Browsing by Subject "intressit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Tanner, Nora (Helsingin yliopisto, 2018)
    Kulutuskulttuuri on nykyisellään kestämätöntä, ja uusia ratkaisuja tarvitaan. Kestävä kulutus on tärkeä osa kestävän kehityksen tavoitteita. Monissa tutkimuksissa on kritisoitu sitä, ettei kestävän kulutuksen politiikassa ole tähän mennessä tehty riittäviä toimenpiteitä muutoksen saavuttamiseksi kulutuskulttuurissa. Tutkimuksessa tarkastellaan seitsemän eturyhmän julkaisemia dokumentteja kestävästä kulutuksesta. Eturyhmät ilmentävät toiminnallaan omia intressejään. Tarkastelun kohteena on, minkälaisia intressejä aineistossa on kestävään kulutukseen liittyen tunnistettavissa. Aineisto koostuu seitsemän eturyhmän julkaisemista kestävää kulutusta käsittelevistä dokumenteista, jotka ovat vuosilta 1999–2015. Yhteensä julkaisuja on aineistossa neljätoista, joista kolme käsittelee kiertotaloutta. Aineiston analyysissä on käytetty laskennallisiin menetelmiin kuuluvaa aihemallinnusta, ja sen tuloksia on tulkittu laadullisesti. Tutkimuksen perusteella voidaan tunnistaa seitsemän intressiä kestävästä kulutuksesta. Aihemallinnuksen tulosten perusteella aiheet on nimetty seuraavasti: Poliittiset ohjauskeinot, Standardit ja verotus, Liiketoiminnan uudet mahdollisuudet, Tuotteiden laadulla kestävyyteen, Kansainväliset tavoitteet, Jätteet kiertoon ja Eurooppalainen ekodesign ja ympäristömerkinnät. Poliittiset ohjauskeinot, Kansainväliset tavoitteet sekä Eurooppalainen ekodesign ja ympäristömerkinnät ovat yleisen tason aiheita ja ne esiintyvät useissa dokumenteissa. Loput neljä aiheista ovat muita yksityiskohtaisempia ja keskittyvät tarkemmin rajattuihin teemoihin. Eturyhmien kestävän kulutuksen intressit painottuvat tehokkuuden lisäämiseen sekä poliittisiin ohjauskeinoihin, joilla pyritään muuttamaan kulutustapoja markkinoiden kautta. Kulutuksen vähentäminen ei ole eturyhmien intresseissä edellä mainittujen tapaan.
  • Laaksonen, Milla (2003)
    Tutkielmassa tarkastellaan kansalaisosallistumista voimajohtohankkeessa maanomistajan näkökulmasta. Kansalaisosallistumisen teemaa jäsennetään intressin käsitteen kautta. Intressillä tarkoitetaan tutkimuksessa toiminnan suuntautuneisuutta. Maanomistajat ovat voimajohtohankkeessa osapuolena, jolta lunastetaan maan käyttöoikeus voimajohtoa varten. Tutkimus käsittelee maanomistajien syitä osallistua ja olla osallistumatta voimajohtohankkeeseen sekä maanomistajien kokemuksia vaikutusmahdollisuuksistaan. Keskeistä on kysymys maanomistajan vaikutusmahdollisuuksista insitutionaalisten osallistumisrakenteiden ja niiden edellyttämien resurssien puitteissa. Erityisesti kiinnitetään huomiota ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn (YVA) uudenlaisena institutionaalisena osallistumisrakenteena ja siihen miten YVA-menettely toimii maanomistajan vaikuttamisen välineenä. Tutkimuksen empiirinen osa perustuu tapaustutkimukseen Oulujokilaaksossa vuosina 1995-1998 toteutetusta voimajohtohankkeesta. Aineisto koostuu 11 paikallisen maanomistajan ja kolmesta hankkeessa mukana olleen ympäristöviranomaisen teemahaastattelusta sekä voimayhtiön edustajien vapaamuotoisista haastatteluista ja hankeessa syntyneistä kirjallisista dokumenteista (kuten ympäristövaikutusten arvioinnin asiakirjat ja kansalaisten kirjalliset kannanotot). Aineistoa on analysoitu laadullisesti. Osallistumista on kuvattu myös määrällisesti. Tutkimuksen tapauksessa yksittäisten maanomistajien vaikuttamisen syyt jäsentyivät kolmenlaisina intresseinä, jotka erosivat toisistaan sen suhteen mikä merkitys maalla maanomistajalle on. Maa näyttäytyi luontona, välineenä ja omaisuutena. Vastaavat intressit olivat luonnon itseisarvon, maan käyttö- tai hyötyarvon tai itsemääräämisoikeuden puolustaminen. Maanomistajien kollektiivinen vaikuttaminen suuntautui hyödynintressistä käsin. Syinä olla osallistumatta voimajohtohankkeeseen oli ensinnäkin se, että maanomistajat kokivat voimajohdosta aiheutuneen haitan pieneksi. Tällä viitattiin useimmiten vähäiseen taloudelliseen menetykseen. Toiseksi syynä oli se, että maanomistajat eivät kokeneet voivansa vaikuttaa osallistumisella. Näkemys perustui haastateltujen aikaisempiin kokemuksiin paikkakunnalla toteutetuista voimajohtohankkeista, joissa maanomistajien mielipiteitä ei oltu huomioitu. Kolmanneksi osallistumattomuutta selitti tässä tapauksessa se, että voimajohtohankkeisiin oli totuttu ja niihin sopeuduttiin, koska ne koettiin väistämättömiksi. Tämän tutkimuksen tapauksessa ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ollut se väline, jota kautta maanomistajien osallistuminen pääasiassa kanavoitui. Maanomistajien osallistuminen painottui hankkeen lunastusmenettelyyn. Taustalla oli osittain se, että voimajohtohankkeen aikaan YVA-menettely oli vielä uusi asia, haastatellut eivät sitä tunteneet. Toiseksi YVA-menettelyä ei välttämättä mielletty maanomistajan parhaaksi vaikuttamisen välineeksi.
  • Punkka, Marika (2007)
    Tässä työssä tarkastellaan eduskunnan suullisten kyselytuntien puheenvuorojen sukupuolittuneisuutta 1990- ja 2000-lukujen vaihteen valtiopäivillä Suomessa. Tutkimuksessa selvitetään suullisten kysymysten ja sukupuolen välistä yhteyttä. Tarkoituksena on tutkia, ovatko eduskunnan suullisilla kyselytunneilla esitettyjen kysymysten aihepiirit sukupuolittain jakautuneet, ja jos ovat, niin mille hallinnonaloille. Edelleen tarkastellaan, löytyykö tuloksista yhteneväisyyksiä aiempien aihepiiriä käsittelevien tutkimusten kanssa. Keväällä 1907 pidetyissä eduskuntavaaleissa Suomen naiset pääsivät ensimmäisinä maailmassa käyttämään valtiollisia oikeuksiaan: sekä äänioikeutta että erityisesti oikeutta asettua vaaleissa ehdolle. Tästä historiallisesta tapahtumasta tulee tutkimuksen valmistumisen aikoihin kuluneeksi sata vuotta. Pitkästä historiasta huolimatta eduskunnan toimintamuotojen sukupuolittuneisuutta on tutkittu Suomessa vasta vähän. Täten tutkimus tuo hyödyllistä lisätietoa merkkipäivänsä vuoksi ajankohtaisesta aiheestaan. Tutkimus on aineistolähtöinen. Aineistona ovat valtiopäivillä 1999, 2001, 2003 ja 2005 esitetyt suulliset kysymykset, joita oli yhteensä 734 kappaletta. Tutkimusmenetelmänä käytetään kvantitatiivista tutkimusmenetelmää, jonka avulla aineistoa ryhmitellään ja tarkastellaan eri muuttujien mukaan. Tutkimuksessa käytetyt käsitteet on määritelty operationalisoimalla aineistoa sekä käyttämällä apuna aiempia tutkimuksia. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjaa Suomen poliittista järjestelmää, suullisia kysymyksiä, naisten asemaa työelämässä, organisaatioissa ja politiikassa, eduskuntaa organisaationa ja naisten poliittisia intressejä käsitteleviin teorioihin ja tutkimuksiin. Aiempien tutkimusten pohjalta työlle voidaan asettaa myös väljä tutkimushypoteesi, jonka mukaan suullisten kysymysten aihepiirit ovat sukupuolittain jakautuneet. Tämän tutkimuksen keskeisenä johtopäätöksenä voidaan esittää, että 1990- ja 2000-lukujen vaihteen valtiopäivillä esitetyt suulliset kysymykset ovat aihepiireiltään sukupuolittain jakautuneet. Naisten suosituin hallinnonala on ollut peruspalveluministerin johtama hallinnonala, ja miesten suosituin hallinnonala on ollut valtiovarainministeriön hallinnonala. Näiden hallinnonalojen kohdalla sukupuolten välinen ero on ollut selvä, mutta samankaltaista sukupuolittaista jakoa löytyy myös muiden hallinnonalojen kohdalla. Tuloksista on myös nähtävissä miesten mahdollinen lähentyminen naisten poliittisia intressejä kohtaan, kun taas naisten kohdalla vastaavaa lähentymistä miesten intressejä kohtaan ei ollut nähtävissä.
  • Pitkänen, Pihla (Helsingfors universitet, 2017)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Yhdysvaltojen intressejä ja niiden kehitystä arktisella alueella geopoliittisesta näkökulmasta. Tutkielman tarkoituksena on tutkia, millaisia intressejä Yhdysvalloilla on arktisella alueella ja kuinka Yhdysvaltojen arktisen alueen geopolitiikka on kehittynyt vuosien 2009–2017 välillä. Vaikka arktisen alueen merkitystä on tutkittu runsaasti esimerkiksi ympäristön, ilmastonmuutoksen ja energiaresurssien näkökulmasta, on sen geopolitiikan tarkastelu yksittäisen valtion näkökulmasta jäänyt taka-alalle erityisesti kansainvälisten suhteiden tieteenalalla. Tutkielman tutkimuskysymykset kysyvät mitkä ovat Yhdysvaltojen intressit arktisella alueella ja miten Yhdysvaltojen arktisen alueen geopolitiikka on kehittynyt Barack Obaman presidenttikausilla 2009–2017. Tutkimuksen kohteena ovat Yhdysvaltojen vuosien 2009–2017 välillä julkaisemat arktiset strategiat, joita analysoidaan tässä tutkielmassa geopolitiikan käsitteen avulla. Tutkimuksessa analysoidaan, mitkä ovat Yhdysvaltojen geopoliittiset intressit arktisella alueella ja miten Yhdysvaltojen geopolitiikka on kehittynyt Arktiksella Barack Obaman presidenttikausien aikana. Aineistoa tarkastellaan teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla, jonka pohjana toimii niin sanottu uusi geopolitiikka, jolla tarkoitetaan poliittisten, sotilaallisten ja taloudellisten intressien analysointia maantieteellisessä tilassa, ja joka korostaa taloudellisen vaikuttamisen keinoja sotilaallisen voimankäytön sijaan. Obaman hallinnon keskeisimpiä intressejä arktisella alueella olivat analyysin perusteella ilmastonmuutoksen torjuminen, vapaan merenkulun ja ilmatilan käytön turvaaminen, vastuullinen ja kestävä arktisen alueen kehittäminen, Yhdysvaltojen taloudellinen kehitys, turvallisuusintressien edistäminen, alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittaminen sekä Arktisen neuvoston toimintaan perustuvan kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen. Obaman hallinnon arktiset strategiat ovat intresseiltään samankaltaisia, mutta niiden välillä on selkeitä painotuseroja. Keskeisin ero intressien painottamisessa koski taloudellisia ja poliittisia intressejä, jotka korostuivat etenkin Yhdysvaltojen laivaston strategiassa sekä kansallisessa arktisessa strategiassa. Poliittiset intressit korostuivat voimakkaasti myös Arktisen neuvoston puheenjohtajakauden painotuksissa. Vertailukohteena tutkielmassa oleva George W. Bushin aikainen arktinen strategia sen sijaan painottaa Obaman hallinnon strategioista poiketen alueen sotilaallisia intressejä. Analyysin perusteella Arktis on Obaman presidenttikausilla noussut geopoliittisesti merkittäväksi alueeksi, jolla Yhdysvalloilla on niin poliittisia, sotilaallisia kuin taloudellisiakin intressejä. Yhdysvaltojen arktiset strategiat korostavat maan identiteettiä ja velvollisuuksia arktisena valtiona ja sen toimintaa alueen hyväksi. Obaman presidenttikauden päättyessä Yhdysvaltojen intressien painopiste on siirtynyt sotilaallisista intresseistä poliittisiin ja taloudellisiin intresseihin ja Yhdysvaltojen toiminta arktisella alueella noudattaa uuden geopolitiikan määritelmää, jossa valtion maantieteellinen sijainti vaikuttaa sen taloudellisiin, poliittisiin ja sotilaallisiin intresseihin alueella.
  • Nousiainen, Lauri (2000)
    Tutkielman tarkoituksena on selvittää yritysjohdon kannustinpalkkauksen merkitys yrityksen osakkeenomistajien varallisuuden kasvattajana. Tutkielmassa alussa tarkastellaan yrityksen olemassaolon perusteita ja siitä, miten etenkin markkinatransaktioiden kustannusten vuoksi juuri yritys on se toimintakehikko, jossa varallisuuden kasvattaminen tuotantotoiminnalla normaalisti tapahtuu. Tämän jälkeen käsitellään yrityksen omistuksen ja kontrollin eriytymistä, yrityksen osakkeenomistajien ja toimivan johdon välisiä intressiristiriitoja sekä näistä johtuvia ongelmia päämies-agenttimallin valossa. Yritysjohdon ja omistajien intressit eroavat etenkin voitontavoittelun ja riskinottohalukkuuden suhteen. Tyypillisesti omistajien intresseissä on yrityksen tuoton maksimointi pitkällä aikavälillä, kun taas johto saattaa pyrkiä pikemminkin voitontavoitteluun lyhyellä aikajänteellä ja riskien karttamiseen. Yritysjohto karttaa yrityksen liiketoiminnan riskiä enemmän kuin omistajat, koska omistajat voivat hajauttaa oman osakeportfolionsa, mutta yritysjohto ei voi tehdä samaa johtamisensa suhteen. Lisäksi yritysjohdolla voi olla houkutuksena laajentaa yrityksen toimintoja oman valtansa piiriä suurentaakseen yrityksen tuottavuuden kustannuksella. Tutkielmassa käydään läpi intressiristiriitojen ja päämies-agenttikysymysten teoreettinen perusta sekä näiden vaikutuksina syntyvät hyvinvointitappiot osakkeenomistajien näkökulmasta Erilaisilla kannustinjärjestelmillä voidaan ratkaista osakkeenomistajien kannalta ongelmallisia tilanteita sitomalla yrityksen toimivan johdon intressit osakkeenomistajien intresseihin. Tutkielmassa käydään läpi kannustavien agentuurisopimusten keskeisiä periaatteita sekä hahmotetaan optimaalisen agentuurisopimuksen suunnittelua. Erilaisia kannustinpalkkauksen ja -järjestelmien muotoja ovat esimerkiksi vuosittain maksettavat bonukset sekä paljon julkisuutta saaneet optiojärjestelyt, joissa yritysjohto saa osan palkastaan tulevaisuudessa lunastettavina yrityksen osakkeiden osto-optioina. Tutkielmassa luodaan silmäys eri kannustinjärjestelmien ja osakkeenomistajien etuja painottavan omistajalähtöisen johtamismallin juurtumiseen suomalaisessa yritysmaailmassa. Tutkielmaa leimaa asioiden tarkastelu yrityksen osakkeenomistajien hyödyn näkökulmasta. Käytetty teoreettinen kirjallisuus käsittää organisaation taloustieteen artikkeleita ja kirjallisuutta yrityksen teoriasta, corporate governance -kysymyksistä, päämies-agenttiteoriasta sekä optimaalisista agentuurisopimuksista. Teoria perustuu pääasiassa amerikkalaiseen alan kirjallisuuteen ja artikkeleihin.