Liukkonen, Tiina
(Helsingin yliopisto, 2018)
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan empiirisen tutkimuksen avulla sitä, minkälainen merkitys viestinnällisillä kehyksillä on ihmisten terveyskäyttäytymiseen kohdistuvien interventioiden, eli muutosohjelmien vaikuttavuuden kannalta älypuhelinten terveys- ja hyvinvointisovellusten kontekstissa, ja miten näiden kehysten tutkimuksen avulla voidaan edistää interventioiden onnistumista.
Tutkimusta motivoi ennen kaikkea se, että valtaosa elämänlaatua merkittävästi laskevista kroonisista sairauksista sekä ennenaikaisista kuolemista olisi maailmanlaajuisesti vältettävissä, mikäli ihmiset omaksuisivat tehokkaammin omaa fyysistä ja henkistä hyvinvointiaan parantavia elämäntapoja. Terveellisten elämäntapojen omaksumisessa on kuitenkin todettu ympäri maailman merkittäviä ja kasvavia, esimerkiksi työelämän ja ruokailutottumusten muutoksiin liittyviä ongelmia, joiden ratkaisemista vaikeuttaa se, että suurinta osaa ihmisen käyttäytymisestä ohjaa kudelma monimutkaisesti rakentuvia tapoja ja tottumuksia, joiden muuttaminen vaatii yksilöltä paljon tietoa ja työtä.
Ihmisten taskuissa ja laukuissa aamusta iltaan mukana kulkevat älypuhelimet mahdollistavat kuitenkin uudenlaisia lupaavia toiminnallisia terveyskäyttäytymiseen kohdistuvia interventioita, jotka teknologiansa puolesta voivat tavoittaa kerralla kymmeniä miljoonia ihmisiä. Älypuhelinsovellusten interventioihin kohdistuva tutkimuksen tarve kasvaa täten kiihtyvää tahtia, mikä tarkoittaa myös sitä, että niiden viestintään kohdistuva tutkimustarve kasvaa. Yksi alan tutkimusalue on terveysviestien kehystäminen.
Tältä pohjalta tämän tutkimuksen empiiriseksi kohteeksi on valikoitu yli 300 000 käyttäjää ympäri maailmaa kerännyt älypuhelinsovellus YOU-app, jonka hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävien tehtävien otsikoista tutkimuksessa on suoritettu laadullinen kehysanalyysi, jotta saataisiin selville, miten sovelluksen eniten ja vähiten tehtyjä tehtäviä on kehystetty. Kehysanalyysin tuloksia on tämän jälkeen analysoitu kvantitatiivisesti, jotta voitaisiin saada selville kehysten mahdollinen rooli tehtävien suorittamisaktiivisuudessa. Tutkimuksen aineisto kattaa sovelluksen ”päivän tehtävä” -nimiset tehtävät sekä niiden suoritusprosentit kahden vuoden ja kolmen kuukauden ajalta.
Koska yhteiskuntatieteistä kumpuava kehysanalyysia ei tyypillisesti käytetä terveyskäyttäytymisinterventioiden yhteydessä, tutkimuksen teoreettisena pohjana on käytetty synteesiä terveyskäyttäytymisen muuttamisen ja niihin kohdistuvien interventioiden, interventioiden viestinnän sekä terveysviestinnän tutkimuksesta sekä kehysanalyysin teoreettista taustaa. Näiden tutkimusalueiden avulla on analysoitu kehysanalyysin ja kehysten kvantitatiivisen analyysin tuloksia sekä pohdittu laajemmin tutkimustehtävän mukaisesti sitä, millainen merkitys terveyskäyttäytymisinterventioiden viestinnällisillä kehyksillä on käyttäytymismuutosten tutkimuksessa ja aikaansaamisessa.
Tutkimuksessa aineistosta löydettiin kehysanalyysin yhdeksän kehystä: positiivisten tunteiden, korostetun henkilökohtaisuuden, helppouden, korostetun nopeuden, välittömän hyödyn, epäselvän hyödyn, aktiivisen tekemisen, muille hyödyn tuottamisen sekä negaation kehykset. Kvantitatiivisen analyysin perusteella todettiin, että kehysten jakautuminen aineistossa viittaa siihen, että erityisesti positiivisten tunteiden, välittömän hyödyn ja epäselvän hyödyn kehyksillä voi olla ollut suuri merkitys siinä, kuinka aktiivisesti käyttäjät ovat motivoituneet suorittamaan sovelluksen tehtäviä. Näistä positiivisten tunteiden ja välittömän hyödyn kehyksillä vaikutus näytti positiiviselta, kun taas epäselvän hyödyn osalta negatiivisesti käyttäytymismotivaatioon vaikuttavalta. Myös muut kehykset näyttivät vaikuttavan motivaatioon, mutta ennemminkin osana kehysyhdistelmää.
Tulosten ja niiden teoreettiseen viitekehykseen suhteuttamisen pohjalta tutkimuksessa tultiin siihen lopputulokseen, että terveyskäyttäytymisinterventioiden terveysviestien kehykset voivat vaikuttaa interventioiden onnistumiseen, ja että yhteiskuntatieteistä kumpuavalla kehysanalyysilla voidaan tavoittaa interventioiden onnistumiseen ja epäonnistumiseen vaikuttavia tekijöitä.