Browsing by Subject "interjektio"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Tarvainen, Liisa Lotta (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkielmani käsittelee Tove Janssonin Mumin 3 -sarjakuvakirjan interjektioita ja sen suomennoksessa Muumit 3 esiintyviä interjektioiden käännösvastineita. Tavoitteenani on selvittää interjektioiden luonnetta erityisesti sarjakuvien kääntämisen kannalta. Tämän mahdollistamiseksi selvitän, millaisia interjektioita aineistostani löytyy, millä tavoin interjektiot on käännetty ruotsista suomeksi ja millaista vaihtelua käännöksissä on. Interjektiot ovat huudahdussanoja, jotka pystyvät muodostamaan yksinään lausuman. Ne ilmentävät puhujan reaktiota tai asennoitumista (esim. tunnetilaa) johonkin puhetilanteessa tapahtuvaan asiaan ja poikkeavat monesti tavallisesta kielenkäytöstä sisältäessään fonotaktisia rajoituksia. Interjektiot on mahdollista jakaa alaryhmiin muun muassa niiden käyttötarkoituksen perusteella. Tutkimuskysymykseni käsittelevät aineistossani esiintyvien interjektioiden funktioita sekä interjektioiden kääntämisessä käytettyjä strategioita. Tutkimukseni menetelmänä on tutkia interjektioita pragmaattisesti sekä kuvata interjektioiden käännösstrategioita. Tutkimustani varten jaan interjektiot eri kategorioihin funktioittain Felix Amekan (1992) ja Anna Wierzbickan (1992) tutkimuksiin sekä Svenska Akademiens grammatik -kielioppikirjaan (1999) pohjaten. Tämän jälkeen tarkastelen aineistossani käytettyjä käännösstrategioita, joiden jaottelu perustuu Mona Bakerin (1992), Gideon Touryn (1995 [2012]), Yvonne Lindqvistin (2002, 2008) sekä Maria Josep Cuencan (2006) esittelemiin luokitteluihin. Aineistossani on yhteensä 54 eri interjektioita ja esiintymiä on 179 kappaletta. Analyysissäni olen havainnut, että suurin osa interjektioista (noin 69 prosenttia) on käännetty vastaavalla suomenkielisellä interjektiolla. Aineistossa toiseksi eniten käytetty käännösstrategia on poisjättö (noin 13 prosenttia) eli interjektio jätetään täysin kääntämättä. Noin neljässä prosentissa esiintymistä interjektio on käännetty täysin erisisältöisellä interjektiolla kuin lähtötekstissä, jolloin myös tulokielinen ilmaus muuttuu. Käännöksissä esiintyvä vaihtelu on melko vähäistä, ja se johtuu joko tekstiympäristöstä tai asiayhteydestä. Interjektio on tällaisissa tapauksissa käännetty joko sanalla, joka ei ole interjektio, tai interjektiolla, jolla on eri funktio kuin lähtökielessä. Tutkimukseni lopputuloksista voin todeta, että Mumin 3 ja Muumit 3 -sarjakuvissa esiintyvien interjektioiden funktioiden vaihtelevuus lähtö- ja tulotekstin välillä on vähäistä. Selkeästi suurin osa on käännetty vastaavalla suomenkielisellä interjektiolla, ja vain noin 26 prosentilla käännöksen interjektioista on eri funktio kuin lähtökielessä.
  • Toivonen, Ville (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkielmassani tutkin, miten Kaisa Siveniuksen kolmessa Wodehouse-käännöksessä on käännetty P.G. Wodehousille tyypillisiä interjektioita ja millaisia seurauksia käännösstrategioiden valinnoilla on. Ensimmäinen kysymys viittaa siihen, minkälaisia käännösstrategioita interjektioiden kääntämiseen on valittu ja kuinka johdonmukaisesti kääntäjä on käyttänyt vastineitaan. Toinen kysymys puolestaan tutkii sitä, miten käännökset ovat vaikuttaneet interjektioiden tyyppikategorioihin ja funktioihin. Tutkimukseni on sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista. Tutkielmassani interjektiolla viittaan kielen piiriin kuuluvaan, lauseen kaltaisesti käyttäytyvään huudahdukseen, jolla voidaan ilmaista niin tunnetiloja, tiedostamista, halua, sosiaalisen kanssakäymisen edesauttamista, onomatopoeettisuutta, diskurssin vuorojakaumaa kuin puhujan asennoitumista toisen puhujan antamaan informaatioon ja tekoihin. Kokosin kyseinen määritelmän monesta eri lähteestä konsensuksen puuttuessa. Tyyppikategorioilla viittaan Amekan interjektioiden jakotapaan, jonka mukaan interjektiot ovat jaettavissa kolmeen eri luokkaan semanttisten ja morfologisten piirteidensä mukaan. Interjektion funktioilla viittaan niihin eri asioihin, joita interjektioilla voidaan ilmaista. Lisäksi määrittelen Wodehousille tyypilliset interjektiot Wodehouse-tutkijoiden, kuten Hall Jr.:n ja Usbornen, kirjoitusten pohjalta. Tutkielmani aineistona käytän kolmea P.G. Wodehousen romaania sekä Kaisa Siveniuksen vastaavaa kolmea käännöstä. Romaanit ovat Right Ho, Jeeves (1934), The Code of the Woosters (1938) ja Joy in the Morning (1946). Niiden vastaavat käännökset on julkaistu kokoelmateoksissa Kiitos, Jeeves (2009) ja Hiiop, Jeeves (2010). Interjektioiden kielitieteellisessä osiossa nojaan ennen kaikkea Cuencan, Amekan ja Wilkinsin teorioihin, sekä analyysiosiossa sovellan Cuencan kuusipolvista, interjektioiden kääntämiseen tarkoitettua mallia, joka on alun perin suunniteltu audiovisuaaliseen kääntämiseen. Analyysistä selviää, että kääntäjä on pääosin kääntänyt interjektioita kirjaimellisesti, käyttämällä erimuotoisia mutta samamerkityksisiä interjektioita tai käyttämällä erimerkityksisiä interjektioita. Lisäksi kääntäjä on selkeästi pyrkinyt säilyttämään interjektioiden tarkoituksen ja funktion eikä niinkään niiden muodollisia piirteitä. Tutkielma myös todistaa sen, että Cuencan malli sopii hyvin myös kirjallisuuden kääntämisen tutkimukseen.