Browsing by Subject "internet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 54
  • Kontunen, Liisa (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielman aiheena ovat Kaikki meni -nimisen Facebook-sivuston meemikuvat ja niihin kytkeytyvä ironia. Sivustolla julkaistaan meemejä, joihin tekijä on digitaalisesti liittänyt pastellinsävyisen taustan päälle vanhanaikaisia kiiltokuvia sekä tekstielementtejä. Tavoitteena on selvittää, millaisia kielellisiä keinoja ironian rakentamiseen käytetään, kuinka meemin eri elementit vaikuttavat ironiseen tulkintaan ja mihin tai kehen ironia kohdistuu. Keskeisiä hypoteeseja ovat, että meemien ironia kohdistuu useimmiten tapoihin käyttää kieltä – erityisesti verkkokieltä ja tietokoneslangia –, että meemit toteuttavat inkongruenssiteoriaa, että niistä voidaan löytää kaikki ironian komponentit ja että ironinen tulkinta muodostuu kaikkien kuvan elementtien yhteisvaikutuksesta. Tutkimuksen aineistona on käytetty Kaikki meni -Facebook-sivustolla aikavälillä 4.12.2017–1.5.2020 julkaistuja internetmeemejä, joita aineisto sisältää yhteensä 150. Tutkimuksen yleisinä teoreettismetodisina lähtökohtina toimivat multimodaalinen diskurssintutkimus sekä kehyssemantiikka, joka avaa meemeihin sisältyviä erilaisia tulkinta- ja tietokehyksiä. Tutkimuksessa on hyödynnetty huumorintutkimuksen teorioita, keskeisimpänä Toini Rahdun määritelmää ja mallia ironiasta. Apuna analyysissa on käytetty satiirin, parodian ja karnevalismin käsitteitä. Keskeistä on myös ajatus meemien pyrkimyksestä vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan ja kommentoida siitä lähtöisin olevia aiheita ironian keinoin. Analyysi lähtee liikkeelle muodollisten kehysten tasolta ja avaa sen jälkeen meemien eri elementtien ironisia tulkintakehyksiä sekä sana-, lauseke- ja lausetasolta löydettäviä ironian keinoja. Lisäksi työssä tarkastellaan, kuinka kielelliset tyylivalinnat vaikuttavat ironiseen tulkintaan ja kuinka ironian komponentit meemeissä ilmenevät. Tutkimuksessa osoitetaan, että hypoteesit näyttäisivät käyvän toteen: ironiaa rakennetaan erityisesti inkongruenssin avulla, meemeistä on mahdollista löytää kaikki ironian komponentit ja kaikki meemin elementit ovat olennaisia ironisen tulkinnan kannalta. Aineiston ironia kohdistuu useimmiten erilaisiin tapoihin käyttää kieltä, luonteenpiirteisiin, politiikkaan ja uskontoon. Myös intertekstuaalisuus on aineistossa vahvasti läsnä niin muiden tekstilajien upotuksen muodossa kuin esimerkiksi viittauksina meemikonstruktioihin ja muihin teksteihin. Aihetta on aiemmin tutkittu vain vähän suomen kielessä, ja internetmeemien kielellisistä ominaisuuksista on saatavilla tietoa vasta muutamasta lähteestä. Tutkielman yhtenä tavoitteena onkin avata aiheen jatkotutkimusmahdollisuuksia sekä multimodaalisen diskurssintutkimuksen hyötyä meemitutkimuksessa.
  • Hyvönen, Kaarina; Järvelä, Katja; Piiroinen, Sanna (Kuluttajatutkimuskeskus, 2008)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 2/2008
    Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kuluttajien näkemyksiä ja kokemuksia elintarvikkeisiin liittyvästä verkkotiedosta sekä ruoan verkkokaupasta. Yhtenä erityisteemana selvitettiin elintarvikepakkausten roolia verkkokaupassa. Tutkimuksessa etsittiin mahdollisuuksia internetin nykyistä laajempaan hyödyntämiseen tiedon ja kaupankäynnin kanavana elintarvikealalla, erityisesti pk-yrityksissä. Tutkimusaineisto kerättiin kuluttajien ryhmäkeskustelujen avulla marraskuussa 2006. Tutkimukseen osallistui yhteensä 40 Kuluttajatutkimuskeskuksen kuluttajapanelistia Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun seuduilta. Tutkimus on jatkoa aiemmin toteutetulle kyselytutkimukselle, jonka teemoja syvennettiin kerätyn laadullisen aineiston avulla. Tutkimukseen osallistujat olivat tottuneita etsimään tietoa verkosta. Etenkin yksittäisiä elintarvikkeita koskevat tiedot ja ruokaohjeet kiinnostivat. Tietoa oli etsitty erilaisista ruokavalioista ja syömisen valinnoista laajemminkin. Verkkotietoa pidettiin mielenkiintoisena ja ajankohtaisena. Tiedon ja tiedontuottajien runsaus tuottaa kuitenkin ongelmia tiedonhaussa ja pakottaa pohtimaan tiedon luotettavuutta. Ruoan verkkokaupasta tutkimukseen osallistujilla oli vain vähän kokemuksia. Verkkokaupalle ei koettu olevan tarvetta, koska perinteisiä ruokakauppoja on riittävästi tarjolla. Ostamisen esteinä pidettiin myös verkkokauppojen kalleutta sekä tuotetietojen vähäistä saatavuutta ja sen aiheuttamia ongelmia ostotilanteessa. Joillekin esteitä olivat verkkokauppojen tuotevalikoimien suppeus, sopimattomat maksu- ja toimitustavat tai verkkoruokakauppojen puute. Jotkut olivat kuitenkin ostaneet ruokaa verkosta joko entistä monipuolisempien tuotevalikoimien tai vaivattomamman ja nopeamman ostotavan houkuttelemana. Tutkimustulosten mukaan verkosta voisi kehittyä nykyistä merkittävämpi tiedon ja kaupankäynnin kanava elintarvikealalla. Edellytyksenä sille on verkkopalvelujen aktiivinen ja kuluttajalähtöinen kehittäminen. Verkkoon toivottiin etenkin yksityiskohtaista tietoa elintarvikkeista, kuten niiden alkuperästä ja tuotantotavasta. Paikallisten ja pienten valmistajien tuotteista ja niiden saatavuudesta haluttaisiin niin ikään tietoa verkkoon. Tiedon tulisi olla helposti löydettävissä. Konkreettisina mahdollisuuksina esitettiin linkkilistoja ja portaaleja kootusti eri aiheista. Verkko nähtäisiin mielellään nykyistä enemmän vuorovaikutteisena kanavana kuluttajien ja yritysten välillä: aktiiviset palautekanavat ovat yksi keino tässä. Verkkokauppoja kehitettäessä toivottiin kiinnitettävän huomiota ennen kaikkea tuotteiden hintojen kilpailukykyisyyteen, verkkosivustojen käytettävyyteen, toimivuuteen, luotettavuuteen ja miellyttävyyteen sekä tuotevalikoimien monipuolisuuteen ja kiinnostavuuteen. Kuluttajat odottavat verkkokaupalta myös sujuvia toimituskäytäntöjä sekä asiakaspalvelun toimivuutta kaikkinensa. Lisäksi verkkokaupan palveluja tulisi olla saatavilla nykyistä laajemmin eri puolilla Suomea. Kiinnostavina koettiin erityisesti kunkin asiakkaan tarpeisiin muokatut personoidut palvelut. Elintarvikepakkauksen rooli nähtiin hieman erilaisena verkkokaupassa kuin perinteisessä päivittäistavarakaupassa. Verkkopakkaus voisi olla materiaaleiltaan ja painatuksiltaan perinteistä pelkistetympi pakkaus, jonka keskeiset tehtävät olisivat tuotteen suojaaminen ja informatiivisuus. Markkinoinnillisen grafiikan vähentäminen pakkauksessa voisi parantaa lakisääteisten pakkausmerkintöjen luettavuutta. Paikallisten ja pienten valmistajien tuotteet kiinnostivat kuluttajia yhtenä verkkokaupan mahdollisuutena. Pienet, lähellä olevat toimijat koettiin luottamusta herättävinä. Palvelujen ja niiden tarjoajien luotettavuuden katsotaankin vaikuttavan oleellisesti kuluttajien halukkuuteen hyödyntää verkkopalveluja.
  • Halonen, Hanna (2015)
    Viimeisen vuosikymmenen aikana internetin käytön kasvu on ollut huimaa. Internetiä käytetään yhä enemmän sekä tiedon hakuun, viestintään, ostamiseen että asiointiin. Muuttunut media- ja kuluttajakäyttäytyminen on vaikuttanut myös markkinointiin. Internet on korvannut perinteisiä markkinointikanavia ja siitä on tullut tärkeä myynnin, asiakaspalvelun ja mainonnan väline. Internet tarjoaa myös apteekeille uusia mahdollisuuksia muun muassa kilpailukyvyn, imagon ja taloudellisen toimintakyvyn kehittämiseen. Internetin hyödyntäminen apteekkien liiketoiminnassa edellyttää kuitenkin markkinointia ja uusien markkinointi- ja viestintäkanavien luonteen omaksumista. Apteekkien internetmarkkinoinnin kehittämisen pohjaksi tarvitaan tutkittua tietoa internetmarkkinoinnin nykytilasta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada yleiskuva suomalaisten apteekkien internetmarkkinoinnista. Suomen apteekkariliiton jäsenille suunnatussa e-kyselyssä selvitettiin apteekkien internetmarkkinoinnin yleisyys, käytetyimmät internetmarkkinoinnin keinot, resurssit ja se, miten internetmarkkinointi on apteekeissa toteutettu. Kyselyn perusteella kolme neljäsosaa (74 %) apteekeista markkinoi internetissä jossain määrin. 62 % apteekeista markkinoi internetissä säännöllisesti (≥ kerran kuukaudessa). Selvästi suosituin apteekkien internetmarkkinointikanava oli kotisivut. Myös Facebook-markkinointia käytti huomattava osa vastanneista apteekeista. Sen sijaan muita internetmarkkinointikeinoja käytettiin apteekeissa vielä suhteellisen vähän. Yleisimpiä syitä internetmarkkinointiin siirtymiselle olivat tietoisuuden kasvattaminen, uusien asiakkaiden hankinta ja asiakaspalvelu. Useimmin internetmarkkinoinnilla tavoiteltiin myynnin lisäämistä. Internetmarkkinoinnin tehokkuutta oli mitattu 60 %:ssa internetmarkkinointia käyttävistä apteekeista. Tehokkaimpana internetmarkkinointikanavana pidettiin apteekin kotisivuja. Enemmistöllä internetmarkkinointia käyttävistä apteekeista kuukausittainen internetmarkkinointiin käytetty työaika oli alle 2 tuntia ja lähes puolella (48 %) internetmarkkinointia käyttävistä apteekeista internetmarkkinoinnin osuus kokonaismarkkinointibudjetista oli alle 5 %. Viidesosa internetmarkkinointia käyttävistä apteekeista oli tehnyt kirjallisen suunnitelman internetmarkkinointia varten. Tutkimuksen perusteella apteekkien internetmarkkinoinnin määrä on kasvanut merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Kuitenkin markkinointi internetissä on varsin yksipuolista. Myös sekä rahalliset että ajalliset resurssit ovat melko pieniä esimerkiksi muihin toimialoihin verrattuna. Jotta apteekit voisivat myös tulevaisuudessa vastata kuluttajien tarpeisiin ja muuttuneeseen kuluttajakäyttäytymiseen, tulisi internetmarkkinointiin todennäköisesti panostaa nykyistä enemmän.
  • Kokkonen, Anne Helena (2010)
    Tutkielma tarkastelee kaupallisessa verkkopalvelussa rakentuvia lääkäreiden representaatioita. Aineistona käytin kolmea internetissä toimivaa palvelua, jotka tarjoavat käyttäjille terveyteen ja sairauksiin liittyvää informaatiota. Representaatioiden avulla pystyin selvittämään, miten perinteinen lääkärin ammatillinen toiminta muokkaantuu kaupallisessa palvelussa. Kaupallisten palvelutuottajien määrän lisääntymisen myötä Clarken ja hänen kollegoidensa mukaan lääketieteen ja lääkäreiden aseman on muuttuneen terveyspalvelujen tuotannossa. Ymmärrän lääkärit paljolti Anthony Giddensin teoria valossa, jonka mukaan asiantuntijoiden merkitys on nyky-yhteiskunnassa keskeinen, vaikka heidän tuottama informaatio onkin luonteeltaan epävarmaa. Yksilöt joutuvatkin itse reflektiivisesti pohtimaan tiedon luotettavuutta ja sopivuutta itselleen. Samalla yksilöiden vastuu tiedon soveltamisesta kasvaa heidän itse osallistuessa päätöksentekoon. Aineisto koostuu verkkopalvelun kuvista ja teksteistä, joissa esiintyi lääkäri tai lääkäriksi tunnistettava hahmo. Tekstit on poimittu vastauspalveluista, joissa lääkärit vastaavat käyttäjien kysymyksiin. Analysointimetodina käytin sosiaalisemiotiikkaa, joka mahdollistaa palvelussa esiintyvien kuvien ja tekstien tarkastelun samanarvoisina merkitysten tuottamisen välineinä. Ymmärrän lääkäreiden representaatioiden rakentuvan suhteessa niiden ympäristöön eli kaupalliseen verkkopalveluun, josta analysoidut kuvat ja tekstit on otettu. Palveluissa lääkärin representaatioita käytettiin etenkin herättämään käyttäjien luottamusta. Palvelut hyödyntävät tässä lääkärin profession vahvaa yhteiskunnallista asemaa. Yksittäisten lääkäreiden kohdistuvaa luottamusta taas rakennettiin esittelemällä heidän ammatillista työhistoriaa ja asettamalla heitä esittävä kuva palveluun, mikä tekee heistä todellisempia. Luottamusta toisaalta vähentää palvelujen kaupallisen toiminnan luonne ja palvelujen viihteellisyys. Palveluissa tuotiin esiin lääkäreiden erityisosaamista, mikä toisaalta korostaa lääkäreiden välillä olevia eroja. Palvelujen näkyvimmillä paikoilla olevat representaatiot rakentavat ystävällistä ja käyttäjän huomioivaa mielikuvaa lääkäristä, palvelun vähemmän näkyvissä osissa oli erilaisia representaatioita, joista osa viittasi kiireiseen ja lääketieteellisessä faktassa pitäytyvään lääkäriin. Verkkopalveluissa hyödynnetään ihmisten tarvetta saada terveyttä käsittelevää informaatiota. Lääkärit ovat tässä tuotteistettu palvelun osaksi, joita käyttäjät voivat helposti konsultoida.
  • Hämäläinen, Lasse (2018)
    Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että nimien muistaminen on selvästi vaikeampaa kuin muiden sanojen. Vähälle huomiolle on kuitenkin jäänyt nimien muistettavuus eli se, millaiset nimet muistetaan hyvin tai huonosti. Tässä artikkelissa nimien muistettavuutta tarkastellaan empiirisen koeaineiston avulla. Suomalaisessa verkkopeliyhteisö Aapelissa sijaitsevan Minigolf-nimisen pelin 33 harrastajaa osallistui kahteen kokeeseen, joissa testattiin, kuinka hyvin he muistavat pelissä esiintyvien ratojen nimiä. Koetulosten kvalitatiivisen analyysin perusteella erottui useita muuttujia, jotka vaikuttavat nimien muistettavuuteen. Niistä tarkempaan kvantitatiiviseen analyysiin valittiin viisi: nimeämisperuste, ns. ratasarjaan kuuluminen, nimen kieli, nimen pituus sekä radan pelillinen tärkeys ja kiinnostavuus. Analyysi osoittaa, että kaikilla näillä muuttujilla on tilastollisesti merkitsevä vaikutus nimen muistamiseen. Muistettavuus syntyy siis usean eri tekijän summana.
  • Peters, Dana (Helsingin yliopisto, 2021)
    Concern about global warming can lead to climate change anxiety, a form of anxiety characterized by excessive worry about the climate crisis and associated consequences on the natural world and human society. It has been suggested by previous research that humor can be used to manage feelings of anxiety. This study seeks to determine if this phenomenon can be applied specifically to climate change anxiety. The research combines a comprehensive literature review with an online survey that leveraged climate change themed internet memes as a proxy for humor to gather opinions about the intersections between these two topics. The survey data supplemented claims made by existing literature, indicating that climate change themed internet memes and humor in general can be useful coping mechanisms to mitigate feelings of climate anxiety. The survey was completed by 93 respondents; most of these participants were women, located in the US, and/or between the ages of 20 and 29. Results from the survey showed that people tend to feel best about their environmental anxiety when they are taking active steps to solve the problem. Conscious decisions such as reducing waste or participating in activist movements are easier to recognize and self-report than more passive coping skills. Reliance on humor was reported as a supplementary coping skill, but many respondents indicated that looking at humorous climate change themed memes did influence their feelings about climate change overall. The scope of this study was relatively small in scale, therefore the results presented in this thesis may not be indicative of broader social trends and likely require further research.
  • Gicquel-Pahkala, Elisabeth (Helsingin yliopisto, 2019)
    Le but de ce travail est de comparer les manières dont les tutoriels internet et les manuels favorisent le développement des compétences lexicales et grammaticales des apprenants finnophones. Dans une première partie théorique, nous remettons dans la perspective historique les relations qui existent entre didactique des langues et technologie, jusqu’aux dernières évolutions d’aujourd’hui marquées par le processus de digitalisation et de généralisation de l’usage d’internet. Puis, nous présentons plusieurs classifications des usages d’internet en classe de langue avant de concentrer notre analyse sur l’utilisation des tutoriels et du manuel. Notre analyse porte plus précisément sur le développement de la compétence lexicale et de la compétence grammaticale. Le corpus retenu est constitué du manuel Escalier, d’un tutoriel de vocabulaire Quizlet et de deux tutoriels de grammaire trouvés sur les sites internet suivants : Français interactif et Français facile. L’analyse est constituée d’une première comparaison entre les deux supports, manuel et tutoriels. Un deuxième niveau de comparaison est mis en place entre les recommandations de la recherche pour le développement des deux compétences et la façon dont le manuel et les tutoriels internet les prennent en compte. Pour chaque compétence considérée, lexicale et grammaticale, nous partons de sa définition et des recommandations faites par les chercheurs pour leur développement. A l’issue de ces comparaisons, nous remarquons qu’internet offre des possibilités de développement intéressantes mais que ces pistes ne sont pas sans risque. De plus, le potentiel d’internet reste souvent sous-exploité. En conclusion, nous constatons que les tutoriels et les manuels se complètent dans leur réponse à la problématique du développement des compétences lexicales et grammaticales des apprenants de français. Toutefois leurs réponses restent, au vu des chercheurs, insuffisantes. Cependant, le développement d’internet pourrait permettre d’améliorer l’efficacité de cette réponse. Ceci pourtant n’est possible que si internet est utilisé de manière complexe. Au long de cette étude, nous avons remarqué que perspective actionnelle, digitalisation et socio-constructivisme tendraient à ne considérer l’apprentissage d’une langue que comme l’acquisition d’une technique qui doit s’inscrire dans le monde réel par des actions.
  • Sund-Norrgård, Petra (Svenska handelshögskolan, 2002)
    Research Reports
    Internets ökade betydelse gjorde att företagen började inse vilka problem som kan uppstå av att en webbsida med ett domännamn i form av deras varumärke olovligen handhas av en utomstående part. Konflikterna blev därför fler medan existerande tvistlösningsmekanismer ansågs dyra, tungrodda och ineffektiva. Ur detta behov föddes sedermera Uniform Domain Name Dispute Resolution Policy (UDRP). Detta internationella tvistlösningsförfarande skapades för att tillämpas på s.k. cybersquatting, dvs. situationer där domännamn, som inkräktar på andras varu- eller servicemärken, registreras i ond tro t.ex. för framtida försäljning. Jag granskar i denna avhandling huvudsakligen förutsättningarna för överföring eller upphävning av domännamnsregistreringar i enlighet med UDRP, varför jag fokuserar på artikel 4.a och då i synnerhet på innebörden av begreppet ”registrering och användning i ond tro”. Arbetet bygger huvudsakligen på en analys av de avgöranden som fattats inom ramen för UDRP. Syftet är att genom en systematisk undersökning av tillämpningen av begreppet ond tro beskriva och utvärdera rättstillämpningen inom UDRP. De granskade avgörandena är 396 st. till antalet och har meddelats under tidsperioden 14.1.2000-15.8.2001.
  • Ylinen, Turkka (2010)
    Tutkielman lähtökohtana on kriittinen kulttuuriteollisuusteoria suhteessa nykyiseen mediakulttuuriin. Konkretisoin teoreettista asetelmaa tutkimalla nykyistä suomalaista elokuvakritiikkiä suhteessa kulttuuriteollisuusteoriaan ja -käsitteeseen liittyvään keskusteluun. Tarkastelen myös, kuinka elokuvakritiikki on siirtynyt osaksi verkkojournalismia ja internetin käyttäjälähtöisiä sisältöjä. Käsittelen kiistanalaista kulttuuriteollisuusteoriaa yhä elävänä kokonaisuutena, joka sisältää monia merkityksiä ja moneen suuntaan avautuvia näkökulmia. Pyrin suhteuttamaan kulttuuriteollisuusajattelun laajan perinteen aikamme mediamaisemaan. Frankfurtin koulun kriittinen teoria kulttuuriteollisuudesta muodostaa työn teoreettisen pohjan, mutta tarkastelen myös myöhempää kulttuuriteollisuuden teoretisointia ja käsitteen saamia uusia merkityksiä. Työn keskeiset lähteet kulttuuriteollisuuden osalta ovat Theodor W. Adornon ja Max Horkheimerin työn ohella David Hesmondhalghin ja Raija-Leena Loisan teokset käsitteen uusista merkityksistä ja niihin liittyvästä retoriikasta. Elokuvakritiikin osalta keskeisiin lähteisiin kuuluvat Mervi Pantin teokset. Kulttuuriteollisuusteorian ja 2000-luvun elokuvakritiikin keskeinen jännite muodostuu kaupallisten arvojen lomittumisesta media- ja kulttuurisisältöihin ja sisältötuotannon retoriikan tunkeutumisesta kulttuurikeskusteluun. Kytken elokuvakritiikin myös viime aikoina kuohuttaneeseen laajempaan keskusteluun suomalaisen kulttuurijournalismin tilasta. Olennainen kytkentä 2000-luvun mediakulttuuriin on internetin rooli elokuvakritiikin kentällä. Digitaalinen murros ja internet ovat muuttaneet ratkaisevalla tavalla nykyistä mediaympäristöä, joukkoviestintää ja kulttuurikritiikkiä. Erilaisten käyttäjälähtöisten sivustojen myötä elokuva-arvostelujen kirjoittaminen ja mieleistensä arvostelujen löytäminen on yhä helpompaa. Tutkielman empiirisen osuuden aineistona käytän valikoituja vuonna 2009 ilmestyneitä elokuva-arvosteluita Helsingin Sanomien Nyt-liitteestä sekä Film-O-Holic.com- ja Leffatykki.com -sivustoilta. Aineiston analyysissä käytän menetelmänä teoriavetoista tekstianalyysiä. Analysoin aineistoa viiden teeman kautta: (1) arvostelijan asema teoksen subjektiivisena tai objektiivisena tarkkailijana, (2) elokuvan luokittelun eri muodot kritiikeissä, (3) korkean ja matalan kulttuuriin jaottelu, (4) suomalaisen elokuvan erityisasema suomalaisessa kritiikissä sekä (5) sisältöjen kierrätys ja samankaltaisuus. Empiirisen aineiston analyysi osoitti valtamediaa edustavan Helsingin Sanomien ja kahden erilaisen verkkoaineiston välillä lähtökohtaisia eroavaisuuksia. Anonyymisti verkkoon kirjoittavalla amatöörikriitikolla on selvästi erilaiset lähtökohdat mielipiteen perusteluvastuussa kuin omalla nimellään suuressa julkaisussa ammatikseen arvosteluja kirjoittavalla. Vertaisilleen arvostelevat verkkokäyttäjät saattavat irrottautua ”vakavasti otettavan kriitikon” roolista ja kirjoittaa arvosteluja omista lähtökohdistaan käsin – toisin sanoen elokuvan kuluttajuuden ja kohderyhmän sisältä. Tästä lähtökohtaisesta erosta huolimatta valtamediassa vakiintuneet tavat suhtautua elokuvaan ja arvostelemiseen toistuvat myös pitkälti verkossa. Valtamedian puhetapoja kierrätetään käyttäjälähtöisellä sivustolla, jolloin sisällöt yhdenmukaistuvat ja kritiikin monimuotoisuus kärsii kriittisen kulttuuriteollisuusteorian varoitusten mukaisesti.
  • Tåg, Joacim (Svenska handelshögskolan, 2008)
    Economics and Society
    The growth of the information economy has been stellar in the last decade. General-purpose technologies such as the computer and the Internet have promoted productivity growth in a large number of industries. The effect on telecommunications, media and technology industries has been particularly strong. These industries include mobile telecommunications, printing and publishing, broadcasting, software, hardware and Internet services. There have been large structural changes, which have led to new questions on business strategies, regulation and policy. This thesis focuses on four such questions and answers them by extending the theoretical literature on platforms. The questions (with short answers) are: (i) Do we need to regulate how Internet service providers discriminate between content providers? (Yes.) (ii) What are the welfare effects of allowing consumers to pay to remove advertisements from advertisement-supported products?(Ambiguous, but those watching ads are worse off.) (iii) Why are some markets characterized by open platforms, extendable by third parties, and some by closed platforms, which are not extendable? (It is a trade-off between intensified competition for consumers and benefits from third parties) (iv) Do private platform providers allow third parties to access their platform when it is socially desirable? (No.)
  • Laine, Anna; Välimäki, Maritta; Pekurinen, Virve; Löyttyniemi, Eliisa; Marttunen, Mauri; Anttila, Minna (2019)
    Background: Web-based interventions are promising tools for increasing the understanding of illness and treatment among patients with serious mental disorders. Objective: This study aimed to test the feasibility and acceptability of a Web-based patient education intervention using a quasi-experimental cluster design to report feedback on patient education sessions and the website used and to report preliminary evidence of the intervention's impact on patients with schizophrenia spectrum disorder. Methods: A single-blind, parallel, quasi-experimental cluster study over a 6-month period comparing Web-based education (n=33) with a nonequivalent control group (treatment as usual, n=24) for people with schizophrenia spectrum disorder was conducted. Participants (N=57) were recruited from one psychiatric hospital (6 wards). Feasibility was assessed by participants' commitment (refusal rate, dropout rate) to the study. Acceptability was assessed as participants' commitment to the intervention. Patient education sessions and website feedback were assessed by the patients and health care professionals. The preliminary impact of the sessions on patients' self-efficacy, self-esteem, illness cognition, and knowledge level was measured at baseline and follow-ups (8 weeks, 6 months) with self-rated questionnaires. Results: The refusal rate among patients was high with no statistically significant difference (69% [74/107] in the intervention group, 76% [76/100] in the control group; P =.21). The same result was found for the dropout rates (48% [16/33] vs 58% [14/24]; P=. 46). The acceptability of the intervention was good; 31 participants out of 33 (94%) completed all five sessions. Feedback on the intervention was mainly positive; three out of four subscales of session were rated above the midpoint of 4.0. Feedback on the website was also positive, with a grade of good for content (69%, 20/29 patients; 75%, 21/28 professionals), layout (62%, 18/29 patients; 61%, 17/28 professionals), and usability (62%, 18/29 patients; and 68%, 19/28 professionals). The patients using the intervention had significantly higher scores 6 months after the sessions in self-efficacy (baseline mean 26.12, SD 5.64 vs 6-month mean 29.24, SD 6.05; P=.003) and regarding knowledge level about schizophrenia (mean 11.39, SD 4.65 vs 6-month mean 15.06, SD 5.26; P=. 002), and lower scores in the subscale of helplessness in illness cognition (mean 2.26, SD 0.96 vs 6-month mean 1.85, SD 0.59; P=.03). Differences from the control group were not significant. No differences were found in patients' self-esteem or other subscales in illness cognition. Conclusions: The patients were reluctant to participate in the study and tended to drop out before the follow-ups. Once they had participated, their acceptance of the intervention was high. A more effective recruitment strategy and monitoring method will be needed in future studies. To assess the impact of the intervention, a more rigorous study design with an adequately powered sample size will be used in cooperation with outpatient mental health services.
  • Fredman, Daniela (Helsingin yliopisto, 2021)
    Internet har under de senaste åren blivit vårt främsta kommunikationsmedel. Detta har även uppmärksammats av terroristgrupper och personer med en terroristisk agenda, och följaktligen har terroristiskt innehåll börjat spridas på internet, bland annat i form av propaganda samt utbildning och rekrytering av anhängare. Terrorism utgör ett allvarligt hot mot det demokratiska samhället, men åtgärder som vidtas för att bekämpa terrorism får trots allt inte inskränka de grundläggande fri- och mänskliga rättigheterna mer än vad som är nödvändigt. Avhandlingens syfte är att med hjälp av den rättsdogmatiska metoden granska hur innehåll på internet kan begränsas då syftet är att förebygga terrorism och hur detta förhåller sig till yttrandefriheten. Avhandlingen granskar hur tillgång till internet får skydd under yttrandefriheten särskilt med beaktande av spridning och mottagande av information. Vidare bedöms hur olagligt terroristiskt innehåll på internet regleras och hur regleringen förhåller sig till yttrandefrihetens inskränkningsgrunder. I avhandlingen granskas både informationsskaparnas och tjänsteleverantörernas ställning och skyldigheter. Avhandlingen innehåller tre huvuddelar. I avhandlingens andra kapitel granskas hur tillgång till internet får skydd som en grundläggande rättighet, särskilt med beaktande av yttrandefriheten. Vidare behandlas samma fråga från en människorättssynvinkel. I det tredje kapitlet beskrivs hur terroristiskt innehåll på internet kan begränsas i enlighet med strafflagen, yttrandefrihetslagen och lagen om tjänster inom elektronisk kommunikation. Dessutom behandlas rekommendationer och linjedragningar antagna av EU och riktade till tjänsteleverantörer på internet. I det fjärde kapitlet bedöms hur åtgärderna som beskrivits i det tredje kapitlet förhåller sig till yttrandefrihetens inskränkningsgrunder. I avhandlingens slutsatser kan märkas att regleringen mestadels är enhetlig med grunderna för en inskränkning av yttrandefriheten. Emellertid har det uppmärksammats att regleringen som en helhet är en aning komplicerad, vilket kan vidare utgöra ett hot mot de grundläggande rättigheterna. Dessutom är kriminaliseringen av mottagande av utbildning för terrorismsyften exceptionell, vilket utgör en utmaning för proportionalitetskravet vid en inskränkning av yttrandefriheten. I slutet av avhandlingen behandlas även kommande lagstiftningsändringar som innebär nya utmaningar för yttrandefriheten.
  • Oksanen, Atte; Sirola, Anu; Savolainen, Iina; Kaakinen, Markus (2019)
    Background and aims: In recent years online gambling has become a potential risk for young people. The purpose of this study was to analyse patterns of gambling activities and their association with behavioural risk factors and protective factors. Data and Method: A demographically balanced sample of Finnish respondents aged 15-25 years (N = 1200) filled out an online survey in March-April 2017. Principal component analysis was used to reduce the variables on gambling activities to smaller sets of components, and regression analysis was used to analyse whether behavioural risk factors and protective factors were associated with the gambling patterns found. Results: Two main components were found: online- and skill-based competent gambling and chance-based entertainment gambling. Competent gambling had statistically significant associations with a variety of behavioural problems and risks, including psychological distress, lower social support, lower delay of gratification, hazardous drinking, regular drug use, compulsive Internet use, and problem gambling. Entertainment gambling was associated with lower delay gratification, hazardous drinking, and problem gambling. Entertainment gambling had a negative association with compulsive Internet use and a positive association with social support. Conclusions: Online-based competent gambling is a potentially hazardous form of gambling. New forms of online gambling are potential risks for younger generations. Health professionals working with young people should be aware of the role of online gambling and associated activities.
  • Uusitalo, Anne (Helsingin yliopisto, 2008)
    Verkkari 2008 (1)
  • Pantzar, Mika; Tarkka, Minna (Kuluttajatutkimuskeskus, 2002)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Työselosteita ja esitelmiä 74
  • Rissanen, Olli; Pitkänen, Petteri; Juvonen, Antti; Räihä, Pekka; Kuhn, Gustav; Hakkarainen, Kai (2017)
    We examined how the emerging digital culture has affected magicians’ careers, the development of their expertise and the general practices of their professions. We used social network analysis (n=120) to identify Finland’s most highly regarded magicians (n=16) representing different generations. The participants were theme interviewed and also collected self-report questionnaire data. The results revealed that digital transformations have strongly affected the magical profession in terms of changing their career paths and entry into the profession. Magic used to be a secretive culture, where access to advanced knowledge was controlled by highly regarded gatekeepers who shared their knowledge with a selected group of commit-ted newcomers as a function of their extended efforts. Openly sharing magical knowledge on the Internet has diminished the traditionally strong role of these gate-keepers. Although online tutorials have made magical know-how more accessible to newcomers, professional communities and networks play a crucial role in the cultivation of advanced professional competences.
  • Toivanen, Antti (2011)
    Työn tarkoituksena oli tutkia vallankäyttöä suomalaisilla muslimisivustoilla internetissä sekä selvittää, minkälaisten asioiden kautta niissä kuvataan hyvin elämistä. Kohteena oli 20 suomalaista muslimisivustoa. Lähdeaineisto koostui blogeista, keskustelufoorumeista sekä eri yhteisöjen kotisivuista. Tutkimusmenetelminä käytettiin kriittistä diskurssianalyysia sekä retorista analyysia. Kohteeksi otettiin kolme erillistä diskurssia, joiden ajateltiin yhdessä määrittävän sitä, mitä hyvin eläminen on. Ensimmäinen diskurssi käsitteli muslimien yhteisön, umman, käsitettä. Toinen käsitteli naisen asemaa. Kolmas käsitteli käännynnäisiä. Analyysi osoitti, että umman diskurssissa pyritään ennen kaikkea perustelemaan muslimien erikoislaatuisuutta verrattuna muihin yhteiskunnan jäseniin. Tällä perusteella katsotaan, että muslimien ensisijaisen lojaaliuden tulisi kohdistua muihin muslimeihin. Naisen asemaa koskevassa diskurssissa korostetaan naisten ja miesten eroavaisuuksia, eri yhteiskunnallisia rooleja ja vastuita sekä vapauksia. Käännynnäisiä koskevassa diskurssissa tarina on epäselvempi. Toisaalta painotetaan eroavaisuuksia muihin suomalaisiin verrattuna, toisaalta alleviivataan kuuluvuutta ja samankaltaisuutta. Kaikissa diskursseissa valtaa käyttävät niin miehet kuin naisetkin. Huomionarvoista oli toisaalta käännynnäisten aktiivinen rooli vallankäytössä, toisaalta se, että heidän näkemyksiinsä voidaan vaikuttaa helposti. Toinen merkittävä tulos oli naisten aktiivinen rooli oman asemansa määrittelyssä. Suurin jakolinja kaikissa diskursseissa kulkee toisaalta maltillisesti, toisaalta salafistisesti tai muuten radikaalisti suuntautuneiden näkemysten ja toimijoiden välillä. Radikaalit näkemykset ovat yleisempiä keskustelupalstoilla. Virallisten yhteisöjen sivuilla näkemykset ovat maltillisempia.
  • Karlsson, Michael (2002)
    I avhandlingen utreds hurdan betydelse Internet, och då framförallt WWW och e-post, har fått för finlandssvenska journalister, som hjälpmedel i deras arbete. Utgångspunkten har varit att undersöka om Internet har hunnit bli ett lika viktigt verktyg på Svenskfinlands redaktioner, som det enligt forskningen är utomlands. Attityden är i grunden skeptisk – innehållet i media har inte blivit speciellt mycket annorlunda sedan nätets intåg. Vad kan då en finlandssvensk journalist egentligen ha för nytta av nätet, varför är de flesta så intresserade av det? I texten diskuteras olika slag av insamling av journalistiskt material med hjälp av nätet – oftast är det lika med sökning av information på WWW, men också bland annat intervjuer via e-post och sökning efter bild- och ljudmaterial. Källkritik behandlas skilt, eftersom det är en central fråga när man diskuterar information från nätet och speciellt WWW. Som teoretisk bakgrund har använts främst Ari Heinonens Journalism in the Age of the Net – Changing Society, Changing Profession (1999), Don Middlebergs och Steven Ross’ utredningar från 2000 och 2001, samt Timo Lüges Usage Patterns and Information Needs of Journalists on the Internet. An Empirical Study at USUS – the Usually Useful Internet Guide for Journalist (1999). Både kvantitativa och kvalitativa metoder har använts i den egna forskningen. Dels baserar sig resultaten på en traditionell enkät, som gick ut till samtliga finlandssvenska dagstidningar hösten 1999, och dels på tio kompletterande kvalitativa intervjuer med etermediejournalister från våren och hösten 2001. Resultaten visar främst att Internet under några år snabbt har hunnit etablera sig som ett av de mest använda journalistiska hjälpmedlen också i Svenskfinland. Nätet är inte orsak till någon större förändring av innehållet i media, men det är flexibelt och till stor hjälp med mängder av mindre saker – kontaktuppgifter, bakgrundsinformation, i viss mån nya uppslag (i den mån journalistens samvete tillåter det), och mycket annat. Allt det här anses numera vara lättare eller snabbare än tidigare, och det är tillräckligt mycket för att slutsatsen av forskningen skall vara att Internet idag verkligen är ett av mest användbara verktygen som står till en journalists tjänst, tillsammans med telefonen, den bärbara inspelningsutrustningen och ordbehandlaren.
  • Lehto, Veera; Paloniemi, Riikka; Hyvönen, Kaarina; Saastamoinen, Mika; Repo, Petteri (Kuluttajatutkimuskeskus, 2012)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Työselosteita ja esitelmiä 140
    Kansalaisten mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ovat osa toimivaa demokratiaa. Voidakseen osallistua kansalaiset tarvitsevat motivaatiota ja taitoja osallistua sekä sopivia osallistumiskanavia. Entisten kanavien rinnalle kehitetään parhaillaan uusia, sosiaalisen median välineitä hyödyntäviä sähköisiä osallistumiskanavia, joiden tarkoituksena on helpottaa kansalaisosallistumista, edistää eri toimijoiden välistä vuoropuhelua päätöksenteossa sekä lisätä päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Oikeusministeriön johdolla on kehitetty sähköistä Osallistumisympäristö-palvelua (Otakantaa.fi), joka tarjoaa kanavia kansalaisten, kansalaisjärjestöjen, valtion ja kuntien päättäjien sekä julkishallinnon väliseen vuorovaikutukseen. Osallistumisympäristössä voidaan nostaa esille esimerkiksi ajankohtaisia suunnittelu- ja päätöksentekotilanteita, esitellä ja arkipäiväistää uusinta tutkimustietoa tai selvittää kansalaisten näkemyksiä verkkokyselyiden ja rajattujen ohjattujen keskusteluryhmien avulla. Palvelun kautta mahdollistuu myöhemmin myös sähköisten aloitteiden tekeminen ja seuraaminen sekä lausuntojen antaminen. Osallistumisympäristö-hanke on osa valtiovarainministeriön koordinoimaa Sähköisen asioinnin ja demokratian edistämisohjelmaa (SADe-ohjelma). Kansalaisten näkemyksiä Osallistumisympäristön toimivuudesta ja hyväksyttävyydestä selvitettiin pilotoimalla Osallistumisympäristön demoversiota Ilmasto, ruoka ja politiikka -aiheisen verkkokeskustelun avulla. Pilotointi osoitti, että sähköiselle Osallistumisympäristölle on tarvetta, vaikka osa pilottiin osallistuneista kansalaisista suhtautui palvelun demoversioon suurin varauksin. Palvelussa todettiin olevan vielä paljon kehittämisen varaa, ennen kuin se pystyy vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin. Palvelun keskustelufoorumi ei pystynyt tukemaan riittävästi keskustelua, ja siksi keskusteluiden onnistuminen ja osallistujien aktiivisuus olivat paljolti keskustelun ohjaajan vastuulla. Nopeatempoinen verkkokeskustelu edellyttää selkeää ja sujuvaa keskusteluympäristöä, jotta se houkuttelisi kansalaisia osallistumaan ja jotta osallistujien välille syntyisi todellista vuorovaikutusta. Pilotoinnin mukaan kansalaisia näyttävät kiinnostavan monenlaiset verkko-osallistumisen tavat. Pilotoijat olivat halukkaita osallistumaan sähköisen Osallistumisympäristön kautta muun muassa omaa arkeaan koskettaviin keskusteluihin ja kyselyihin, kansalaisaloitteiden tekemiseen ja seuraamiseen sekä lausuntojen antamiseen. Osallistumismotivaation kannalta on tärkeää se, että kansalaisnäkemykset todella otetaan huomioon päätöksenteossa ja palvelussa annetaan palautetta osallistumisen vaikuttavuudesta. Lisäksi palvelua pitäisi olla helppo ja nopea käyttää ensimmäisestä kokeilukerrasta alkaen. Osallistumisympäristöstä ja siellä käynnistyvistä hankkeista tulisi myös saada vaivattomasti tietoa. Sähköisen demokratian kehittämishanke nosti esiin kysymyksen sähköisen osallistumispalvelun todellisista mahdollisuuksista lisätä demokratiaa Suomessa. Pystyykö palvelu houkuttelemaan laajasti kansalaisia mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan, vai käyttävätkö uutta sähköistä palvelua ainoastaan muutenkin aktiivisesti osallistuvat? On tärkeä miettiä myös sitä, miten voitaisiin tukea niiden kansalaisten osallistumista, joiden ääni ei nykyisin kuulu yhteiskunnassa. Osallistumisympäristö-palvelun pilotoinnin toteuttivat Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Kuluttajatutkimuskeskus yhteistyössä keväällä 2012. Pilotointiin kutsutut kansalaiset kokeilivat ja arvioivat palvelun demoversiota osallistumalla Ilmasto, ruoka ja politiikka -keskusteluun viikon ajan. Palvelua arvioivat myös pilotoinnin toteuttajat eli tutkijat. Tuloksia hyödynnetään Osallistumisympäristön jatkokehittämisessä. Pilotoinnin tavoitteena oli lisäksi kehittää toimintamallia, jonka avulla voitaisiin seurata ja jäsentää verkkokeskustelua sekä hyödyntää keskustelun tuloksia tutkimuksessa ja valtionhallinnossa.
  • Ilva, Jyrki (2011)
    Kansalliskirjasto on rakentanut digitaalisiin aineistoihin liittyviä palveluita jo puolentoista vuosikymmenen ajan. Kirjaston kokoelmat sisältävät sekä digitaalisena syntyneitä että painetusta formaatista digitoituja aineistoja. Osa digitaalisista kokoelmista on vapaasti käytettävissä verkon kautta, osa rajoitetusti vapaakappalekirjastojen tiloissa. Suomalaisen historiantutkimuksen piirissä digitaalisiin aineistoihin liittyvistä kysymyksistä on toistaiseksi keskusteltu melko vähän. Vaikka suomalaisten muistiorganisaatiot eli kirjastot, arkistot ja museot ovat rajallisten resurssien vuoksi voineet rakentaa digitaalisia palveluita toivottua hitaammin, työ on kuitenkin ollut käynnissä jo pitkään. Etenkin digitaalisen aikakauden lähdeaineistojen tallentamisella alkaa olla jo kiire.