Browsing by Subject "intonaatio"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-18 of 18
  • Freihoff, Roland (1963)
  • Aho, Eija; Toivola, Minnaleena; Karlsson, Fred; Lennes, Mietta (2016)
    Tässä raportissa selvitetään, millaisia suomen kielen ääntämisvaikeuksia esiintyy seitsemää eri lähtökieltä edustavilla aikuisilla maahanmuuttajilla. Tiedosta on apua suomen ääntämisopetuksessa. Puhujien äidinkielet ovat arabia, kiina, somali, tagalog, thai, venäjä ja vietnam. Raportissa mukana olevat lähtökielet ovat osa Proof-korpusta, jota varten äänitettiin 72:n pääkaupunkiseudulla asuvan 10:tä eri äidinkieltä puhuvan maahanmuuttajan lukupuhuntaa ja keskusteluja. Vastaavat puhenäytteet kerättiin myös kontrolliryhmältä, johon kuului 23 syntyperäistä suomenkielistä. Tässä alustavassa tutkimuksessa kolme tutkijaa kuunteli ääninäytteitä ja teki havaintoja ensin itsenäisesti, lopuksi yhdessä. Puhujien lähtökielten todettiin monin tavoin heijastuvan suomen ääntämiseen, vaikka yksilöllisiä eroja oli runsaasti. Yleisesti ottaen suomen konsonantit olivat helppoja lukuunottamatta /ŋ/:ää ja /h/:n allofoneja. Harvinaisimmat vokaalit ja diftongit olivat monille vaikeita. Lähtökielestä riippumatta äänteiden kestojen tuottaminen oli monelle vaikeaa, mutta ongelmien luonne vaihteli kielten ja puhujien välillä. Erityisesti /pitkät/ konsonantit lyhenivät. Myös äänteiden fonologisen pituuden ja painotuksen riippumattomuus tuotti ongelmia. Erityisesti painottomien tavujen /pitkät/ vokaalit sekä sananalkuiset painolliset /lyhyet/ vokaalit olivat vaikeita. Poikkeamat eivät aina liity selkeästi yksittäisiin äänteisiin tai tavuihin, vaan ääntämisen kokonaisvaltaisempiin piirteisiin. Esimerkiksi monille aasialaisille puhujille oli tyypillistä kauttaaltaan kireä äänenlaatu.
  • Wiklund, Mari; Ihaksinen, Kia; Vainio, Martti (2021)
    Autism spectrum disorder is a neurobiological developmental disorder, characterized e.g. by problems of social interaction, over-sensitity to sensory stimuli as well as restricted interests (APA, 2013). People afflicted with autism spectrum disorder (ASD) often have deviant prosodic features in their speech. This article focuses on the utterance-final rising pitch and its use in questions and narrative turns in the spontaneous interaction of boys with ASD. The topic is important because even if autistic persons’ prosodic features have already been studied rather extensively, spontaneous interaction, which allows observing the use of intonation by persons with ASD, has been studied very little before. The data originate from authentic group therapy sessions where 11–13-year-old boys afflicted with ASD talk with their therapists. Methods of phonetics and conversation analysis are used in the study. The results of the study suggest that boys with ASD are able to use utterance-final rising pitch as an interactional resource as well as to produce and interpret correctly prosodic features that indicate finality in spontaneous interaction. They are also able to emphasize words with the help of prosodic features, call for other participants’ reactions and indicate that they take other participants into account with the help of utterance-final pitch rises. Thus, boys with ASD seem to be able to use intonation as an interactional resource, even though reciprocal interaction is generally speaking difficult for people afflicted with autism (APA, 2013).
  • Hirvonen, Maija; Wiklund, Mari (2021)
    Given the extensive body of research in audio description – the verbal-vocal description of visual or audiovisual content for visually impaired audiences – it is striking how little attention has been paid thus far to the spoken dimension of audio description and its para-linguistic, prosodic aspects. This article complements the previous research into how audio description speech is received by the partially sighted audiences by analyzing how it is performed vocally. We study the audio description of pictorial art, and one aspect of prosody is examined in detail: pitch, and the segmentation of information in relation to it. We analyze this relation in a corpus of audio described pictorial art in Finnish by combining phonetic measurements of the pitch with discourse analysis of the information segmentation. Previous studies have already shown that a sentence-initial high pitch acts as a discourse-structuring device in interpreting. Our study shows that the same applies to audio description. In addition, our study suggests that there is a relationship between the scale in the rise of pitch and the scale of the topical transition. That is, when the topical transition is clear, the rise of pitch level between the beginnings of two consecutive spoken sentences is large. Analogically, when the topical transition is small, the change of the sentence-initial pitch level is also rather small.
  • Ihaksinen, Kia (Helsingin yliopisto, 2019)
    Intonaation tutkiminen on ollut vähäistä suomen kielessä varsinkin spontaanin puheen kohdalla, joten tutkimukseni halusi tarjota uuden näkökulman intonaation tutkimukseen Suomessa autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden kohdalla. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden intonaation käyttöä spontaanissa puheessa sekä tarkastella nousevan intonaation käyttöä vuoronvaihdon vihjeenä. Tutkimuksen avulla pyritään saamaan lisää tietoa lievästi autismin kirjoon kuuluvien varhaisnuorten intonaation käytöstä spontaanissa puheessa verrattuna neurotyypillisiin varhaisnuoriin. Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet tutkimaan intonaatiota lukupuheessa, mutta osoittaneet silti sävelkorkeuden sekä intensiteetin olevan yksiä vihjeitä puheenvuoron vaihtuessa toiselle keskustelussa. Tutkimuksessa käytettiin valmiiksi kerättyä aineistoa seitsemältä lievästi autistiselta varhaisnuorelta heidän kuntoutuskeskusteluistaan vuosilta 2009 ja 2010 sekä verrokkiaineistona kuuden neurotyypillisen varhaisnuoren keskustelua, joka oli kerätty vuonna 2016. Kaikki keskusteluun osallistujat olivat poikia, heidän äidinkielensä oli suomi ja he olivat peruskouluikäisiä. Keskusteluihin osallistuneiden poikien puheenvuorojen keskimääräiset sävelkorkeudet analysoitiin neljästä erilaisesta puheenvuorosta, kahdesta kysymyspuheenvuorosta, joista toinen sisälsi nousevaa intonaatiota ja toinen ei, sekä kerrontapuheenvuorosta, josta toinen sisälsi nousevaa intonaatiota ja toinen ei. Lievästi autististen poikien keskimääräinen sävelkorkeus ja intensiteetti olivat jokaisen puheenvuorotyypin kohdalla matalampia kuin neurotyypillisten poikien. Tämä johtui mahdollisesti autismin kirjoon kuuluvien poikien epävarmemmasta puheesta sekä vuorovaikutuksen haasteista.
  • Wiklund, Mari; Kurhila, Salla (2021)
    Code-switching occurs when a speaker alternates between two or more languages or language varieties in the same conversation or text. Code-switching as a phenomenon has been investigated fairly extensively, but prosodic features that characterise many of the switches have not gained much attention in previous studies. This article examines the prosody of code-switching instances in more detail. By analysing naturally-occurring conversational data, we will shed light on the role that prosody plays in the interpretation of code-switching instances. The data consist of a 30-minute-long telephone conversation. In the conversation, a lady who was born in Finland but who has lived in Canada for a long time talks with her nephew who lives in Finland. The data include 73 occurrences of code-switching in which the language of the conversation changes momentarily from Finnish to English. The method of our study is Conversation Analysis. The results of the study show that most often the instances of code-switching are produced with raised levels of pitch and intensity. The speakers use higher pitch and intensity typically when uttering loanwords or reported speech. As for loanwords, the prosodic marking invites the recipient to pay attention to the word that carries the rise in order to seek for the recipient’s recognition or reaction to words whose recognition might possibly be problematic. In the case of reported speech, in turn, prosodic features help to create “another voice”. In addition to the changes of pitch and intensity, the quality of voice can be marked in reported speech. In both these cases the prosodic marking carried by the code-switching invites the recipient to pay attention to the words or expressions in question. In addition to raised pitch and intensity, the data included also some occurrences where code-switchings were marked with lowered levels of pitch and intensity. In these cases code-switchings typically consist of expressions that structure the interaction rather than constitute important content words from the point of view of the ongoing narration. They are also more directed towards the speaker herself than towards the recipient. Thus, prosodic changes can be used to regulate the degree of recipiency and to indicate the relationship between the languages that are being used.
  • Wiklund, Mari (Uusfilologinen yhdistys, 2013)
    Mémoires de la Société Néophilologique de Helsinki
  • Wiklund, Mari; Riippa, Anne (2022)
    Cette étude porte sur l’intonation des énoncés interrogatifs dans la parole des apprenants finnophones du français. Le corpus consiste en des enregistrements où 15 apprenants finnophones du français et un groupe de contrôle de 5 locuteurs natifs du français lisent un extrait d’un dialogue tiré de la pièce de théâtre En attendant Godot (Beckett, 1952). Les résultats montrent qu’aussi bien les apprenants finnophones que les locuteurs natifs du français produisent une montée intonative à la fin des questions totales d’information. En ce qui concerne les questions partielles, les résultats sont plus divergents : le plus souvent, les apprenants finnophones produisent aussi une montée intonative à la fin d’une question partielle, tandis que dans la parole des locuteurs natifs, l’intonation descendante et plate sont nettement plus fréquentes. Comme l’intonation montante n’a pas de fonction interrogative établie en finnois, cette étude apporte des preuves supplémentaires du fait que tous les traits prosodiques de la parole des locuteurs L2 ne peuvent pas être expliqués par la transmission directe de la L1. La fréquence des contours montants dans la parole des apprenants finnophones est probablement liée au fait que l’importance de monter l’intonation à la fin des énoncés interrogatifs est soulignée dans l’enseignement du FLE.
  • Dannenberg, Anna (Helsingfors universitet, 2004)
    Puhutun kielen segmentointiin ei ole olemassa kaikkiin tarkoituksiin sopivaa, yleisesti hyväksyttyä ja toimivaa menetelmää - kirjoitettu kieli segmentoituu lauseiksi ja virkkeiksi, mutta puhetta segmentoidaan monin eri tavoin tilanteesta ja tarkoituksesta riippuen. Tähän on vaikuttanut kirjoitetun kielen keskeinen asema kielitieteellisessä tutkimuksessa: kirjoitusta on tutkittu enemmän ja kauemmin kuin puhetta, ja lisäksi kirjoitettu kieli vaikuttaa ihmisten kielikäsityksiin myös tiedostamattomalla tasolla, joten puhetta on vasta viime aikoina alettu tarkastella sen omista lähtökohdista käsin. Pro gradu -tutkielmassani vertaan keskenään kolmea puhutun kielen segmentointitapaa, jotka perustuvat erilaisiin teorioihin puheen luonteesta. Ensimmäinen on pohjoismaiseen Talsyntax-projektiin perustuva puhtaasti syntaktinen analyysimalli, jonka mukaiset segmentit ovat syntaktisesti itsenäisiä makrosyntagmoja. Toinen on Wallace Chafen ajattelua mukaileva kognitiivisperustainen segmentointitapa, jossa puheen katsotaan koostuvan ihmisen kognition toimintaa heijastavista ajatusyksiköistä. Kolmas malli perustuu David Brazilin teoriaan, jossa intonaatio ja kommunikaatio liittyvät olennaisesti toisiinsa, ja tämän mallin mukaan puhe segmentoituu kommunikaation kannalta merkityksellisiksi intonaatiojaksoiksi. Mallien vertailupohjana toimii erilaisista puhetilanteista koostuva 15 minuutin puhekorpus, jonka olen segmentoinut kaikkien kolmen mallin mukaisesti ja verrannut segmentointituloksia toisiinsa. Tutkimukseni osoittaa, että intonaatioon, kognitioon ja syntaksiin pohjautuvat segmentointitavat tuottavat hyvin samantapaisia tuloksia: segmenttien rajakohdista suurin osa on kaikkien kolmen segmentointitavan mukaisia. Erityisesti intonaatioon ja syntaksiin perustuvien analyysien tulokset ovat hyvin samankaltaisia, kun taas kognitiivispohjaisen segmentointitavan mukaiset tulokset eroavat muista enemmän ja se on myös tulkinnanvaraisempi. Kun puhuttu teksti segmentoidaan sekä intonaatiojaksoiksi että makrosyntagmoiksi, syntyvistä segmenteistä on molempien segmentointitapojen suhteen yhteneviä noin 85 % ja niihin kuuluu kaikista tekstin sanoista lähes 60 %. Eri segmentointitapojen suhteen yhteneviä segmenttejä ovat tyypillisesti minimipalautteet ja muut lyhyet puheenvuorot, ja lisäksi yhtenevyys on tyypillistä kysymyksille sekä puhujan ja puheenaiheen vaihtumiskohdille. Epäyhtenevyyttä puolestaan esiintyy lähinnä tilanteissa, joissa sama henkilö on pitkään yhtäjaksoisesti äänessä: mitä pidempi yhtenäinen puhejakso, sitä vaikeampi puhujan on hahmottaa sitä kokonaisuutena, joten sellaisiin muodostuu helpommin intonationaalisia tai syntaktisia epäjohdonmukaisuuksia. Tuloksista voidaan päätellä, että intonaatio ja syntaksi sekä jossain määrin myös kognitio liittyvät olennaisesti toisiinsa puhutussa kielessä. Jos tarkoituksena on löytää yleisesti hyväksyttävä ja toimiva puhutun kielen segmentointitapa, intonationaalis-syntaktinen segmentointi vaikuttaisi olevan hyvä lähtökohta.
  • Voilmy, Dimitri; Wiklund, Mari (2013)
    This paper examines one aspect of turn-taking organization in institutional interactions: the use of first names and their prosodic marking for next-speaker selection. Institutional interaction is characterized by asymmetrical rights to talk and pre-allocation of action. This involves the restriction of one party to asking questions and the other to responding to them. The analysis focuses on two of these multiparty formal situations: co-present classroom participants and live interactive television broadcast with remote participants. In each context, turn allocation is determined by one party: the teacher or TV host. After asking a question as a sequence-initiating action, the teacher or host designates the next speaker by name. The use of first names is situatedly examined in terms of turn-taking organization and prosodic characteristics. The study examines how the prosodic marking is context-sensitive: do the participants have visual access to each other’s actions and how is a name used to attract attention? This paper analyses the formation and maintaining of a mutual orientation towards a single conversational action: selecting and giving the floor to a co-participant of the conversation in an institutional framework. These detailed descriptions of the sequential order are based on ethnomethodologically-informed conversation analysis. The objective is to compare four “single cases”, preserving the specificities and “whatness” of each excerpt.
  • Anttila, Hanna (Helsingfors universitet, 2008)
    Goals This study aims to map the effect of interrogative function on the intonation of spontaneous and read Finnish. Earlier research shows that the most prominent feature in Finnish question intonation is an appeal to the listener. Question word questions typically start with a high peak which is followed by falling intonation. In yes/no questions, F0 remains on a high level until the word carrying sentence stress and then falls. Final rises are mainly found in intonation clichés such as "Ai mitä?" ("What?") These earlier results are based on read speech and enacted dialogues. In this study, questions and statements found in spontaneous dialogues were compared. These utterances were also compared with read versions of the same utterances. Fundamental frequency values were compared using a mixed model. Contours were also grouped using auditory and visual inspection. Thus it was possible to compare frequencies of contour types according to utterance type and speech style. The position of questions in the F0 distribution of the whole material was also investigated in this study. Method he material consisted of four spontaneous dialogues and their read versions. The speakers were young adults from the Helsinki metropolitan area, four females and four males. The whole material was first divided into broad dialogue function categories arising from the material and F0 curves were calculated for each category. After this, 277 questions and 244 statements were selected for closer inspection. Values reflecting F0 distribution and contour shape were measured from the F0 contours of these utterances. A mixed model was used to analyse the differences. Utterance type, question type, speech style and speaker gender were used as fixed effects. The frequencies of F0 contour types were compared using a Chi square test. Additional material in this study came from eight young female speakers in central Finland. Results and conclusions In the mixed model analysis, significant differences were found both between questions and statements and between spontaneous and read speech. Generally, utterance type affected the variables reflecting contour type while speech style affected the variables reflecting F0 distribution. The effect of question type was not clearly visible. In read speech the contours resembled earlier results more closely. Speakers had different strategies in differentiating between questions and statements. In the whole material, F0 was slightly higher in questions than in statements. The effect of dialectal background could be seen in the contour types. The results show that interrogative function affects intonation in both spontaneous and read Finnish.
  • Wiklund, Mari (2014)
    Speakers use intonation in order to group spoken sentences together into larger units. One such grouping is often referred to as “paragraph intonation.” One of its principal characteristics is that the beginning of a new speech paragraph is marked with a high pitch level at the beginning of the first spoken sentence. This phenomenon is called “pitch reset.” The present article discusses the role of the pitch reset in Finnish data coming from two situations where conference-like monologous presentations are being interpreted by professional print interpreters. “Print interpreting” is a mode of communication where the speech is being simultaneously transferred into written form so that deaf and hard-of-hearing people can have access to it. The study shows, on the one hand, that the pitch reset phenomenon can be found also in Finnish data. On the other hand, the results show that the pitch reset constitutes a prosodic sign that almost always leads to a paragraph division in the written target text. This implies that the print interpreters treat speech paragraphs as topical units, and that the pitch reset plays an important role in the structuring of discourse. The study is mainly based on Wichmann’s (2000) approach, which constitutes an interface between discourse analysis and intonation studies.