Browsing by Subject "internetin kieli"
Now showing items 1-2 of 2
-
(Helsingfors universitet, 2016)Tässä tutkimuksessa tutkitaan suomen kirosanojen käyttöä sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksen kohteena ovat kirosanat ja vakiintuneet rakenteet, joissa kirosanat esiintyvät. Tutkimuksessa tarkastellaan, mikä syntaktinen paikka kirosanoilla on lausekkeessa, ja minkä vakiintuneiden konstruktioiden osana niitä käytetään. Tutkimusaineisto koostuu 67:stä eri foorumeista poimituista esimerkeistä. Aineisto oli kerätty verkosta tietyistä internet foorumeista syyskuusta 2014 heinäkuuhun 2015. Kirosanat ovat yksi tabusanojen lajeista. Kirosanat ovat ilmaisua tehostavia, karkeana pidettäviä sanoja. Niihin kuuluu hävyttömiä, karkeita, rivoja ilmaisuja, jotka usein ilmaisevat spontaania reaktiota odottamattomaan (tavallisesti epämiellyttävään) tilanteeseen. Kielitieteessä käytetään termiä affektivisuus, jotta kuvailla ilmiön, kun puhuja osoittaa asennoitumistaan käsiteltävään asiaan tai puhekumppaniinsa. Affektivisuutta löytyy kielen kaikilla tasoilla. Kirosanat esiintyvät alkuperäisessä funktiossaan nimittäin huudahduksissa. Siinä tapauksessa kirosanan avulla pyritään ilmaista aggressiota tai muita tunteita. Kiroilu voi olla reaktiona edeltävään puheenvuoroon ja voi ilmaista reaktiota juuri kuultuun tai tietokonevälityksellisen kommunikaation tapauksessa juuri luettuun tunteita herättävään tietoon. Kirosanat voivat olla myös osia pitempää puhevuoroa ja niitä käytetään lauseenjäseninä. Kirosanat kuuluvat eri sanaluokkiin ja noudattavat niiden taivutusmuotoja. Kirosana voi esiintyä määritteenä, attribuuttina, adverbiaalina ja adverbina. Kirosanat voivat olla lauseenlisäkkeinä. Kirosana voi esiintyä puhevuoron alussa, ja tällöin se toimii interjektion tavoin ja on verrattavissa puhuttelulisäyksiin. Kirosanat voivat esiintyä lauseenlisäkkeinä myös lausuman lopussa, ja muistuttaa huomionkohdistimet hei, kato, kuule ja muut affektin ilmaukset. Kirosana voi olla osaa vakiintunutta konstruktiota. Kirosanan käyttö ei ole pakollinen kaikissa tarkastelluissa konstruktioissa. Työssä tarkastellut konstruktiot erottavat toinen toisistaan kirosanan luvulla, verbimuodolla ja verbin saamien täydennysten ja määritteiden ja lauseen adverbien määrällä.
-
(Helsingin yliopisto, 2018)Tutkielmassa tarkastelen, missä tilanteissa japaninkielisessa chat-keskustelussa esiintyy tyylinvaihtoa da-tyylistä desu/masu-tyylin. Nämä tyylit ovat osa laajempaa kokonaisuutta, keigoa, joka suomeksi käännetään usein kohteliaisuuskieleksi. Japanin kielessä sosiaalinen asema on koodattu kohteliaisuusmuodoilla liki jokaiseen virkkeeseen, eli puhujan on tehtävä valinta da-tyylin ja desu/masu-tyylin välillä kuulijasta ja kontekstista riippuen. Da-tyyli on epämuodollinen, läheisten ihmisten käyttävä tyyli, desu/masu-tyyliä sen sijaan käytetään sosiaalisesti korkeammassa asemassa olevia henkilöitä puhuteltaessa. Todellisuus ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, sillä tyylinvaihtoa esiintyy myös epämuodollisissa tilanteissa, joissa perustaso on da-tyyli. Aikaisemmat tutkimukset ovat käsitelleet ennen kaikkea puhuttua kieltä, joten tutkimus täydentää huomiotta jääneen kirjoitetun median vaikutuksen kielenkäyttöön. Internetin keskustelut ovat erittäin epämuodollisia, minkä vuoksi tyylinvaihdon voisi olettaa olevan erittäin vähäistä. Aikaisemmissa tutkimuksissa tyylinvaihtoa on selitetty tyylinvaihtoon sosiaalisten ja psykologisten tekijöiden lisäksi myös diskurssin hallintaan liittyviä tekijöillä sekä kohteliaisuudella. Teorialuvussa tarkastelen siksi nimenomaan japanin kieleen liittyvää tutkimusta sekä verkkokielen tutkimuksen nykytilannetta. Aineisto koostuu videostriimauspalvelu Twitchin 25 eri kanavan chat-huoneista, joiden osallistujamäärä vaihtelee viidestä yli viiteensataan. Analysoin aineistoa kvalitatiivisesti keskusteluanalyyttisin metodein, mutta analyysin tueksi aineistosta pystyi myös luomaan tilastoja desu/masu-tyylin esiintymisfrekvensseistä. Tutkimusessa haen vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1) Mitä kommunikatiivisia funktioita desu/masu-muodolla on anonyymissä keskustelussa, jonka perustaso on da-tyyli? 2) Millä tavalla käytetty media vaikuttaa puhetason valintaan? 3) Millä tavalla anonyymiys ja keskustelun tuttavallisuus vaikuttavat toisiinsa? Analyysiluvussa esittelen erikseen tyylinvaihdolle yhdeksän eri funktiota, joita keskustelussa havaitsin, minkä jälkeen tarkastelin havaintoja aikaisemman teorian valossa. Vaikka keskustelijat pysyttelivät nimimerkkien takana, pysyi keskustelu kohteliaana ja tuttavallisena riippumatta siitä, kuinka tuttuja keskustelijat olivat toisilleen. Funktiot jakautuvat pääasiassa kolmeen eri pääluokkaan, jotka ovat: 1) psykologiset ja sosiaaliset tekijät, 2) diskurssin hallinta ja 3) tyylikeino. Näistä ensimmäiset kaksi ovat myös puhutussa kielessä havaittuja kategorioita, mutta desu/masu-tyylin käyttämistä henkilökohtaisena tyylikeinona esiintyi erittäin runsaasti. Tutkimus ei kuitenkaan pysty selittämään, miksi toiset käyttivät desu/masu-tyyliä usein ja toiset eivät juuri koskaan kontekstin pysyessä täysin samana. Ilmiön tarkastelussa täytyisi olla riittävästi tietoa iän ja sukupuolen kaltaisista sosiolingvistisistä muuttujista, mikä on verkkokielen tutkijoille merkittävä haaste.
