Browsing by Subject "ingen studieinriktning"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 565
  • Pitkänen, Paula (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielmassa tarkastellaan ihmissuhteita ja niiden tuhoisaa luonnetta Emily Brontën romaanissa Humiseva Harju (1847). Tutkimusmetodeina käytetään sukupuolentutkimusta ja väkivaltatutkimusta. Väkivalta vaikuttaa vahvasti lähes kaikkiin romaanin ihmissuhteisiin, sekä siinä esiintyviin henkilöihin. Tutkielmassa keskitytään erityisesti Heathcliffin ja Catherinen henkilöhahmoihin, ja pyritään näyttämään, kuinka väkivaltainen kasvatus ja elinympäristö ovat vaikuttaneet heihin lapsuudessa niin, että hahmot päätyvät kohtelemaan muita ihmisiä fyysisesti ja henkisesti kaltoin myös aikuisina. Heathcliffin ja Catherinen kokema väkivalta on peräisin erilaisista syistä: Heathcliff kärsii orpotaustansa, etnisyytensä ja kasvattiveljessään herättämänsä kateuden takia, kun taas Catherinea rangaistaan, soimataan ja väheksytään oman sukupuolensa takia. Esseessä tarkastellaan myös yleisellä tasolla yhteiskunnassa vallitsevia sukupuolinormeja, jotka vaikuttavat suuresti sekä tyttöjen ja poikien omaan ajatteluun, että muun lähipiirin suhtautumiseen heihin. Heathcliffin ja Catherinen lisäksi tutkielmassa tarkastellaan myös muita keskeisiä henkilöhahmoja, kuten Nellyä, Edgaria, Isabellaa ja Lintonia. Nellyn, Isabellan ja Catherinen välisiä suhteita tutkiessa kiinnitetään huomiota erityisesti siihen, kuinka henkilöhahmot ja heidän keskinäinen dynamiikkansa edustavat stereotyyppistä kuvausta naisten välisistä ystävyyksistä, joita värittävät vahvasti kateus, huijaus ja kilpailu. Edgarin ja Lintonin henkilöhahmoja tarkasteltaessa käsitellään toksista maskuliinisuutta ja sitä, millainen maskuliinisuuden ihanne on yhteiskunnassamme, ja kuinka se vaikuttaa miesten kohteluun. Tutkielmassa tuodaan esille kolme erilaista keskeistä väkivallan muotoa: lapsiin kohdistuva väkivalta, naisiin kohdistuva väkivalta sekä lähisuhdeväkivalta. Kaikki nämä väkivallan muodot ovat vahvasti esillä Humisevassa Harjussa. Lähes jokainen romaanissa esiintyvä lapsihahmo kokee fyysistä ja/tai henkistä väkivaltaa, mikä kertoo myös siitä, kuinka lapsiin suhtauduttiin 1700- ja 1800- lukujen Englannissa. Lapsena koettu väkivalta tekee myös monesta hahmosta, kuten Heathcliffista, Catherinesta ja Hindleystä, erittäin julmia aikuisia. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tarkasteltaessa keskitytään erityisesti Isabellan ja Catherinen tyttären, Cathyn hahmoihin. Naiiviksi nuoreksi romantikoksi kuvailtu Isabella ihastuu Heathcliffiin, joka käyttää häntä hyväkseen tuottaakseen tuskaa Edgarille. Isabella päätyy naimisiin Heathcliffin kanssa, mitä seuraavina viikkoina hän tulee lähes päivittäin pahoinpidellyksi, nöyryytetyksi ja eristetyksi aviomiehensä taloon. Hän tulee todennäköisen raiskauksen seurauksena raskaaksi, pakenee ja joutuu muuttamaan yksin pois kotiseudultaan. Isabellan henkilökehityksessä kiinnitetään huomiota myös siihen, kuinka hänen lähipiirinsä suhtautuu paheksuttuun avioliittoon ja sitä seuranneeseen kärsimykseen. Isabellan veli Edgar katkaisee välinsä siskoonsa, ja Nelly paheksuu ennemmin Isabellan avioliiton jälkeen siveettömäksi muuttunutta ulkoasua kuin Heathcliffin väkivaltaa. Cathy puolestaan elää lapsuutensa ja varhaisnuoruutensa samassa turvatussa ympäristössä kuin Isabella, kunnes Heathcliffiin tutustuttuaan joutuu pakkoavioliiton, fyysisen väkivallan ja vapaudenriiston uhriksi. Lähisuhdeväkivaltaa esiintyy Humisevassa Harjussa erityisesti Catherinen ja Heathcliffin sekä Catherinen ja Edgarin suhteissa. Catherinen ja Heathcliffin suhteen väkivalta on molemminpuolista mustasukkaisuutta, pakkomiellettä, omistamista ja fyysistä vallankäyttöä. Edgarin ja Catherinen avioliitossa puolestaan on hyvin selkeästi nähtävissä tekijä (Catherine) ja uhri (Edgar). Vaikka molemmat ihmissuhteet ovat epäterveitä ja vaarallisia, ne ovat myös vahvasti romantisoituja romaanissa, mikä omalla tavallaan kyseenalaistaa väkivallan vakavuuden ja luo erityisesti Heathcliffista ja Catherinesta kuvan kirjallisuushistorian merkittävimpinä rakastavaisina. Tutkielmassa näytetään paitsi se, kuinka sukupuolinormit, naisten väliset suhteet, toksinen maskuliinisuus ja väkivalta näyttäytyvät Brontën romaanissa ja vaikuttavat sen henkilöhahmoihin, myös se, kuinka käsitellyt teemat ja ongelmat ovat olemassa ja yleisiä myös nyky-yhteiskunnassa, ja miten niiden tunnistaminen kirjallisuudessa on osa ongelmaa vastaan taistelemista.
  • Kivipuro, Katja (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielmani tarkoitus on tarkastella Antti Tuiskun Valittu kansa -albumin jumalankuvia. Tutkimuskysymykseni on, millaisia jumalankuvia Valittu kansa -albumilta on löydettävissä. Kysyn myös, onko suhteessa olon perusmielikuvien teorian mukaisia jumalakuvia albumilla nähtävissä, ja löytyykö albumilta valitsemaani teoriaan kuulumattomia jumalakuvia. Aineistonani käytän vuonna 2020 julkaistua suomalaisen popmuusikko Antti Tuiskun albumia Valittu kansa. Analysoin albumin kappaleiden lyriikoita kvalitatiivisesti teoriasidonnaisen sisällönanalyysin keinoin. Valittu kansa -albumin lyriikat ovat usean hengen työryhmän luomuksia ja popkulttuurin tuote. Tämän vuoksi rajaan tutkimukseni ulkopuolelle kysymykset todellisten henkilöiden, esimerkiksi laulajan itsensä jumalakuvista. Tarkastelen aineistoani Matti Hyrckin suhteessaolon perusmielikuvien teoriaa (SPT) hyödyntäen. SPT-teoria on teologisesti painottunut, Melanie Kleinin objektisuhdeteoriasta edelleen kehitetty psykoanalyyttinen teoria. Hyrck muodostaa suhteessaolon perusmielikuvien teoriassa viisi erilaista jumalakuvaa. Näitä ovat Houkuttaja, Hallitsija, Vaatija, Vetäytyjä ja Parantaja. Näihin erilaisiin jumalakuviin subjekti voi suhtautua erilaisista positioista käsin, kuten riippuvaisena tai itseriittoisena. Analyysini perusteella kaikki Hyrckin määrittelemät jumalakuvat ovat löydettävissä valitsemastani aineistosta. Esiintyvyys viiden eri jumalakuvan välillä oli hyvin tasavahvaa. Sen sijaan saman kappaleen sisällä saattoi olla useampi eri jumalakuva, ja myös kertojan oma positio suhteessa objektiin saattoi vaihtua kesken laulun. Teorian ulkopuolisia jumalakuvia aineistosta ei löytynyt. Tutkielmani sijoittuu laajempaan uskontotieteelliseen keskusteluun uskonnon ja populaarikulttuurin rajapinnoista ja näiden välisistä suhteista.
  • Dara, Dahat (Helsingin yliopisto, 2021)
    COVID-19-pandemian myötä vuotta 2020 on varjostanut epävarmuus ja pelko, mikä on havaittavissa sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa käytävässä keskustelussa. Sosiaalisen median käytössä korostuu eri kanavien rooli sekä tiedon lähteenä että käyttäjien omien näkemysten ilmaisemisen välineenä. Lisäksi sosiaalisessa mediassa korostuu käyttäjien välinen vuorovaikutus. Sosiaalisen median käyttäminen terveyteen liittyvän tiedon lähteenä voi kuitenkin olla ongelmallista, erityisesti jos tieto erkaantuu tieteellisesti todistetusta faktasta. Sosiaalisessa mediassa esiintyvän diskurssin tarkasteleminen voi kuitenkin laajentaa ymmärrystämme käyttäjien suhtautumisesta ja asenteista uhkaavien infektiosairauksien vaaroihin sekä leviämisen estämiseen liittyviin toimenpiteisiin. Tämän tutkimuksen osalta COVID-19-pandemiaa lähestytään kasvomaskien käyttöön liittyvän diskurssin tarkastelulla suhtautumisen näkökulmasta. Analyysissa sovelletaan Martinin ja Whiten suhtautumisen teoriaa (Appraisal theory), jonka avulla voidaan havainnoida puhujien asennoitumista kasvomaskien käyttöön tarkastelemalla kielessä ilmenevää evaluaatiota. Teorian viitekehys koostuu kolmesta järjestelmästä: asennoituminen (attitude), sitoutuminen (engagement) ja asteittaisuus (graduation). Tämä tutkimus on rajattu asennoitumisen järjestelmään, joka jakautuu edelleen kolmeen alajärjestelmään: tunteiden ilmaisuun (affect), toiminnan arvosteluun (judgement) sekä esineiden ja asioiden arvottamiseen (appreciation). Suhtautumisen teoriassa kieli mielletään systeemis-funktionaalisesta kieliteoriasta lainaten merkitysten viestittämisen järjestelmänä, jossa evaluaatio toteutuu puhujan valitessa lukuisien mahdollisten merkitysten välillä. Tutkimuksen aineistona käytetään yhdysvaltalaisessa Washington Post -lehdessä julkaistua kasvomaskien oikeaoppiseen käyttöön ohjeistavan uutisartikkelin kommenttiosiota. Kommenttiosio koostuu yhteensä 137 kommentista, joista 114 sisältää kasvomaskien käyttöön liittyvää asennoitumista. Näissä 114 kommentissa ilmenee asennoitumista yhteensä 147 kertaa. Kommenttien analysoinnissa sovelletaan kvalitatiivista analyysia, jonka avulla kommenteista ensin täsmennetään asennoitumisen esiintymät. Tämän jälkeen analyysissa määritellään tarkemmin mitä kasvomaskeihin liittyvää aspektia arvioidaan, mikä on asennoitumisen polariteetti ja mihin arviointi sijoittuu asennoitumisen alajärjestelmissä. Tulokset osoittavat, että kasvomaskeihin liittyvässä diskurssissa korostuu ihmistoiminnan arvostelu, mikä ilmenee kasvomaskien käyttämättä jättämisen kielteisenä arvosteluna. Myös kasvomaskien sääntöihin sekä sääntöjen toteutumiseen ja valvontaan liittyvät epäjohdonmukaisuudet saavat osakseen kielteistä arvottamista. Tuloksissa ilmenee myös negatiivista asennoitumista poliittisia johtajia ja instituutioita kohtaan sekä näkyvää poliittista vastakkainasettelua, jossa kasvomaskien käyttämättömyys mielletään oikeistolaisen ideologian seuraukseksi. Tulokset viittaavat siihen, että kasvomaskeihin suhtaudutaan myönteisesti ja niiden tärkeys sairauden leviämisen estämiseksi tiedostetaan.
  • Joutseno, Astrid (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkin pro gradu -tutkielmassani Sylvia Plathin julkaistua päiväkirjaa, The Journals of Sylvia Plath 1950–1962 (2000). Lähestyn päiväkirjatekstiä kahtaalta: tutkin minkälaista naistaiteilijaa teksti tuottaa, sekä minkälaista subjektia omäelämäkerrallinen teksti luo. Tutkielman teoreettinen konteksti on feministinen omaelämäkertatutkimus, sekä feministinen taiteilija- ja nerodiskurssien kritiikki. Jaan työni kolmeen päälukuun temaattisten kokonaisuuksien mukaan. Aiheen ja teoreettisen taustoituksen jälkeen käsittelen ensimmäisenä taiteilijadiskurssia historiallisena instituutiona, joka tuottaa taiteilijapositiota miehille jättäen naiset ulkopuolisiksi taiteen kohteiksi ja kuluttajiksi.Tutkin tässä yhteydessä Plathin päiväkirjojen esittämää taiteilijuutta, jota kirjoittaja neuvottelee itselleen romanttisen ja modernistisen neropuheen vaikuttamana. Päiväkirja esittää kirjoittajan aviomiehen Ted Hughesin nerona. Suhteessa häneen kirjoittaja on ensin muusa, mutta vähitellen oma taiteilijanrooli tekee muusana olon riittämättömäksi. Toisessa temaattisessa pääluvussa keskityn naiseuden ja feminiinisyyden esittämiseen suhteessa taiteilijadiskurssiin. Feminiinisyys esiintyy ensin esteenä subjektiksi tulemiselle, mutta väitän, että päiväkirja kehittelee kuitenkin taiteilijuutta naiselle mahdollisena positiona. Toisten naiskirjailijoiden kuvaaminen tuottaa vertauskohteita, joita kirjoittaja sekä kritisoi, että idealisoi. Naiset ovat päiväkirjassa rollimalleja, kilpailijoita, sekä tukijoita. Äitiys näyttäytyy tekstissä keskeisesti, mutta ambivalentisti luovuuteen sidottuna. Päiväkirjan kertoja argumentoi naisten luovuuden riippuvan heidän naisellisuuden täyttymyksestä äitiyden kautta. Toisaalta äidin rooli jättää kirjoittajan traditionaalisen taitelijakuvaston ulkopuolelle. Lopuksi käsittelen omaelämäkerrallista subjektia ja taiteilijasubjektia feministisen omaelämäkertateorian avulla. Väitän, että The Journals of Sylvia Plath problematisoi subjektin koherenttina muuttumattomana olemuksena jo päiväkirjan tekstuaalisessa fragmentaarisuudessaan. Temaattisella tasolla subjektius kyseenalaistuu päiväkirjan osissa, joissa kuvataan luovuuden estymistä. Kun luovakirjoittaminen ei suju, päiväkirjan kirjoittaja kokee subjektin hajoavan, tai jakautuvan dikotomisesti mieleen ja ruumiiseen.Kirjoittamattomuuden tuloksena on subjektin hajoaminen, mutta samalla se on myös syy luovuuden ehtymiselle. Naiseuden ja feminiinisyyden heikko asema 1900-luvun länsimaisessa kulttuurissa ja taiteilijapuheessa problematisoi osaltaan päiväkirjan kirjoittajan mahdollisuuksia tulla naiskirjailijana subjektiksi. Hetkittäin naissubjekti ja luovakirjoittaminen näyttäytyvät mahdollisina päiväkirjan kertojalle. Osoitan tutkielmassani, että The Journals of Sylvia Plath on luettavissa pirstaloituneena narratiivina, jonka kerronnassa aukenee subjektipositioita naiselle, taiteilijalle ja päiväkirjan kirjoittajalle. Päiväkirja tuottaa subjektinsa jatkuvassa muutoksessa. Se keskustelee naiskirjailijan subjektiviteetista stereotypioita ja niiden muunnelmia rakentamalla ja purkamalla. Historiallisen taiteilijapuheen sukupuolittuneisuus on keskeinen tekijä naistaiteilijoiden etsiessä omaa paikkaansa.Osoitan myös, että päiväkirjaa on mielekästä lähestyä omaelämäkerrallisena tekstinä, vaikka perinteisessä omaelämäkertatutkimuksessa päiväkirja on ollut vain harvoin tutkimuksen kohteena.
  • Enbuska, Anniina (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkimuksessa tarkastellaan poistumisoikeuden toteutumista suomalaisissa uskonnollisissa yhteisöissä normatiivisen etiikan ja yhteiskuntafilosofian viitekehyksessä. Tutkimuksessa luodaan katsaus kolmeen verkkoartikkeliin, joissa kerrotaan kolmesta eri uskonyhteisöstä: vanhoillislestadiolaisista, helluntailiikkeestä ja Jehovan todistajista eronneiden poistumistarinat. Tutkimuksen luonne on kvalitatiivinen, ja tutkimus pohjautuu eksistentiaalis-fenomenologishermeneuttiseen tieteenfilosofiaan, jossa korostuu todellisuuden suhteellinen luonne. Fenomenologisessa ihmiskäsityksessä nousee tutkimuksen kannalta merkittäviksi kokemuksen, merkityksen ja yhteisöllisyyden käsitteet, ja fenomenografinen strategia antaa välineitä ilmiön kuvaamiseen. Tässä tutkimuksessa keskitytään siihen, miten tutkimustapauksissa esitetyissä kokemuksissa voidaan havaita poistumisoikeuden rajoittamista. Fenomenologinen tutkimusote huomioi sen, että sama uskonnollisen yhteisön maailma ilmenee ihmisille eri tavalla. Analyysissa lainaan metodologisia välineitä narratiivisesta analyysista, sekä käsite- ja argumentaatioanalyysista. Tutkimuksen ensimmäisessä luvussa tarkastellaan poistumisoikeuden asemaa liberaalin yhteiskunnan perus- ja ihmisoikeutena, ja muotoillaan poistumisoikeuden historiallinen viitekehys. Toisessa luvussa esitellään kolme erilaista poistumisoikeusteoriaa: muodollinen-, sisällöllinen- ja realistinen poistumisoikeus. Toisessa luvussa tuodaan myös esiin yksilön autonomian merkitys poistumisoikeuden toteutumiseen, ja julkisen vallan tärkeä rooli yksilön autonomian kehittymisen tukemisessa. Lisäksi liitän teoreettiseen viitekehykseen hengellisen väkivallan näkökulman, joka antaa välineitä poistumisoikeuden toteutumisen tarkasteluun tutkimustapauksissa. Kolmannessa luvussa esittelen tutkimustapaukset. Neljäs luku on analyysiluku, jossa vastaan tutkimuskysymyksiin. Esitän tutkimuksessa kolme tutkimuskysymystä. Ensinnäkin kysyn, nouseeko tutkimustapauksista esiin minkäänlaista poistumisoikeuden rajoittamista, ja jos nousee, niin miten se ilmenee hengellisen väkivallan linssien läpi tarkasteltuna. Toisessa tutkimuskysymyksessä kiinnitän huomiota siihen, nouseeko tutkimustapauksissa esiin heikommassa asemassa olevia ryhmiä, joiden kohdalla poistumisoikeuden toteutuminen olisi jollain tapaa rajoitetumpaa. Poistumisoikeuden rajoittamiseen liittyvien kysymysten lisäksi pohdin kolmantena tutkimuskysymyksenä sitä, kenelle vastuu poistumisoikeuden turvaamisesta kuuluu, ja millainen rooli poistumisoikeuden toteutumisessa on julkisella vallalla. Tutkimuksen tuloksena esitän, että tarvitaan intersektionaalinen poistumisoikeusteoria, joka rakentaa realistisen poistumisoikeuden päälle monipuolisempaa heikompaan asemaan liittyvää tarkastelua ja analyysia. Intersektionaalinen poistumisoikeusteoria auttaa pureutumaan uskonyhteisöissä poistumisoikeuden kannalta epätasa-arvoa tuottaviin tekijöihin, kuten opetukseen ja käytäntöihin. Tutkimustapausten analyysissa nousi esiin, että hengellisen väkivallan avulla heikommassa asemassa olevien poistumisoikeutta voidaan rajoittaa uskonnollisissa yhteisöissä. Esitän, että yhteiskunnan tulee ottaa askelia, jotta uskonyhteisöissä heikommassa asemassa olevien poistumisoikeus olisi turvattu. Aihe vaatii nähdäkseni laajempaa jatkotutkimusta.
  • Kirkkari, Jenna (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielmassa tarkastellaan yliopisto-opiskelijoiden opetuskieleen liittyviä kokemuksia sekä asenteita Sambiassa. Monikielisessä Sambiassa, englanti opetuskielenä aiheuttaa haasteita muun muassa oppilaiden lukutaidossa ja opetuksen ymmärtämisessä. Tutkimuksella pyritään selvittämään, millaisia kokemuksia ja kieliasenteita opiskelijoilla on Sambian perusopetuksen (luokka-asteet 1-12) opetuskielen valintaan liittyen. Tutkimuskysymykset keskittyvät opiskelijoiden henkilökohtaisiin kielellisiin kokemuksiin ja -asenteisiin liittyen englannin kielen ja sambialaisten kielten käyttöön opetuskielinä peruskoulussa. Tutkimusaineistona ovat University of Zambia -yliopiston opiskelijoiden kanssa tehdyt haastattelut ja niiden ääninauhoitteet. 12 opiskelijan haastatteluissa keskityttiin heidän kielitaustaansa, henkilökohtaisiin kokemuksiinsa kieleen liittyen koulumaailmassa, mahdollisiin opetuskieleen liittyneisiin haasteisiin, sekä kieliasenteisiin. Haastatteluissa nousi esiin myös opiskelijoiden omia ehdotuksia Sambian koulutuskielipolitiikan kehittämiseksi. Tutkimuksen perusteella useat opiskelijat kokivat haasteita englannin ymmärtämisessä ja luku- sekä kirjoittamistaidossa peruskoulun aikana. Useimmat opiskelijoista kertoivat, että paikallisten kielten käytön kieltämisen takia heillä oli haasteita esimerkiksi osallistua opetukseen tai kysyä neuvoa opettajalta. Opiskelijoiden mukaan opetuskielen valinta ja ainoastaan tiettyjen kielten salliminen kouluissa aiheuttivat haasteita myös sosiaalisissa suhteissa. Kieliasenteita tarkastellessa opiskelijat osoittivat huomattavaa tukea paikallisille kielille ja niiden käytölle sambialaisessa koulusysteemissä. Sambialaisten kielten tärkeyttä korostettiin oman kulttuurin ja kielen merkityksellä, sekä opetuksen ymmärtämisen lisäämisellä. Englannin kieltä pidettiin kuitenkin välttämättömänä osana sambialaista yhteiskuntaa. Opiskelijat ehdottivat opetuskielipolitiikalle sallivimpia asenteita paikallisten kielten käyttöä kohtaan ja tasapainon löytämistä englannin ja sambialaisten kielten käytön välille opetuksessa.
  • Bergroth, Ona (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee seksuaalivähemmistöihin kuuluvien naisten identiteetin rakentumista kielen näkökulmasta. Tutkielma perustuu neljän yksilön haastatteluihin, joissa keskeisenä teemana ovat oma identiteetti, coming out -tarinat ja LGBTQ-yhteisön sisäinen terminologian käyttö. Tämän lisäksi tutkitaan englannin kielen asemaa globaalin LGBTQ-yhteisön yhteisenä kielenä; englannin kielen keskeisyys näkyy myös haastateltavien kielenkäytössä. Tutkimusaineisto koostuu kahdesta Zoom-alustalla toteutetusta videohaastattelusta, joista kumpaankin osallistui kaksi toisilleen tuttua haastateltavaa. Keväällä 2020 puhjenneesta koronapandemiasta johtuen haastattelut suoritettiin etäyhteyden välityksellä. Haastattelut tallennettiin haastateltavien luvalla suoraan Zoomin kautta. Tutkimuksessa käytettiin äänitallenteita ja niiden pohjalta tehtyjä muistiinpanoja. Haastatteluaineiston analyysi tässä tutkielmassa yhdistelee sosiolingvistiikan ja queer-teorian tutkimushistoriaa, ja tärkeimmät teoreettiset käsitteet ovat Judith Butlerin performatiivisuuden teoria sekä Eckertin sosiolingvistiikan alalle tuoma käytäntöyhteisö (community of practice). Näiden lisäksi sosiolingvistiikan konseptit indeksikaalisuus ja asenne (stance) toimivat analyysin perustana. Coming out -tarinoita peilataan myös aiempiin samaa aihetta käsitteleviin tutkimuksiin. Tutkimusnäkökulma on deskriptiivinen ja kvalitatiivinen. Tutkielman tulokset on jaoteltu haastattelukysymysten mukaan: ensin käsitellään haastateltavien omaa identiteettiä, minkä jälkeen keskustelu laajenee käsittelemään yhteisön sisäistä terminologiaa ja kielivalintojen merkityksiä. Tuloksissa käsitellään eri termien eksklusiivisuutta ja inklusiivisuutta, konnotaatioita ja termien välisiä hierarkioita ja linkkejä. Tämän lisäksi käsitellään termien historiaa ja niihin liittyvien asenteiden muutoksia, esimerkiksi aiemmin halventavina käytettyjen termien (slur) takaisinottoa ja käyttöä nykypäivän arkikielessä. Haastateltavien näkemyksiä nykypäivän kielenkäytöstä peilataan aiempaan tutkimukseen terminologian muutoksista. Haastateltavat tuovat myös esille englannin kielen keskeisen aseman seksuaalivähemmistöjen terminologiassa, joka ulottuu myös muita kieliä äidinkielenään puhuvien kielenkäyttöön. Tutkielman keskeisimmät tulokset ovat, että termien konnotaatiot sekä yksilön identiteetin että yhteisön tasolla ovat vahvasti aika-, paikka- ja kontekstisidonnaisia. Yksittäisellä identiteettikategorialla, kuten nimikkeellä queer, ei siis ole yhtä sidottua merkitystä ja konnotaatiota, vaan esimerkiksi historiallinen tausta ja termin käyttöyhteys vaikuttavat sen merkitykseen ja puhujien asenteisiin. Lisäksi omaa identiteettiä kuvailevia termejä voidaan käyttää eri tavoin eri sosiaalisissa tilanteissa, koska konnotaatiot ovat sekä puhujasta että kuulijasta riippuvaisia. Näin ollen identiteetin performatiivisuus korostuu tutkielman tulosten analyysissä – kuten aiempi tutkimus on osoittanut, identiteetti on kielessä ja sosiaalisessa kontekstissa rakentuva ilmiö. Haastatteluaineistosta ilmenee myös, että LGBTQ-yhteisön kielenkäyttö on jatkuvassa muutoksessa uusien termien syntymisen myötä. Seksuaalivähemmistöjen kielenkäytön tutkiminen onkin jatkuvasti relevanttia, etenkin globaalin käytäntöyhteisön näkökulmasta.
  • Rämö, Miia (Helsingin yliopisto, 2020)
    In news agencies, there is a growing interest towards automated journalism. Majority of the systems applied are template- or rule-based, as they are expected to produce accurate and fluent output transparently. However, this approach often leads to output that lacks variety. To overcome this issue, I propose two approaches. In the lexicalization approach new words are included in the sentences, and in relexicalization approach some existing words are replaced with synonyms. Both of the approaches utilize contextual word embeddings for finding suitable words. Furthermore, the above approaches require linguistic resources, which are only available for high- resource languages. Thus, I present variants of the (re)lexicalization approaches that allow their utilization for low-resource languages. These variants utilize cross-lingual word embeddings to access linguistic resources of a high-resource language. The high-resource variants achieved promising results. However, the sampling of words should be further enhanced to improve reliability. The low-resource variants did show some promising results, but the quality suffered from complex morphology of the example language. This is a clear next issue to address and resolving it is expected to significantly improve the results.
  • Holappa, Mervi (Helsingin yliopisto, 2020)
    Objective. Speech sound errors are the most common speech disorders in children that, without proper treatment, can have far-reaching effects on an individual’s quality of life. Due to limited speech therapy resources, speech sound disorders are often left without adequate treatment. In Finland, efforts have been made to reduce the geographical inequality in the availability of rehabilitation services through various time-independent teletherapy solutions. For example, the mission of Äännekoulu is to help Finnish municipalities prioritize their limited resources and enable every child to have access to speech therapy services, regardless of their place of residence. There are only few studies focusing on the use of teletherapy practicies in the treatment of speech sound disorders in Finnish-speaking children. The aim of this study was to examine whether Äännekoulu’s online therapy is an effective way to rehabilitate children's /r/-errors and to describe possible factors influencing rehabilitation results. Methods. The data used in the study consisted of demographic information and speech therapist’s notes and records on children under 10 years of age (n = 109) who participated in a three-month training period at Äännekoulu’s online therapy aiming to rehabilitate existing /r/-errors in their speech during March 2019 - April 2020. The notes and records were collected from the patient database Diarium. Participation in the study was voluntary. The collected data were categorized and analyzed using the Mann-Whitney U test and the chi-square test. Results and conclusions. More than half of the children learned to produce alveolar trill /r/ at least in isolation during a training period at Äännekoulu’s online therapy. On average children learned to produce the tongue trill on the sixth contact with the speech therapist. Most of the children learned to produce tongue trill through the dn dn dn -exercise. There was no significant difference between sexes in learning to produce the alveolar trill. The quality and the type of the speech sound error, age, sex or the children’s skill level in the beginning of the training period did not affect the rehabilitation of /r/-error. The number of contacts with the speech therapist strongly correlated with the results achieved in teletherapy. Äännekoulu’s online therapy seems to be an effective way to treat children’s /r/-errors. Learning to produce the alveolar trill correctly is significantly affected by active collaboration with the speech therapist. Further research is needed to identify the factors influencing the rehabilitation of the /r/-errors. Future research should also concentrate on the at home practice needed to treat speech sound errors in teletherapy.
  • Harmaja, Reetta (Helsingin yliopisto, 2021)
    Assessing children’s early communication skills is important for preventing possible later language difficulties. The Finnish version of Communication and Symbolic Behavior Scales, Developmental Profile (FinCSBS) is a screening tool in which parents assess their 6-24 months old child’s development in social communication, understanding and speech. Earlier studies have found connections between early communication skills and later language development. However, these language tests have been limited. The aim of this study was to examine the usability of FinCSBS for assessing 2-year-old children and the possible associations of their early communication skills with receptive and expressive language, naming and the use of inflectional forms at 3,5 years of age. This study sample is part of the validation study of the short form version of the MacArthur Communication Inventories Finnish version (Sanaseula study). Participants (N=50) were typically developed children from monolingual Finnish families. Parents filled out the FinCSBS checklist when their children were 2 years old. The same children were assessed again at 3,5 years of age with different tests (Reynell Developmental Language Scales III, Boston Naming Test and Finnish Morfological Test). Associations between early communications skills and later language skills were studied by using Spearman’s correlation coefficient and logistical regression analysis. The stability of skills was examined by comparing whether there were differencies in later language skills between those who had succeeded poorly, typically or well earlier in FinCSBS. There were no correlations between the total scores of FinCSBS at 2 years of age and language skills year and a half later. However, this study shows a trend that the level of competence is a rather stable quality so that weak early communications skills will manifest later on as weak language skills. In this study, early understanding did correlate with a later ability to use inflectional forms. It is recommended to use FinCSBS with typically developing children earlier than at 2 years of age when the prelinguistic period is ending and most children will get high scores in the assessment.
  • Prior, Milana (Helsingin yliopisto, 2021)
    In this thesis, I study intensifiers, which are the adverbs that either strengthen or weaken the modified word. The intensifiers that strengthen the meaning of the following lexeme are called amplifiers, whereas the intensifiers that weaken the following lexeme are called downtoners. In turn, these groups of intensifiers are divided into various categories. In particular, I concentrate on maximizers, a category of amplifiers, and mitigators, a category of downtoners. The study is limited to the American variety of English. The aim of this research is twofold. Firstly, I analyze the frequency distributions of maximizers and mitigators across different registers in American English. Secondly, I discuss the reasons for the possible register variation between the different categories of intensifiers. Therefore, I conduct both quantitative and qualitative analysis of the data. I use the Corpus of Contemporary American English (COCA) as my data. I chose it for the current research due to its large size of around 1 billion words, as well as the fact that its contents are fairly evenly divided by register. Consequently, it enables the comparison of the studied lexemes across the registers in American English. Furthermore, COCA has a function of viewing a sample in the expanded context, thus making possible the qualitative analysis of the samples. The most significant finding was the preference for maximizers in informal written registers and for mitigators in formal written registers. Further, the formal spoken register, represented by unscripted TV and radio show conversations, clearly preferred maximizers to mitigators. On the contrary, the informal spoken language of TV shows and movies had a low frequency of both categories of intensifiers. As concerns the reasons for this variation, there can be several theories. One of them is the collocational patterns of the intensifiers. Another reason is the stylistic and functional characteristics of the registers. For example, academic prose style favors hedging, or tentative language. Therefore, the academic register has a high frequency of mitigating adverbs. Instead, radio show hosts may have a preference for using definitive, attention-catching phrases and thus are more likely to use maximizers such as incredibly or extremely.
  • Laukkanen, Olavi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkielma käsittelee persoonapronominien käyttöä Yhdysvaltojen presidenttien kansakunnan tilaa käsittelevissä puheissa (State of the Union Address) poliittisen diskurssianalyysin näkökulmasta ja korpuslingvistiikan kvantitatiivisia menetelmiä hyödyntäen. Työssä selvitetään millaisia funktioita persoonapronomineilla on ja onko niiden käytössä eroja presidenttien välillä tutkimalla niiden frekvenssejä eli esiintymistiheyksiä sekä niiden kollokaatteja eli samassa kontekstissa esiintyviä sanoja. Aineistoni koostuu vuosina 1980-2018 pidetyistä kansakunnan tilaa käsittelevistä puheista, joiden esittäjinä olivat presidentit Ronald Reagan, George H.W. Bush, Bill Clinton, George W. Bush, Barack Obama ja Donald Trump. Kokoamani korpus on kooltaan 219 365 sanaa ja se on annotoitu käyttäen ohjelmaa, joka merkitsee tekstiin sanaluokat (part-of-speech tagger). Korpusanalyysiä varten käytettiin AntConc-tietokoneohjelmaa, joka mahdollistaa frekvenssi- ja kollokaatiohaut. Tutkielma osoittaa, että persoonapronominien käytössä suurimmat erot ovat usein presidentin eri puheiden välillä eivätkä eri presidenttien välillä. Sisäisen vaihtelevuuden laajuus viittaa siihen, ettei eri presidenteillä ole selkeitä tai johdonmukaisia pronominityylejä. Monikon ensimmäisen persoonan pronomineja käytetään puheissa selkeästi eniten verrattuna muihin persoonapronomineihin, mikä saattaa kertoa niiden funktiosta yhteisen amerikkalaisen identiteetin vahvistamisessa ja presidentin halusta esiintyä osana laajempaa yhteisöä. Kollokaatioanalyysi osoittaa, että eri persoonapronomineja käytetään erilaisissa konteksteissa ja erilaisiin tarkoituksiin. Esimerkiksi yksikön ensimmäisen persoonan pronominit esiintyvät usein kommunikaatioverbien ja mentaalisten verbien kanssa, kun taas monikon ensimmäisen persoonan pronominit esiintyvät konteksteissa, joissa käytetään kansallista tai sodankäyntiin liittyvää retoriikkaa. Toisen persoonan pronominit toimivat lauserakenteessa hyvin usein objekteina eivätkä subjekteina, mikä osoittaa niiden olevan keino puhutella yleisöä ja luoda interaktiivinen suhde kuuntelijoihin. Monikon kolmannen persoonan pronomineja käytetään tutkimuksen mukaan lähinnä viittaamaan tavallisiin amerikkalaisiin ja heidän arkielämäänsä.
  • Koivisto, Maria (Helsingin yliopisto, 2020)
    Immunohistochemistry (IHC) is a widely used research tool for detecting antigens and can be used in medical and biochemical research. The co-localization of two separate proteins is sometimes crucial for analysis, requiring a double staining. This comes with a number of challenges since staining results depend on the pre-treatment of samples, host-species where the antibody was raised and spectral differentiation of the two proteins. In this study, the proteins GABAR-α2 and CAMKII were stained simultaneously to study the expression of the GABA receptor in hippocampal pyramidal cells. This was performed in PGC-1α transgenic mice, possibly expressing GABAR-α2 excessively compared to wildtype mice. Staining optimization was performed regarding primary and secondary antibody concentration, section thickness, antigen retrieval and detergent. Double staining was performed successfully and proteins of interest were visualized using a confocal microscope after which image analyses were performed using two different methods: 1) a traditional image analysis based on intensity and density of stained dots and 2) a novel convolutional neural network (CNN) machine learning approach. The traditional image analysis did not detect any differences in the stained brain slices, whereas the CNN model showed an accuracy of 72% in categorizing the images correctly as transgenic/wildtype brain slices. The results from the CNN model imply that GABAR-α2 is expressed differently in PGC-1α transgenic mice, which might impact other factors such as behaviour and learning. This protocol and the novel method of using CNN as an image analysis tool can be of future help when performing IHC analysis on brain neuronal studies.
  • Tiittanen, Henri (Helsingin yliopisto, 2019)
    Estimating the error level of models is an important task in machine learning. If the data used is independent and identically distributed, as is usually assumed, there exist standard methods to estimate the error level. However, if the data distribution changes, i.e., a phenomenon known as concept drift occurs, those methods may not work properly anymore. Most existing methods for detecting concept drift focus on the case in which the ground truth values are immediately known. In practice, that is often not the case. Even when the ground truth is unknown, a certain type of concept drift called virtual concept drift can be detected. In this thesis we present a method called drifter for estimating the error level of arbitrary regres- sion functions when the ground truth is not known. Concept drift detection is a straightforward application of error level estimation. Error level based concept drift detection can be more useful than traditional approaches based on direct distribution comparison, since only changes that affect the error level are detected. In this work we describe the drifter algorithm in detail, including its theoretical basis, and present an experimental evaluation of its performance in virtual concept drift detection on multiple datasets consisting of both synthetic and real-world datasets and multiple regression functions. Our experi- ments show that the drifter algorithm can be used to detect virtual concept drift with a reasonable accuracy.
  • Kaidesoja, Milla (Helsingin yliopisto, 2020)
    Aims: The transdiagnostic cognitive-behavioral model of eating disorders (ED) views EDs as a single disorder with different clinical manifestations, but the CBT effectiveness research thus far has mostly only pooled results within individual ED categories. A panoramic meta-analysis (PMA) synthesizes evidence across indications, and here the aim is to explore whether a PMA in the context of CBT for EDs provides an unbiased and precise effect estimate when pooling across the ED diagnoses. Methods: Reviews that synthesize RCTs of CBT for EDs were searched, and reviews that met inclusion criteria and included meta-analytic data or valid data from a single RCT were included in the PMA. Two PMAs (CBT vs active controls, CBT vs inactive controls) were performed. The outcome most commonly employed in the meta-analyses identified in the search was chosen as the outcome of interest. Findings: Of the n=24 meta-analyses, only n=7 were eligible for the PMA. The analysis provided support for the effectiveness of CBT vs inactive controls ((SMD: 0.32, 95% CI: 0.05 to 0.59, I2= 38.1%) but results were inconclusive when CBT was compared to active controls (SMD: 0.01, 95% CI: -0.35 to 0.36, I2=75.2%). Conclusions: Due to the methodological limitations of this thesis, several central comprehensive meta-analyses had to be excluded from the PMA. Thus, this PMA failed to provide a precise and unbiased synthesis of existing data of the effectiveness of CBT for EDs across the diagnoses.
  • Timko, Maria Alexandra (Helsingin yliopisto, 2021)
    This thesis examines the role of the three female protagonists in Lorraine Hansberry’s 1959 play A Raisin in the Sun. The thesis argues against the interpretation of the play as pro-integration and assimilationist and posits instead that there is an inherent radicalism in the play that reflects the feminist and political views of its author. The purpose of this thesis is to examine how the feminist themes are highlighted through the three female protagonists of Raisin: Ruth, Beneatha and Lena Younger. In order to further assess these themes, the 1959 play is contrasted with three screen adaptations, by Daniel Petrie (1961), Bill Duke (1989), and Kenny Leon (2008). This comparison is carried out with a particular focus on how the protagonists are represented in these adaptations. The thesis begins with a discussion of the historical context in which the play was written, set and performed for the first time. This is followed by a discussion of Hansberry’s biographical background, in order to contextualise and clarify her political beliefs so as to better support the main arguments in the thesis. These arguments are also supported by the works of the Black feminist scholars Patricia Hill Collins, bell hooks, and Tricia Rose. The thesis examines the play and each of the three screen adaptations separately, presenting a close literary analysis of the play before contrasting it with the three films. The literary analysis discusses three core aspects of the play that serve as a rejection of racist and patriarchal values: the rejection of the American dream; the domestic sphere of the play; and the subversion of racialised gender roles and stereotypes. This analysis highlights the ways in which Black women experience a specific form of double oppression due to their race and gender, an experience that is reinforced by the use of racialised gender roles and stereotypes. This thesis argues, however, that Hansberry uses the female protagonists to reject these roles and the racist and sexist ideology from which they stem. The film analysis places the films within their temporal and socio-cultural contexts to observe how they reflect, highlight or undermine the three core aspects discussed in the literary analysis. This analysis reveals the significant role played by context in producing starkly different representations of the female protagonists. The analysis of these works, written and visual, demonstrates the enduring significance of Hansberry’s famous play, which continues to be revived and performed. The conclusion underlines the importance of challenging representations that perpetuate racist and sexist ideologies, and of granting agency to groups that have long been under- or misrepresented across mediums.
  • Huertas, Andres (Helsingin yliopisto, 2020)
    Investment funds are continuously looking for new technologies and ideas to enhance their results. Lately, with the success observed in other fields, wealth managers are taking a closes look at machine learning methods. Even if the use of ML is not entirely new in finance, leveraging new techniques has proved to be challenging and few funds succeed in doing so. The present work explores de usage of reinforcement learning algorithms for portfolio management for the stock market. It is well known the stochastic nature of stock and aiming to predict the market is unrealistic; nevertheless, the question of how to use machine learning to find useful patterns in the data that enable small market edges, remains open. Based on the ideas of reinforcement learning, a portfolio optimization approach is proposed. RL agents are trained to trade in a stock exchange, using portfolio returns as rewards for their RL optimization problem, thus seeking optimal resource allocation. For this purpose, a set of 68 stock tickers in the Frankfurt exchange market was selected, and two RL methods applied, namely Advantage Actor-Critic(A2C) and Proximal Policy Optimization (PPO). Their performance was compared against three commonly traded ETFs (exchange-traded funds) to asses the algorithm's ability to generate returns compared to real-life investments. Both algorithms were able to achieve positive returns in a year of testing( 5.4\% and 9.3\% for A2C and PPO respectively, a European ETF (VGK, Vanguard FTSE Europe Index Fund) for the same period, reported 9.0\% returns) as well as healthy risk-to-returns ratios. The results do not aim to be financial advice or trading strategies, but rather explore the potential of RL for studying small to medium size stock portfolios.
  • Heinonen, Outi (Helsingin yliopisto, 2020)
    Advertising has been an area of interest in linguistic research for the past decades due to its pervasiveness and role in shaping our notions and values in society. This study sets out to examine the socio-cultural practices in a specific field of advertising discourse, influencer marketing on social media. Influencer marketing is a recent branch of marketing, brought forth by the popularity of social media. In Influencer marketing, the products are marketed by individual influencers instead of corporations or companies. Brands turn to social media influencers in order to reach a wider audience and to utilize the influencers’ social media presence and their ability to influence their audience to promote their products and to turn this social power into capital. The hypothesis is that this key difference between traditional marketing and influencer marketing. The aim of this study is to present a critical discourse analysis to examine the social context and relationship between the influencer and the reader. The methodologic approach applied to the analysis of the data is critical discourse analysis, more specifically Norman Fairclough’s three-dimensional model. Critical discourse analysis and Fairclough’s model allow focus on the linguistic properties in addition to the production and reception processes of discourse and the socio-cultural practices within discourse. The data and its analysis deemed that influencer marketing reveals consumerist ideologies that promote purchasing of goods as a means to reach happiness and well-being, as presented by the social media influencers.
  • Rasola, Miika (Helsingin yliopisto, 2020)
    Resonant inelastic X-ray scattering (RIXS) is one of the most powerful synchrotron based methods for attaining information of the electronic structure of materials. Novel ultra-brilliant X-ray sources, X-ray free electron lasers (XFEL), offer new intriguing possibilities beyond the traditional synchrotron based techniques facilitating the transition of X-ray spectroscopic methods to the nonlinear intensity regime. Such nonlinear phenomena are well known in the optical energy range, less so in X-ray energies. The transition of RIXS to the nonlinear region could have significant impact on X-ray based materials research by enabling more accurate measurements of previously observed transitions, allowing the detection of weakly coupled transitions on dilute samples and possibly uncovering completely unforeseen information or working as a platform for novel intricate methods of the future. The nonlinear RIXS or stimulated RIXS (SRIXS) on XFEL has already been demonstrated in the simplest possible proof of concept case. In this work a comprehensive introduction to SRIXS is presented from a theoretical point of view starting from the very beginning, thus making it suitable for anyone with the basic understanding of quantum mechanics and spectroscopy. To start off, the principles of many body quantum mechanics are revised and the configuration interactions method for representing molecular states is introduced. No previous familiarity with X-ray matter interaction or RIXS is required as the molecular and interaction Hamiltonians are carefully derived, based on which a thorough analysis of the traditional RIXS theory is presented. In order to stay in touch with the real world, the basic experimental facts are recapped before moving on to SRIXS. First, an intuitive picture of the nonlinear process is presented shedding some light onto the term \textit{stimulated} while introducing basic terminology and some X-ray pulse schemes along with futuristic theoretical examples of SRIXS experiments. After this, a careful derivation of the Maxwell-Liouville-von Neumann theory up to quadrupole order is presented for the first time ever. Finally, the chapter is concluded with a short analysis of the experimental status quo on XFELs and some speculation on possible transition metal samples where SRIXS in its current state could be applied to observe quadrupole transitions advancing the field remarkably.
  • Palonen, Aura (Helsingin yliopisto, 2020)
    Early life conditions have long-term effects on the fitness and survival of individuals. Foetal development is an especially crucial period and even small changes may have large impacts on the development of individuals. Mammal foetuses may be exposed to additional testosterone either from their male littermates or their mother. This additional prenatal androgen exposure leads to masculinization of female features and behavior. In males the effects of additional prenatal androgen exposure are less drastic due to their own testosterone production. The anogenital distance, defined as the distance between the anus and genitalia, has been used to determine the sex of young mammals since males have longer anogenital distances than females. An elongated anogenital distance is an indicator of additional prenatal androgen exposure in females, and in some species also in males. It correlates with for example increased aggressiveness in both females and males. In females a longer anogenital distance has also been connected to delayed puberty and decreased fertility. I studied the effects of additional prenatal androgen exposure on weight and important life-history traits in banded mongooses (Mungos mungo) with data from a long-term study. Banded mongooses are small co-operatively breeding mammals living in family groups of 10-30 individuals across sub-Saharan Africa. Breeding is extremely synchronized within groups and in most cases all pregnant females give birth on the same day. The resulting communal litter is cared for by most adults in the group regardless of relatedness. Adults escort the pups until three months of age, providing the pup with food, grooming and protection. This early life care has long-term fitness benefits for the pups. Pregnant females may change the phenotype of their offspring via maternal effects. When the competition faced by breeding females is more intense, they compensate by investing more resources to their foetuses, making them bigger. Using the anogenital distance as a proxy for additional prenatal androgen exposure, I measured its effects on weight at early life and maturity, the amount of care received as pups and whether the individual reproduced in its lifetime or not. I hypothesized that a longer anogenital distance may be an indicator of increased competitiveness in the banded mongoose. It could lead to a cumulative advantage since more aggressive individuals may be able to access more food and care, which leads to higher maturity weight and lifetime reproductive success. I also measured the effects of resource abundance and intensity of competition during gestation on the anogenital distance of the pups. I hypothesized that mothers may prepare their offspring for future competitive environment by exposing them to androgens during gestation. In males a longer anogenital distance predicted higher weight both at early life and maturity. Higher weight at the beginning of the escorting increased the amount of care received, which in turn increased weight at maturity. A longer anogenital distance therefore has both direct and indirect fitness benefits in male banded mongooses. In females, a longer anogenital distance predicted lighter weight at maturity, suggesting that it may have negative effects on female growth and development. This study offers evidence that additional prenatal androgen exposure has long-term fitness consequences on banded mongooses and that these consequences are sex specific. Future research should focus on confirming the connection between additional prenatal androgen exposure and longer anogenital distance in this species, as well as assessing the effects of prenatal androgen exposure on survival, puberty and growth of especially female individuals.