communicated in the media with heartbreaking images of suffering, destruction and despair. They tend to inspire a wave of generosity and compassion among those who feel vulnerable, concerned, touched. Individuals manifest their solidarity through donations, collections and by sending money, goods, foods, medicines, and other essential items. Like individuals, companies are increasingly moved to act upon their sense of compassion and generosity, and contribute with skills, capacity, and of course money. These initiatives are welcomed by employees who are ready to put their knowledge and expertise to the benefit of the greater good, on behalf of the company. When a natural disaster takes place, humanitarian organizations activate all their response mechanisms to assess and respond as quickly as possible to the rising needs. However, everything is uncertain, and only time can provide the answers as information becomes available about the level of impact, the number of people affected, the resources available and the type and length of aid required. Among the difficulties faced by humanitarian organization is getting access overnight to trained and available staff who could implemented such sophisticated and life-saving logistics. This thesis takes a look at the secondments from different companies to disaster relief operations. It develops a framework for informal learning during secondments which can be used by managers to ensure that the secondment can be a fruitful learning experience for the seconded manager, in which he or she can further their knowledge by applying their skills set in a different context. Through the development of the framework, and the three essays, the thesis addresses three main questions: 1. How do partnerships develop in disaster relief operations? (Essay 1) 2. How do partners interact during a disaster relief operation? (Essay 2) 3. What can seconded managers learn from secondments to disaster relief operations? (Essay 3)
  • Ryynänen, Liisa (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkielmassa tarkastellaan tiettyjen puhekielen piirteiden (informal language) ja epämääräisyyden ilmauksien (vague language) käyttöä kirjoitetussa dialogissa. Tutkimuksen aineistona on 12 jaksoa amerikkalaisesta televisiosarjasta The Sopranos, jota esitettiin vuosina 1999-2007. Tutkimuksessa laskettiin, kuinka monta kertaa kukin piirre esiintyi dialogissa ja millaisissa konteksteissa niitä käytettiin pyrkimyksenä identifioida erityispiirteitä. Tutkimuksen osittaisena mallina ja vertailukohtana toimi Paulo Quaglion vuonna 2009 julkaisema tutkimus Television Dialogue: The Sitcom Friends vs. Natural Conversation, jossa tutkittiin diskurssianalyysin avulla puhekielen eri piirteiden esiintymistä kirjoitetussa dialogissa ja näitä tuloksia verrattiin aidon puheen korpukseen. Analyysin perusteella selvästi eniten dialogissa esiintyi slangitermejä, jotka ovat puhekielelle tyypillisiä ilmaisuja ja idiomeja, joita ei tavallisesti käytetä kirjoitetussa kielessä. Dialogissa esiintyneet slangitermit olivat pääsääntöisesti yleisessä käytössä olevia, eli niitä käytetään yleisesti englannin kielessä ympäri maailmaa. Paikallisia slangitermejä oli dialogissa varsin vähän. Toiseksi eniten dialogissa esiintyi voimasanoja (expletives), joita käytettiin negatiivisiin tilanteisiin reagoidessa ja läheisten sosiaalisten suhteiden osoitukseen. Kolmanneksi eniten oli tuttavallisia kutsumanimiä (vocatives), joilla merkittiin läheistä suhdetta keskustelukumppaneiden välillä. Neljänneksi eniten dialogissa oli puhekielisiä tervehdyksiä ja hyvästelyjä. Vähiten puhekielen piirteistä dialogissa käytettiin toistoja ja huomionilmaisuja (backchannels). Epämääräisyyden ilmauksia käytettiin dialogissa selvästi vähemmän kuin puhekielen piirteitä. Epämääräisyyttä ilmaisevia substantiiveja (nouns with vague reference) esiintyi näistä eniten. Toiseksi eniten dialogissa esiintyi diskurssimerkkejä you know ja I mean, jotka viittaavat puheenvuorossa edeltävän sanoman epämääräisyyteen. Kolmanneksi eniten dialogissa oli asennemerkkejä maybe, probably ja perhaps, jotka merkitsevät sanoman epävarmuutta tai siihen liittyvää epäilystä. Niitä käytettiin dialogissa merkitsemään ehdotuksia ja epäilevää asennetta. Vähiten esiintyi epämääräisyyttä ilmaisevia rinnastusliitteitä (vague coordination tags) ja epämääräisyyttä ilmaisevia liitteitä (hedges). Tutkimus osoitti, että aineistossa käytettiin selvästi enemmän puhekielen piirteitä kuin epämääräisyyden ilmauksia ja että näitä piirteitä käytettiin rajoitetummissa merkityksissä kuin aidossa keskustelussa. Quaglion laajemmassa tutkimuksessa näiden piirteiden osalta tulokset olivat samansuuntaisia ja korpusvertailu osoitti, että aidoissa keskusteluissa epämääräisyyden piirteitä käytettiin enemmän kuin puhekielen piirteitä.