Browsing by Subject "intranet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-13 of 13
  • Airaksinen, Liisa (2005)
    Pro gradu -tutkielmassani pyrin tutkimaan intranetiä eli perehtymään organisaation sisäiseen verkkoviestintään, joka on monella tapaa muuttanut organisaation sisäisestä sisäistä viestintää, tiedonkulkua ja vuorovaikutusta. Tutkimukseni teoreettiseksi perustaksi olen valinnut kaksi toisiinsa kietoutuvaa näkökulmaa: digitaalisen kuilun ja intranetin. Digitaalisen kuilun -käsite on lainattu Internetin tutkimuksesta, jossa on teoreettisesti mallinnettu uuden tekniikan käytön omaksumiseen vaikuttavia tekijöitä. Digitaalista kuilua ja sen osatekijöitä käsittelen laajemmassa yhteiskunnallisessa kontekstissa. Intranetiä tarkastelen henkilöstön näkökulmasta sisäisen viestinnän kohderyhmänä käyttäen apuna yhteisöviestinnän ja organisaatiokäyttäytymisen teorioita. Tutkimuksessani pyrin rakentamaan synteesiä yhteiskunnallisessa kontekstissa ilmenevän digitaalisen kuilun ja intranetin välille. Empiirinen tutkimuskohteeni on työnantajayritykseni intranet, jota tutkin kvantitatiivisella kokonaistutkimuksella eritoten digitaalisen kuilun näkökulmasta. Olen kiinnostunut saamaan selville, miten henkilöstö on ottanut vastaan intranetin, uuden viestintävälineen, saako se omasta mielestään intranetistä riittävästi työssään tarvitsemaansa tietoa itselleen ymmärrettävässä muodossa sekä osaako ja haluaako se sitä käyttää vai toimivatko käytön ratkaisevana esteenä ja eriarvoisuuden tuottajina tietotekniikkavalmiuksien ja -osaamisen puute. Tein standardoidun kyselyn strukturoidulla kyselylomakkeella lokakuussa 2004 koko Oy AGA Ab:n henkilökunnalle eli yhteensä 351 henkilölle, joista 197 vastasi kyselyyn. Tärkeimpinä analyysimenetelminä olen käyttänyt ristiintaulukointia ja korrelaatiokerrointa. Tutkimushypoteesini oli, että verkkoviestintään siirtyminen on synnyttänyt digitaalisen kuilun niihin organisaatioihin, joissa kaikilla henkilöstön jäsenillä ei ole omaa tietokonetta, vaikka tarkoitus oli rakentaa eri ryhmiä ja eri alueilla toimivia yksiköitä ja henkilöitä yhdistävä digitaalinen silta. Tutkimukseni osoitti hypoteesini paikkansapitävyyden, sillä siinä tuli esille, että digitaalinen kuilu on olemassa, vaikkei kuilu olekaan kovin syvä, ja että verkkoon pääsy oli suurin sitä aiheuttava tekijä.
  • Saukonsaari, Kirsi (2006)
    Pro gradu –tutkielmani käsittelee erään kiinteistösijoitusyhtiön vuokralaisasiakkailleen tarjoaman ekstranet-palvelun käytettävyyttä ja hyödyllisyyttä palvelun käyttäjien näkökulmasta. Lisäksi työssä selvitetään käyttäjien kokemaa yhteisöllisyyttä tässä palvelussa. Työ on case-tutkimus, jossa tutkimusmenetelmänä käytän laadullista aineistoanalyysia. Aineiston keruu tapahtui haastatteluin. Tein kaikkiaan yhdeksän puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastateltavina olivat verkkopalvelun käyttäjien lisäksi palvelun tarjoavan yrityksen edustajia sekä ekstranetissä omia palveluitaan tuottavan yrityksen (ulkopuolinen palvelun tuottaja) edustaja. Haastatteluiden ohella muuta materiaalia ovat olleet erilaiset ekstranetin käyttäjäkoulutuksissa ja esittelytilaisuuksissa saadut tiedot ja aineistot sekä varsinainen tutkittu ekstranet-palvelu. Ekstranetien tieteellinen tutkimus on vielä melko tuoretta, minkä vuoksi lähdeaineistoa tuntui olevan varsin rajallisesti saatavilla. Sain kuitenkin erittäin hyvän pohjan aineiston analyysille Stenmarkin laajasta tuotannosta, joka tosin koostuu intranetin tutkimuksesta. Koska intranetit ja ekstranetit ovat molemmat suljettuja palveluita ja vain ennalta määriteltyjen käyttäjien saatavilla, ne muistuttavat siinä määrin toisiaan, että saatoin tässä työssä käyttää Stenmarkin tutkimuksia teoreettisena pohjana. Tutkiessani palvelun käyttökelpoisuutta (käytettävyys ja hyödyllisyys), käytin teoreettisina lähteinäni käyttäjätutkimukseen pohjaavia teoksia. Lähtökohtana olivat Nielsenin näkemykset verkkopalveluiden käyttökelpoisuudesta, mutta myös suomalainen käytettävyystutkimus. Erityisesti Tervakarin, Kaartokallion ja Siliuksen näkökulma loi hyvän viitekehyksen omalle tutkimukselleni. Yhteisöllisyyden analysointi perustui pitkälti niin Stenmarkin kuin myös Mäkisen näkemyksiin tietoverkkojen mahdollisuuksista luoda yhteisöllisyyden kokemuksia. Haastattelun teemat olivat alunperin syntyneet yhteistyössä palvelun tarjoajan kanssa. Nauhoitetun aineiston analyysia varten purin ja litteroin nauhat sanatarkasti kirjalliseen muotoon. Luokittelukriteerit nousivat luontevasti haastattelurungosta, joka vastasi soveltuvin osin Tervakarin, Kaartokallion ja Siliuksen näkökulmia verkkopalvelun arvioinnista kuten myös Nielsenin määrittelemiä verkkopalvelun käyttökelpoisuuden ominaisuuksia. Tutkimus osoitti, ettei tutkitussa ekstranet-palvelussa ollut suuria ongelmia. Palvelu oli kuitenkin käyttäjien mielestä aikanaan otettu käyttöön keskeneräisenä, mikä herätti jossain määrin arvostelua. Erityistä huomiota haastatteluissa kiinnitettiin palvelussa käytettyyn terminologiaan. Ekstranetin navigaatiopainikkeet ja otsikot eivät haastateltavien mielestä vastanneet riittävästi näiden takaa löytyviä sisältöjä tai olivat ilmaisultaan muutoin epäselviä. Palvelusta tuntui siltilöytyvän haluttu sisältö, ja lisäarvoa tuovia toimintoja, kuten tilavaraus ja vikailmoitus, käytettiin ahkerasti. Palvelu oli lisäksi ollut saatavilla aina, kun käyttäjät sitä olivat sitä tarvinneet. Varsinaista yhteisöllisyyttä ekstranetin käyttäjät eivät olleet keskenään kokeneet. Toisaalta kaikki eivät sitä tuntuneet edes kaipaavan. Jonkinlaiseksi keskustelufoorumiksi tutkittu palvelu tuntuisi kuitenkin sopivan. Tällainen ominaisuus näyttäisi tosin edellyttävän moderoinninin tyyppistä aktiivisuutta palvelun tarjoajalta tai muulta uusien keskusteluaiheiden ideoijalta.
  • Patronen, Katja (2001)
    Käytettävyydellä tarkoitetaan tuotteen tai palvelun käytön tehokkuutta, miellyttävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta eli sitä, kuinka hyvin käyttäjä voi jonkin järjestelmän, esimerkiksi intranetin, avulla suorittaa päivittäisiä työtehtäviään. Käytettävyyttä on tarpeen tutkia, jotta käyttöliittymää olisi mahdollista kehittää vastaamaan paremmin käyttäjiensä tarpeita ja jotta uusille tuotteille pystytään houkuttelemaan käyttäjiä. Perusteellisin käytettävyyden tutkimiseen soveltuva menetelmä on laboratorio-olosuhteissa toteutettava käytettävyystesti, jossa palvelun todelliset loppukäyttäjät käyttävät järjestelmää ja suorittavat sen avulla todellisten työtehtäviensä kaltaisia tehtäviä. Testin tuloksena järjestelmän käytettävyydestä syntyy kokonaiskäsitys, jonka pohjalta käyttöliittymälle voidaan määritellä konkreettisia parannusehdotuksia. Tässä tutkimuksessa arvioidaan Finnairin intranetin käytettävyyttä viestinnän näkökulmasta. Työssä pohditaan, mitä käytettävyyden tutkimisella yleisemmin voidaan saavuttaa ja miten menetelmä soveltuu viestintävälineen tutkimiseen. Työssä tarkastellaan käyttäjälähtöisen suunnittelun periaatteita, käytettävyyden tutkimiseen soveltuvia menetelmiä sekä ihmisen kognitiivisten prosessien huomioimista käyttöliittymän suunnittelussa. Olen pyrkinyt hahmottelemaan myös intranetin asemaa organisaation sisäisessä viestinnässä. Tutkimuksen empiirinen osa koostuu intranetin käytettävyystestistä, joka on tutkimusaiheen vähäisen tunnettuuden vuoksi raportoitu varsin tarkasti. Intranetin käytettävyyden kriteereinä on käytetty intranetin opittavuutta, käytön tehokkuutta, tehtyjen virheiden ja erehdysten määrää ja virheiden havaitsemista, käyttäjän subjektiivista tyytyväisyyttä sekä käyttäjän itsenäisyyttä. Kriteerien toteutumista analysoimalla on koottu joukko intranetin kehittämiskohteita, ja jokaiselle todetulle käytettävyysongelmalle on sen jälkeen määritelty parannusehdotus. Tutkimuksen huomio kohdistuu niin ikään vahvasti intranetiin suunnitellun uuden personointipalvelun käytettävyyden arviointiin. Tutkimuksessa todetut intranetin käytettävyysongelmat liittyvät vaihtelevasti verkon tietosisältöön, rakenteeseen tai ulkoasuun. Yhteistä käytettävyydessä ilmenneille puutteille kuitenkin on, että ne tavalla tai toisella heijastuvat useisiin muihin organisaation toimintoihin. Käytettävyydeltään heikosta intranetistä ei ole esimerkiksi puhelimessa tapahtuvan asiakaspalvelun tukityökaluksi tai johtamisen apuvälineeksi. Finnairin kaltaisessa yrityksessä keskeisessä asemassa ovat myös käytettävyyden vaikutukset työ- ja sitä kautta lentoturvallisuuteen. Jotta käytettävyydeltään hyviä palveluita ei uudelleensuunnittelussa korvattaisi huonommilla, olen lopuksi käynyt läpi myös Finnairin intranetin vahvuuksia. Tutkimuksen tärkeimpiä anteja on intranetien tuntemuksen lisääminen sekä uuden näkökulman tuominen intranetejä koskevaan tutkimukseen. Työssä osoitetaan, että käytettävyystutkimus soveltuu menetelmänä intranetien arvioimiseen ja kehittämiseen. Teknisesti intranetit ovat jo melko kilpailukykyisiä välineitä, ja niinpä rakenteelliset, sisällölliset ja visuaaliset seikat saavat yhä enemmän painoarvoa sen ratkaisemisessa, kuinka nopeasti ja laajaan käyttöön intranetit yleistyvät tai kuinka paljon ne korvaavat muita sisäisen viestinnän välineitä. Koska käytettävyyden tutkimisessa pohjimmiltaan on kyse juuri tuotteen tai palvelun kilpailukyvyn parantamisesta käyttäjiensä silmissä, käytettävyyden kohentamisella voidaan kiistatta vaikuttaa intranetien aseman vahvistumiseen organisaatiossa.
  • Vainio, Annika ([A. Vainio], 2015)
    Networking is an essential part of organizations' operations, also in the cultural field. The aim of the study is to examine why and how organizational network relations are developed in an arts organization and to explore the individual influence on organizational network relations. These questions are investigated through a case study on the Finnish Institute in London. The Institute has purposefully developed its organizational networks in recent years. Interviews with current and previous employees of the Institute provide the data of this thesis. In theoretical framework, concepts of interdependence, embeddedness, and more recent studies of individual influence in network relations are presented. The analysis of the study discusses central topics: motives for network formation, evolution of network relations and individual influence on organizational networks. The findings of the research provide useful insight into organizational network relations developed by an internationally operating arts organization. Corresponding with the theoretical framework, this research demonstrates that organizations create network relations in order to gain knowledge, reputation and to access financial resources. This study shows that in the art field desire for developing quality projects and fierce competition are additional motives for network creation. As existing studies suggest, this thesis illustrates that network relations are embedded in already existing social ties. Network relations evolve based on previous connections between organizations and individuals. Individuals are found to influence organizational networks. First, individual competencies affect organizational network relations. Second, organizational network relations are found to be strongly linked to individual employees.
  • Heinsalo, Sanna (2000)
    Computers and new information technology are used excessively in today's business world – even in the more 'softer' areas such as Human Resources. Academic research on these areas has also increased remarkably. However, in social psychology research on new technologies and user attitudes is basically non-existent. This study introduces an important current topic, the intranet, as a form of organizational communication, and discusses its use and possibilities in Human Resources Department's communication, as well as in communication in general. The study concentrates on finding out the relationships between intranet use and intranet attitudes, specifically studying use of Human Resources intranet pages and attitudes towards them. Another important factor in the research was culture. It was studied by using Hofstede's cultural dimensions, masculinity and power distance, to see whether they are related to intranet use and/or attitudes. The purpose of the study is to help the company to develop the existing HR communication systems to answer organization's needs. The study was conducted by a quantitative questionnaire in Neste Chemicals Oy, an international, Finnish-based chemicals company. The results have been analyzed statistically using mainly ANOVA and t-test, concentrating on finding out the differences between groups. The study found that intranet was used frequently among all the personnel, although significant differences between positions and locations were found. Intranet attitudes and use were found to be strongly linked to one another, both on general level and regarding HR intranet pages. Culture was also found to be related to intranet use and attitudes as well as to openness of communication. However, a concern of many respondents regarding intranet use was that it should not be forgotten that personal service is still needed - and wanted. Most important references: Hofstede, Geert. (1994). Cultures and Organizations. Software of the Mind. Intercultural Cooperation and Its Importance for Survival. London: Harper Collins Business. Hofstede, Geert. (1984). Culture's Consequences. International Differences in Work-Related Values. Beverly Hills: Sage.
  • Lindgren, Marcus (2019)
    Intranet koostuu lähiverkkoon kytketyistä työasemista ja palvelimista ja se toimii useimmiten tiedon ja erilaisten dokumenttien välityskanavana. Intranet parantaa tai tehostaa asiakaspalvelua helpottaen ja nopeuttaen tiedon löytymistä. Henkilöstöhallinnon näkökulmasta intranetillä saadaan informoitua esimerkiksi työsuhdeasioista, työvuoromuutoksista, sairauspoissaoloista ja lomista. Sen avulla voidaan myös kerätä tietoa, esimerkiksi palautteita tai kehitysideoita. Tässä projektityössä suoritetun Webropol-kyselyn tulosten perusteella 91 %:lla vastanneista apteekeista on intranet käytössä. Kyselyyn vastanneista apteekeista 72 % oli tyytyväisiä nykyiseen ratkaisuunsa, mutta noin 50 % vastaajista mainitsi toivovansa silti lisää ominaisuuksia intranetiinsä. Projektityössä apteekeille laadittiin Webropol-kysely, joka sisälsi valmiin strukturoidun lomakkeen. Kyselyssä käytettiin sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä intranetin sisällöstä, alkuperästä, käytöstä ja tarpeesta. Vastaukset saatiin sadalta apteekilta. Tavoitteena oli selvittää intranetin ja sähköisten apteekkijärjestelmien nykytilanne apteekeissa ja kuvata käytännön apteekkityössä ilmenevät tarpeet sähköisille palveluille Espoon 7. apteekissa. Tarpeiden identifiointi johtaa esimerkinomaisesti sähköisen ratkaisun suunnitteluun ja ohjelman rakentamiseen, jotka esitellään projektityössä. Kyselyyn osallistuneista apteekeista 95 %:lla oli apteekkijärjestelmätoimittajalta hankittu intranet. Sisällöltään kaikilla oli intranetissä ilmoitustaulu ja valtaosalla toimintaohjeet sekä kalenteri. Muita mainittuja toimintoja olivat Kelan ja reseptinkäsittelyn ohjeet, palavereiden yhteenvedot, markkinointimateriaalit, työpaikkakassat, lomakearkisto, keskustelupalsta ja päivävuorot. Eniten toivottuja uusia ominaisuuksia olivat sähköinen huumausainekirjanpito, lukukuittaukset, työ/päivävuorot sekä personoidut näkymät. Koska apteekit suosivat voimakkaasti apteekkijärjestelmätoimittajien valmiita intranetratkaisuja, on selvää, että toimittajien kannattaisi panostaa lisäominaisuuksien kehittämiseen. Voidaan arvioida, että toivottujen ominaisuuksien kehittäminen ei vaatisi kovin suurta panostusta toimittajilta, mutta ne helpottaisivat apteekin arkea merkittävästi ja toisivat kilpailuetua toimittajalle. Intranet on yleistynyt lähes välttämättömäksi työkaluksi helpottamaan ja nopeuttamaan jokapäiväistä apteekkiarkea ja asiakaspalvelua. Se on osa digitaalisia ratkaisuja, jotka jatkuvasti yleistyvät apteekeissa tehostaen toimintaa ja tuoden samalla kustannussäästöjä. Digitalisaatio on edennyt viime vuosina ilahduttavasti apteekkitoimialalla. Tästä esimerkkejä ovat sähköinen resepti, verkkoapteekit, Kela-korvausten ja maksusitoumuksien reaaliaikainen tarkistus, varastoautomatiikka sekä lääkevarmennusjärjestelmän käyttöönotto. Uudelle kehitykselle ja olemassa olevien ratkaisujen jalostamiselle on kuitenkin vielä runsaasti sijaa.
  • Tanskanen, Henna (2006)
    Pro gradu -työssäni pyrin tutkimaan organisaation sisäisen viestinnän välinettä, intranetiä. Intranetin avulla organisaatio voi keskittää monia toimintojaan, käytäntöjään sekä tehtäviään verkkoon. Viestintäkanavana verkko on kuitenkin omanlaisensa ympäristö, joka voi myllertää organisaatiossa vallitsevia toiminta- ja työtapoja, kulttuuria sekä vaikuttaa myös muihin viestintäkanaviin. Se on myös muuttanut monella tapaa organisaation tiedonkulkua ja vuorovaikutusta. Tutkimukseni yleisenä kontekstina on sisäinen viestintä organisaatiossa. Käsittelen sisäistä viestintää muuttuvassa ympäristössä, jossa erityispiirteinä ovat muutos kohti verkkoyhteiskuntaa sekä itse työn muuttuminen yhä enemmän tietotyöksi. Erityisenä tarkastelun kohteena on intranet monenlaisine määrityksineen ja ulottuvuuksineen: mikä intranet on, mihin sitä käytetään, millä tavoin väline edistää sisäistä viestintää muiden kanavien rinnalla, millaisiksi intranetin palvelut on rakennettu sekä miltä sen tulevaisuus näyttää. Empiirisenä tutkimuskohteenani on Suomen Posti Oyj:n intranet, jossa tarkastellaan intranetiä käyttäjän näkökulmasta. Tutkimuksessani yhdistyvät sekä laadullinen että määrällinen tutkimus. Olen kiinnostunut tutkimaan millaisen merkityksen intranet Postin organisaatiossa saa ja millaisia käyttötapoja heille on muodostunut. Lisäksi tutkin kuinka tyytyväisiä he ovat intranetiin, millainen rooli intranetillä on muiden sisäisen viestinnän kanavien rinnalla sekä mitä Postin organisaatio odottaa intranetiltä tulevaisuudessa. Tutkimusmenetelmänä on käytetty teemahaastatteluita, joita oli kuusi sekä strukturoitua kyselylomaketta. Haastattelut tehtiin tammi-helmikuussa 2005 ja niiden avulla rakentui kyselylomake. Kysely tehtiin saman vuoden kesäkuussa. Kyselylomakkeen tutkimus toteutettiin siten, että vastaajille lähettiin sähköpostitse linkki sähköiseen vastauslomakkeeseen. Perusjoukon koko oli 5523 vastaanottajaa. Tästä joukosta otettiin tasavälisenä otoksena joka kolmas, joten otoksen koko oli 1841 osoitetta. Sähköpostin lähettämisen jälkeen palautui 134, joten kysely meni 1707 vastaajalle. Kyselyyn vastasi 410 henkilöä. Tärkeimpinä menetelminä olen käyttänyt ristiintaulukointia sekä faktori- ja regressioanalyysiä. Postin intranetin ympärille syntyneet käytännöt osoittavat, että tietoa haetaan ajankohtaista seurantaa, työn tukemista, jonkin verran asioihin paneutumista sekä vähäisesti vuorovaikutusta varten. Intranet koettiin nopeaksi ja luotettavaksi tiedonlähteeksi, johon moni oli tyytyväinen. Käyttäjät olisivat valmiita hyödyntämään intranetiä vieläkin enemmän, varsinkin jos se sisältäisi enemmän kohdennettua tietoa käyttäjän näkökulmasta. Osa olisi jopa valmis luopumaan kokonaan paperiviestinnästä. Moni koki myös intranetin oivalliseksi välineeksi oppimiseen. Suurin osa toivoi intranetin kehittyvän sähköisen työpöydän suuntaan, josta löytyisivät työssä tarvittavat tiedot ja välineet, vaikka intranet ei kuitenkaan ole ainoa väline sisäisessä viestinnässä.
  • Äärilä, Tiina (Helsingin yliopisto, 2004)
    Verkkari 2004 (6)
  • Äärilä, Tiina (Helsingin yliopisto, 2004)
    Verkkari 2004 (5)
  • Rytkönen, Sirkku (2007)
    Intranet on tämän ajan viestintäteknologiaa, organisaation viestinnän rakennettu areena, joka voi toimia viestinnän välineenä, vuorovaikutuksen kanavana, tietopankkina, työkaluna ja verkkopohjaisten tietojärjestelmien alustana. Organisaatioiden muuttuminen globaaleiksi on lisännyt verkkoviestinnän tarvetta ja tuonut intranetin osaksi organisaation jäsenten työpäivää Internetin ja sähköpostin rinnalle. Intranet ei kuitenkaan ole yhtä kuin sisäisissä verkoissa toimiva Internet. Eikä ole olemassa vain yhtä intranetiä, vaan erilaisia, omaan organisaatioonsa sidottuja intranetejä. Tämä tutkielma selvittää henkilöstön ja johdon asenteita organisaation intranetiin. Asenteilla on merkitystä, kun intranetiä kehitetään ja sen mahdollisuuksia hyödynnetään. Tapaustutkimuksen kohteena on yrityksen intranet, jolla on noin 5 000 potentiaalista käyttäjää. Tutkimusongelmaa olen lähestynyt laadullisen asennetutkimuksen avulla. Asenteista oletetaan saatavan tietoa tutkimalla sitä, miten ihmiset argumentoivat. Näin ollen olen kerännyt empiirisen tutkimusaineiston esittämällä argumentatiivisia väittämiä kohdeorganisaatiosta valitulle joukolle johdon ja henkilöstön edustajia. Tutkin, millaisilla argumenteilla johdon ja henkilöstön edustajat arvottavat intranetiä, ja poikkeavatko ryhmien argumentit toisistaan. Tarkastelen tutkimusongelmaa organisaatioviestinnän kontekstissa. Teoriaosuudessa määrittelen intranet-käsitettä ja käyn läpi aiempaa tutkimusta. Tutkimuksen tulosten perusteella näyttää siltä, että asennoituminen intranetiin ei jakaudu sen mukaan, kumpaan ryhmään, johtoon vai henkilöstöön, käyttäjä kuuluu. Ei ole erotettavissa johdon tai henkilöstön ryhmäkohtaista kaikenkattavaa asennetta intranetiin. Sen sijaan asemaa enemmän asenteeseen voivat vaikuttaa henkilökohtaiset käyttökokemukset ja -tottumukset, työtehtävät, suhde työntekoon, ajankäyttöön sekä ikä. Perustasolla on löydettävissä sekä myönteistä että kielteistä ja neutraalia asennoitumista intranetiin. Kielteisten asenteiden perustana on paljolti kiinnittyminen intranetiä aiemmin käyttöönotettuun työryhmäohjelmisto Notesiin. Intranetin sisällön ja palvelujen suhde omiin työtehtäviin näyttäisi vaikuttavan erityisesti henkilöstön asenteisiin. Mitä enemmän hyötyä henkilöstön edustaja katsoo intranetistä olevan omalle työlleen, sitä myönteisemmin hän intranetiin asennoituu. Johdon ja henkilöstön argumentoinnissa vuorovaikutuksellisuus ei nouse yhdeksi intranetin arvon mittareista, eli asennoituminen intranetiin ei riipu siitä, onko intranetissä vapaata mielipiteenvaihtoa vai ei. Useimmat henkilöstön ja johdon edustajat asennoituvat intranetiin kuin institutionaaliseen areenaan. Heille se on työnantajan hallinnoima ja tarjoama työkalu ja/tai tiedonvälityskanava tai järjestelmä, johon yksittäisen käyttäjän on vaikea vaikuttaa ja jonka mahdollinen muuttaminen pitää tehdä harkiten. Useimmat näkevät, että Internet ei kilpaile intranetin kanssa, ja he uskovat sen pärjäävän kilpailussa muiden sisäisen viestinnän välineiden kanssa. Intranet on siis vakiinnuttanut paikan itselleen organisaation viestinnässä.
  • Salmi, Mikko (2005)
    Tutkielma kuuluu informaatiotutkimuksen ja organisaatioviestinnän tutkimusperinteeseen. Tutkimuksessa on tapaustutkimuksen avulla tarkasteltu TeliaSonera Finlandin henkilöstön työhön liittyviä tiedontarpeita ja tiedonhankintaa. Päähuomio on ollut intranetissä tapahtuvassa tiedonhankinnassa, jonka hyviä ja huonoja puolia on vertailtu kohdeorganisaation tarjoamiin vaihtoehtoisiin sisäisen viestinnän kanaviin. Tutkielman teoreettinen viitekehys on rakennettu Tom D. Wilsonin laajennetun tiedonhankintakäyttäytymisen mallin, Leckien, Pettigrew'n ja Sylvainin ammatillisen tiedonhankinnan mallin ja erilaisten organisaatioviestinnän teorioiden näkemyksiä yhdistelemällä. Näistä Wilsonin mallin rooli on tutkimuksessa keskeisin. Malleja yhdistelemällä on pyritty luomaan analyysityökalu, joka parhaalla mahdollisella tavalla vastaisi todellisuuden tiedonhankintatilannetta. Tutkimuksen ensisijainen tavoite on ollut löytää puutteita kohdeorganisaation sisäisen viestinnän toteutuksesta ja tarjota konkreettisia kehitysehdotuksia siihen, miten sisäistä viestintää voisi parantaa nimenomaan yksilön tiedonhankinnan näkökulmasta. Toissijainen tavoite on ollut löytää yleistettävissä olevia piirteitä siitä, millaista yksilön tiedonhankintakäyttäytyminen on erityisesti intranetissä. Tutkimusta varten on haastateltu 13 TeliaSonera Finlandin työntekijää. Teemahaastatteluja on tulkittu laadullisesti teoreettista viitekehystä hyväksi käyttäen, mutta analyysin tukena on ollut myös kvantitatiivinen aineisto. Organisaation intranet soveltuu tiedonhankintaan monin paikoin melko hyvin, joskin halutun informaation etsiminen koettiin usein suurten dokumenttimassojen takia hankalaksi. Intranetin vahvoja puolia tiedonhankinnassa ovat muun muassa tavoittavuus ja monipuolinen käytettävyys. Varsinkin omiin työtehtäviin liittyvän erityisinformaation tallennukseen ja hankkimiseen intranet soveltui haastateltavien mukaan hyvin. Intranet koettiin myös hyväksi työtehtäviin suoraan kuulumattoman, kevyehkön uutisaiheiston kanavaksi. Monissa tiedonhankintatapahtumissa kuitenkin suositaan kasvokkaista viestintää. Kasvokkaista viestintää puoltaa esimerkiksi nopeus ja mahdollisuus saada välittömästi apua informaation tulkinnassa. Hyvin kasvokkaiseen viestintään soveltuvia asioita ovat tutkimuksen perusteella etenkin vaikeasti tulkittavat, esimerkiksi organisaatiomuutoksiin liittyvät asiat ja toisaalta asiat, jotka sisältävät nopeasti tarvittavaa, joskus hyvinkin yksinkertaista, yksittäisiin työtehtäviin liittyvää informaatiota.
  • Äärilä, Tiina (Helsingin yliopisto, 2003)
    Verkkari 2003 (2)
  • Parviainen, Liisa; Äärilä, Tiina (Helsingin yliopisto, 2003)
    Verkkari 2003 (7)