Browsing by Subject "jalkapallo"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-18 of 18
  • Kuvaja, Miira (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tarkastelen pro gradu -tutkimuksessani miten eri ryhmät: tavalliset katsojat, sivulliset – kuten ohikulkijat – ja suuri yleisö suhtautuvat Helsingissä pelattavien jalkapallon miesten pääsarjatason paikallisotteluiden yhteydessä tapahtuviin häiriötilanteisiin. Näiden ryhmien lisäksi tapahtumin osallistuu myös ultria, eli intohimoisesti joukkueeseensa suhtautuvia katsojia sekä pieni määrä huligaaneja, jotka aiheuttavat varsinaiset häiriötilanteet. Eri ryhmien suhtautumisen lisäksi tarkastelen, miten kansainvälisen politiikan tutkimuksessa alkunsa saanut turvallistamisteoria toimii kansatieteellisessä eli etnologisessa tutkimuksessa, kun tutkimuskohteena on paikallinen tapahtuma. Lisäksi tarkoitukseni on saada selville, miten Facebook-yhteisöpalvelua voi käyttää aineistonkeruuvälineenä kansatieteellisessä tutkimuksessa. Tarkastelun kohteena olevia otteluja kutsutaan nimellä Stadin derby. Otteluissa pelaa kaksi perinteistä jalkapalloseuraa, Helsingin Jalkapalloklubi (HJK) ja HIFK. Jälkimmäisen noustua pääsarjatasolle saatiin Helsinkiin pitkään odotetut paikallisottelut, jotka aiheuttavat joukkueiden kannattajissa suuria tunteita. Otteluiden myötä tulivat myös häiriötilanteet – suuren maailman jalkapallokulttuuri saapui Helsinkiin hyvässä ja pahassa. Tutkimusmateriaalini tulee useasta lähteestä: salaisesta Facebook-ryhmästä, ryhmähaastattelusta ja järjestäjien haastatteluista. Lisäksi käytän taustamateriaalina artikkeleita Yleisradiolta ja Ilta-Sanomilta. Facebookissa käytän materiaalin hankintaan ensin julkista tutkimussivua ja sen jälkeen salaista tutkimusryhmää. Odotetusti – sosiaalisen median nykyilmapiirin vuoksi – en saanut ensimmäisessä vaiheessa vastauksia tutkimuskysymyksiini. Esitin ryhmässä seitsemän kysymystä, joista kolmen yhteyteen liitin joko artikkelin tai videon tapahtumista. Käytän tutkimuksessa kriittistä diskurssianalyysiä ja lähilukua eri aineistojen analysoimisessa. Näiden ohella käytän apunani tunteisiin liittyvää teoreettista keskustelua. Kaikki ryhmässä vastanneet tuomitsevat huliganismin Osassa tapahtumat aiheuttavat jopa raivoa, pelkoa ja vihaa. Moni ilmoitti, ettei halua lähteä tällaisissa tilanteissa stadionille katsomaan pelejä. Facebook-ryhmän aineiston avulla tuli selkeästi esiin, että lajia ja itse derbyjä tuntevat suhtautuivat häiriötilanteisiin tyynemmin. Osa heistä on ollut derbyissä, eivätkä he olleet kokeneet oloaan turvattomaksi. Tutkimusaineiston ja vastaajien kirjoittamien tunteiden ja näkemysten avulla pystyy myös jäljittämään derbyihin liittyviä turvallistamisen mekanismeja. Yllättävää on, että voimakkaimmin turvallistamista tuottavat media ja lajia tuntemattomat eli ulkopuoliset, eivätkä toimijat, joilla on asemansa vuoksi valta tehdä päätöksiä tilanteen rauhoittamiseksi. Tutkielman kieli on englanti. Sivumäärä 63 + liitteet 3
  • Kaukinen, Karri (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkielman aiheena on kuvakielen käyttö suomalaisessa ja englantilaisessa jalkapalloselostuksessa. Tämän tutkielman yhteydessä kuvakielellä tarkoitetaan metaforia, metonymiaa ja synekdokeeta. Tarkoituksena on selvittää mahdollisia eroja kuvakielen käytössä erikielisten selostusten välillä. Tutkielman lähtökohtainen olettamus on, että suomalaisen jalkapallosanaston tavoin englantilainen jalkapallodiskurssi on vaikuttanut myös suomenkielisissä selostuksissa käytettyyn kieleen. Tutkielman teoreettinen pohja perustuu George Lakoffin ja Mark Johnsonin alun perin 1980-luvulla kehittämään käsitemetaforateoriaan ja Pragglejaz-ryhmän 2007 julkaistuun metaforan tunnistusmenetelmään. Käsitemetaforateoriaa sovelletaan selostuksiin kokonaisuudessaan, kun taas Pragglejaz-ryhmän MIP-menetelmän avulla tarkastellaan ottelun viimeisten 15 minuutin selostusten sisältämiä yleisnimiä metaforisten ilmausten yleisyyden selvittämiseksi jalkapalloselostuksissa. Tutkielmassa analysoidaan Borussia Dortmundin ja Málaga CF:n välisen Mestarien liigan neljännesvälieräottelun suomen- ja englanninkielisiä selostuksia niiden sisältämien metaforien, metonymian ja synekdokeen osalta. Tutkimusaineistoksi on valittu televisioselostus sen spontaanisen luonteen vuoksi. Työssä tarkastellut metaforat on jaoteltu käsitemetaforateorian mukaisesti rakenne- ja suuntametaforiin sekä ontologisiin metaforiin. Työssä havaitaan, että kuvakielen eri lajien esiintyvyydessä on eroja erikielisten selostusten välillä etenkin rakenne- ja suuntametaforien osalta. Kokonaisuudessaan kuvakielen käyttö suomalaisissa ja englantilaisissa jalkapalloselostuksissa on kuitenkin varsin samankaltaista sekä määrällisesti että tyylillisesti. Lisäksi tulosten perusteella voidaan myös väittää, että suomenkielisessä selostuksessa on havaittavissa viitteitä englantilaisen jalkapallodiskurssin vaikutteista.
  • Koivula, Antti (Helsingin yliopisto, 2021)
    Urheilukilpailujen lopputuloksiin on pyritty vaikuttamaan urheiluun kuulumattomin keinoin ainakin antiikin ajoista alkaen. Jalkapallon kohdalla kyse on ottelumanipulaatiosta, johon yleisimpänä syynä on taloudellisen hyödyn tavoittelu vedonlyönnillä. Kyse ei ole uudesta ilmiöstä, vaikkakin sen yleisyys on noussut uudelle tasolle vuosituhannen vaihtumisen myötä. Suurimpina syinä ottelumanipulaation yleistymiselle ovat internetin suosion- ja kansainvälisesti vedonlyönnissä liikkuvan rahamäärän räjähdysmäinen kasvu, joiden seurauksena 1990-luvulta alkaen kansainväliset rikossyndikaatit kiinnostuivat yhä enemmän ottelumanipulaation tarjoamista alhaisen riskin ja korkean tuoton mahdollisuuksista. 2020-luvulla ottelumanipulaatio on levinnyt maailman joka kolkkaan muodostaen suurimman uhan urheilun integriteetille. Ottelumanipulaatio koskettaa lukuisia lajeja maailmanlaajuisesti, mutta jalkapalloa aivan erityisesti johtuen siihen liittyvän vedonlyöntimarkkinan ylivoimaisesta likviditeetistä. Suomalaisiin tuomioistuimiin otettumanipulaatio rantautui ensimmäistä kertaa vuosituhannen vaihteessa pesäpallon sopupelitapauksen myötä. Tämän jälkeen kaikki tapaukset ovat koskeneet jalkapalloa: Atlantiksen ja WJK:n tapaukset vuonna 2006, JJK:n tapaus vuonna 2009 sekä RoPS:n, AC Oulun, MIFK:n, TamU:n ja PoPa:n tapaukset vuonna 2011. Tuomioistuinkäsittelyn ulkopuolelle on jäänyt niin ikään monta tapausta. Kuluvana vuonna 2021 tulee kuluneeksi kymmenen vuotta viimeisimmän tuomioistuinkäsittelyyn päätyneen ottelun manipulaatiosta. Ottelumanipulaatiota ei itsessään ole Suomessa nähty tarpeelliseksi kriminalisoida, vaikka keskustelua asiaan liittyen on käyty tasaisin väliajoin. Ottelumanipulaatioon sovelletaan lahjus- ja petosrikossääntelyä siltä osin kuin tapaukseen linkittyy lahjonta tai vilpillinen vedonlyönti. Tutkielmassa syvennytään ottelumanipulaatioon suomalaisen jalkapallon viitekehyksessä. Tarkasteltavana on laajasti ottelumanipulaatioon liittyvä modus operandi ja Suomessa joko esitutkintaan tai tuomioistuimeen edenneet tapaukset. Lahjus- ja petosrikosten tunnusmerkistöjä analysoidaan ja kartoitetaan ottelumanipulaation rangaistavuuden suhteen olennaisimmat aukko- ja ongelmakohdat, joiden paikkaamiseksi esitetään lopuksi suosituksia.
  • Vihtola, Ismo (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkimuksessa haluttiin selvittää, millä pelin osa-alueilla Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen edesottamukset poikkesivat vastustajiinsa nähden karsittaessa vuoden 2016 Euroopan mestaruus lopputurnaukseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli luoda menetelmä, jossa tilastolliseen analyysiin perustuen voidaan osoittaa pelin yksittäiset osa-alueet, joissa joukkue suoriutuu vastustajaansa paremmin tai huonommin. Menetelmän tuottaman informaation avulla voidaan toimenpiteet kohdistaa osa-alueisiin, joilla on eniten vaikutusta ottelun lopputuloksen kannalta. Tutkimuksessa selvisi että Suomen maajoukkueella ei ollut vastustajiinsa nähden selkeää etua millään pelin osa-alueella, joita tutkimuksessa mitattiin. Sen sijaan Suomen maajoukkue oli vastustajaansa selkeästi huonompi sekä erikoistilanteissa että maalintekoyrityksissä, joissa maalintekoa yritettiin puskemalla päällä. Tutkimuksen lopputuloksena luotiin myös menetelmä, jossa pelin eri osa-alueiden vaikutus lopputulokseen nähden on kvantitatiivisesti mitattavissa. Tälläistä menetelmää ei löytynyt tutkimusta valmisteltaessa, joten se luotiin osana tutkimusta. Menetelmän kantava ajatus on pelin kuvaaminen käänteisen prosessin mallina, jossa jalkapallopeli pilkotaan pienempiin kokonaisuuksiin, joiden mittaaminen on mielekästä ja mahdollista kvantitatiivisten menetelmien avulla.
  • Stejskal, Susanna (2007)
    Työni tarkastelee jalkapallon merkitystä Britanniassa. Tutkimukseni näkökulmani on jalkapallon merkitys brittiläisen yhteiskunnan rakentajana. Tutkimuskohteenani on kahden eri sanomalehden, Daily Mail ja The Guardian, jalkapallojutut tietyltä ajalta. Aineistoni koostuu kuudestatoista (16) jutusta. Työni on lähestymistavaltaan kulttuurintutkimuksellinen. Oma lähtökohtani tutkimukselle on jalkapallon positiivisessa roolissa yhteiskunnan rakentajana ja yhdistäjänä. Jalkapallolla on Britanniassa vahvat perinteet ja ne kulkevat usein käsi kädessä sanomalehdistön kanssa. Esittelen lehdistön historiaa erityisesti jalkapallon näkökulmasta. Pohdin myös jalkapallon roolia identiteettien rakentajana. Jalkapallon merkitys kansallisten identiteettien ja yhteiskunnan rakentamisessa tulee esiin tutkimusaineistostani, jota käyn läpi kahden eri menetelmän kautta. Toinen menetelmistäni on Fairclough´n diskurssiin perustuva representaatioiden, identiteettien ja suhteiden näkökulmasta tapahtuva havaintojen etsiminen. Toinen menetelmä liittyy myytteihin, jota käytän syvällisempien havaintojen ja tulosten löytämiseen. Campbell`in myytin funktiot ovat sosiologinen, pedagoginen, kosmologinen ja mystinen funktio. Työ asettaa neljä tutkimuskysymystä. Ensiksi selvitän miten jalkapallo rakentaa brittiläistä identiteettiä. Toisessa kysymyksessä pohdin miten jalkapallon ja lehdistön suhde vaikuttaa yhteiskuntaan. Kolmannella kysymyksellä haluan selvittää miten jalkapallosta on tullut Britanniassa myytti ja neljännessä kysymyksessä etsitään vastauksia siihen, miten jalkapallomyytti elää yhteiskunnassa. Teoreettisen viitekehykseni muodostavat brittiläisestä identiteetistä, kansallisesta kulttuurista, urheilusta, jalkapallosta sekä brittiläisestä sanomalehdistöstä tehty tutkimuskirjallisuus. Tärkeimpiä lähteitäni ovat teoreettisen viitekehyksen osalta Richard Holt, Stuart Hall, Adam Brown, Maaret Ilmarinen, Hannu Leinonen ja Eino Lyytinen. Analyysimenetelmän tärkeimmät lähteet ovat Joseph Campbell ja Norman Fairclough. Tulos ensimmäiseen kysymykseen löytyy aineistosta nousseista havainnoista, jotka osoittavat jalkapallon antavan kansalle hyvän samaistumiskohteen. Jalkapallon kautta käsitellään yhteiskunnallisia ongelmia ja tuotetaan niihin vastauksia, joiden kautta identiteetit voivat rakentua. Tulos toiseen kysymykseen rakentuu hyvin pitkälle tutkimuskirjallisuuden pohjalle, joka todistaa lehdistöllä olleen aina erityislaatuinen suhde jalkapalloon. Kaupallistumisen myötä suhde on tullut ristiriitaisemmaksi. Suhde on kuitenkin vahva, sillä jalkapallo ja sanomalehdet tarvitsevat toisiaan pysyäkseen elinvoimaisina nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa. Tulos kolmanteen kysymykseen löytyy aineistosta nousseista myyttisyyksistä. Myytin funktioiden kautta syntyivät tulokset, jotka osoittivat jalkapallomyytin elävän brittiläisessä arjessa, ihmisten toiminnassa, osana kansallista identiteettiä. Tulos neljänteen kysymykseen elää jatkuvasti ja muuttaa muotoaan. Kaikki tulokseni ja tutkimuskirjallisuuteni liittyvät tähän läheisesti, mutta todellinen tulos on ennustus tulevasta. Tässä kohdin tulee esiin jalkapallon mystinen asema yhteiskunnassa. Se on jotain suurta, jota ei pysty selittämään ja joka elää ja voi hyvin.
  • Hyökyvaara, Jarno (2018)
    Pohdin kirjallisessa opinnäytetyössäni jalkapallon ja teatterin kautta yksilön asemaa ryhmässä. Kirjoitan omista kokemuksistani huippu-urheilijana ja teatterin tekijänä. Käsittelen ennen kaikkea harjoituskautta ja pyrin löytämään ihanteellisen harjoitustilanteen tuntomerkkejä. Pohdin paljon näyttelijän ja ohjaajan suhdetta jalkapalloilijan ja valmentajan näkökulmasta. Vertailen omia kokemuksiani ja kerron esimerkkien kautta, mitä olen oppinut. Rehellisyyden ja kommunikoinnin merkitys nousee isoon osaan kirjoituksessani. Harjoitusten tavoite on oltava selvillä sekä ohjaajalle ja näyttelijälle jotta tekeminen olisi miellyttävää. Yhteiset ja selkeät tavoitteet lisäävät motivaatiota ja luottamusta ryhmän sisällä ja sen vuoksi keskustelu on iso osa työskentelyä. Pelkkä keskustelu ei kuitenkaan riitä vaan on tehtävä jotain konkreettista, jotta harjoitus jäisi kokemukseksi eikä vain ajatukseksi. Lähestyn näyttelijäntyötä perinteisen tekstilähtöisen teatterin kautta vaikka täysin samat periaatteet koskevat kaikkea näyttelijäntyötä kuten improvisaatiota tai kameratyöskentelyä. Tein oman taiteellisen opinnäytetyöni Kansallisteatterissa näytelmässä Julia & Romeo jonka ensi-ilta oli 7.3.2018. Näytelmän ohjasi Jussi Nikkilä ja dramaturgina työskenteli Anna Viitala. Kirjoitustyössäni pohdin joitain harjoitustilanteita sekä esitystilanteita Julia & Romeo produktiosta, mutta suurin painopiste on kilpaurheilu historiassani ja Teatterikorkeakoulun opinnoissani. Olen ottanut työhöni mukaan yksinkertaisia harjoitteita jalkapallosta, joiden kautta tutkin näyttelijän olemista ja työskentelyä lavalla. Näyttelijän ja jalkapalloilijan suorituksissa on runsaasti samankaltaisuutta. Pohdin työssäni suoritusten aikana vaadittavia keskittymisen suuntia ja energiaa. Lopetin jalkapallon pelaamisen noin kymmenen vuotta sitten. Väärät valmennusmetodit aiheuttivat itsetunnon hajoamisen ja motivaation loppumisen. Opintojeni aikana olen oppinut keskustelemaan ja olemaan rehellinen muille sekä itselleni. Rehellisyys on avainasemassa, kun pyritään ylläpitämään turvallista harjoitusympäristöä. Ohjaajan ja näyttelijän kommunikointi tulisi olla molemminpuolista ja kunnioittavaa. Näyttelijän tehtävänä on kertoa epäilyistä, kysyä miksi jotain harjoitusta tehdään ja vaatia ohjaajalta selkeät ohjeet. Ohjaajan vastuulla on antaa yksinkertaisia tehtäviä näyttelijöille ja katsoa kohtauksia ulkopuolelta sekä kertoa miltä ne vaikuttavat. Pohdin tekstissäni myös sitä, mikä on oikeanlaista ja konkreettista palautetta ja milloin sitä tulisi antaa. Teatteri on joukkuepeli, jossa yksilöllä on omat tehtävät sekä roolit. Kun lavalle astutaan, ollaan siellä aina yhdessä.
  • Puputti, Emmi (Helsingfors universitet, 2011)
    Antropologisessa ja muussa yhteiskunnallisessa tutkimuksessa magia on määritelty perinteisesti traditionaaliseksi ja menneisyyteen kuuluvaksi, kun taas urheilu on määritelty magian vastakohtana dynaamiseksi moderniksi. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan tansanialaista jalkapallomagiaa, jota on mahdotonta määrittää kyseisen dikotomian kumpaankaan kategoriaan. Tansaniassa tammi-syyskuussa 2010 kerätyn etnografisen aineiston perusteella tutkielmassa kuvaillaan, minkälaisia merkityksiä tansanialaiset itse antavat jalkapallomagialle ja miten nämä merkityksenannot liittyvät modernin ja traditionaalisen diskurssiin. Tutkielman pääteemana on tutkittavien tansanialaisten subjektiviteetti tai persoona, joka määritellään suhteessa muihin. Tansanialaisen jalkapallon historia juontaa juurensa siirtomaa-aikaan, jolloin siirtomaahallitsijat pyrkivät lajin avulla modernisoimaan paikallista väestöä ja opettamaan heille kurinalaisuutta ja lojaalisuutta. Tähän liittyi olettamus siitä, että kulttuurit kehittyvät teleologisesti kohti yhtä modernia. Tansaniassa jalkapallon suosio on nykyisin huikeaa, mutta suosio perustuu jo olemassa oleville kulttuurisille rakenteille. Tutkielmassa analysoidaan, kuinka Tansanian kahden vanhimman ja suurimman jalkapalloseuran historia linkittyy erityisesti traditionaalisiksi nimettyihin ngomatansseihin, joihin liittyy olennaisena elementtinä kilpailullisuus. Tutkimusaineistossa korostuvat jalkapallon ja magian ambivalentit luonteet. Tansanialaiset eivät itse määrittele jalkapallomagiaa suoraan traditionaaliseksi tai moderniksi. Heidän mielestään traditionaaliseen magiaan kuuluu, että yliluonnollisia voimia käyttääkseen henkilön täytyy vahingoittaa omaa perheenjäsentään. Traditionaalinen magia on erityisen vaarallista ja sitä käytetään pahaan. Jalkapallomagian avulla puolestaan pyritään ensisijaisesti suojelemaan omaa joukkuetta ja varmistamaan ottelun voitokas lopputulos. Toisaalta jalkapallojoukkueita myös verrataan laajennettuihin perheisiin, ja jalkapallomagian toimintamuodoissa on jatkuvuutta traditionaalisen magian mekanismeihin. Analyysin loppuosa perustuu Harri Englundin käyttämään lähestymistapaan, jossa magian avulla tuodaan esille tutkittavan yhteisön keskinäisissä sosiaalisissa suhteissa olevia jännitteitä. Englundin tutkimuksessa yhteisön jäsenen syyttäminen magian käyttämisestä on hyökkäys syytetyn henkilön moraalista laatua kohtaan. Syytetyiksi joutuvat ne, jotka eivät tee näkyviksi suhteita, joilla he ovat maallisen menestyksensä ansainneet. Tansanialaisen jalkapalloilun kontekstissa voitto tai häviö ei aiheuta syyttelyä maagisesta toiminnasta. Sen sijaan henkilön moraalista laatua arvioidaan jalkapalloyhteisössä sen perusteella, kuinka omistautuneita henkilöt ovat lajille ja joukkueelleen. Tutkielmassa tullaan johtopäätökseen, että tansanialaiset määrittävät jalkapallomagiaan sekä traditionaalisen että modernin piirteitä. He tuomitsevat oman edun tavoittelun yhteisen hyvän kustannuksella. Tämä tulee esille traditionaalisessa magiassa, jossa henkilö uhraa perheensä oman menestyksensä saavuttamiseksi. Vastaavasti jalkapallon yhteydessä henkilöitä syytetään niin sanotun jalkapalloperheen rikkomisesta ja lojaaliuden puutteesta. Tansanialaiset haluavat diskurssin tasolla moderniutta, mutta arvostavat myös traditionaalista jatkuvuutta. Modernius assosioituu eurooppalaisiin, mikä näkyy muun muassa siinä, että eurooppalaisilla ajatellaan olevan myös moderneimmat jalkapallomagian toimintatavat. Modernin ja traditionaalisen kategoriat ovat aktiivisesti kuviteltuja kategorioita, jotka kuitenkin vaikuttavat toimintaan ja toiminnan moraaliseen arvottamiseen myös konkreettisesti joskin ristiriitaisesti.
  • Eronen, Kimmo (Helsingfors universitet, 2016)
    One of the most visible themes in coach education during recent years has been mental coaching, which means applying sport psychology in to coaching. Understanding of the nature of mental coaching in open skill sports and its practical applications have only started to arise. This Thesis's aim was to build a synthetic review of Finnish open skill sport studies and reflect it on international sport psychology theories. The Thesis was made with review method, which is a study based on a qualitative synthetic analysis. Material was gathered using Finnish universities publications search engines and other study search engines. The studies criteria was to be at least Licentiate and eight studies matching the criteria were found. Results were found both from the general level of sport psychology in Finland and single study subjects. Even though Finnish children start sports younger than before, the studies have all except one focused on ages 14 and above. Motivation has been a very popular subject of Finnish studies, but the new phenomena's of international sport psychology self-confidence studies have been neglected. Task-cohesion's importance in group performance was highlighted both internationally and in Finnish studies. Conclusions are made both concerning Finnish mental coaching and the need for more research. It is important for the development of Finnish open skill sports mental coaching that it will emphasize the importance of task-cohesion and the new self-confidence related phenomena's, such as self-efficacy, collective efficacy and team confidence. In the future Finnish open skill sport mental coaching needs studies of children's sport psychology. In addition intervention studies are needed to create more information on mental coaching's practical applications in open skill sports.
  • Parikka, Jarno (Helsingin yliopisto, 2017)
    It can be challenging to combine studies and purposive sports training for a young athlete. However, education facilitates the transition to working life after the sporting career. The objective of this study is to explain the experiences of Finnish top level football players who combine a sporting career and simultaneous studies. In order to be able to research combining top level sport and studies at different levels of school, the development of a footballer to the highest level, should also be understood. For the purpose of the study, seven Finnish football players who have had successful football careers and who also have had varied study experiences, were interviewed. The data was collected using focused interviews. The phenomenographic method of analysis was used in order to analyze the collected data. The results of this study support the early engagement theory. Successful football players started their football career at a young age. They have always participated in high volumes of organized football training as well as participated extensively in non-organized or social football as well as personal football training throughout their career. The top level players were always very motivated with regards to their football training. They also received encouragement and pressure-free support from their families. There is no need for special arrangements when combining sports and studying in elementary school. However, football players who attended sports schools while in elementary school enjoyed having more sports in their curriculum. The sport high schools were excellent institutions for combining upper secondary education and studying in Finland. Purposive sports training and studies can be combined in normal high school as well, if school staff members have the desire to support young athletes. On the contrary, purposive sports training was difficult to combine with studies in the higher education institutions for football players. However, with high motivation as regards to studies, studying alongside a top level football career was possible. Athletes need support for combining a sports career and studies, especially after completing studies at the upper secondary level. The development of sport academies is important, so as to enable an increasing number of athletes to achieve success in fields of sport as well as studies in the future.
  • Neuvonen, Petteri (Helsingin yliopisto, 2020)
    Football club activities play an important role in the physical education of Finnish children. The educational impacts of the activities depend largely on the club’s guidelines and the coaches’ educational skills. The role of the coach as an educator is unavoidable, as sports creates educational situations where it is possible to influence children’s actions and thinking directly or through their parents. The research assignment of this study is to describe the views of football coaches involved in childhood sports on their role in children’s physical education. The objective is to research how children’s coaches view their role as an educator, and the factors influencing their role in the football club. The study was carried out as a qualitative case study, in which the research material consisted of semi-structured thematic interviews with five children’s football coaches. Two full-time and two part-time coaches, and one volunteer coach from different football clubs in the Helsinki metropolitan area were selected for interview by quota sampling. The analysis of the material was carried out using theory-guided content analysis, where the coaches' views on the research topic were described. The coaches described that their role is significant as part of children’s physical education. With their actions, the coaches offered a role model to children, for instance in behavior and attitude to competition. Enjoying football was raised as the most important educational goal. Collaboration with children’s parents and members of the coaching staff influenced the role of the coach as an educator. The clubs guided the coaches in different ways and team sizes defined by the clubs impacted the role of the coaches. Based on the literature and my research, a competent coach enables high-quality physical education in football clubs. The skills of coaches should be developed and means to do so should be further studied. Based on the research, it can be recommended that clubs use team sizes small enough to allow the coach to consider children’s individual needs.
  • Metsäniitty, Mikko (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielmassa tarkastellaan jalkapallon vedonlyöntimarkkinoiden tehokkuutta kiinteäkertoimisessa vedonlyönnissä. Vedonlyöntimarkkinoiden ollessa tehokkaat, vedonlyöntikertoimet toimivat todennäköisyysarvioina jalkapallo-otteluiden lopputuloksista ja vedonlyöjillä ei ole mahdollisuuksia ylisuuriin tuottoihin. Tutkielman päätarkoituksena on tutkia vedonlyöntimarkkinoiden sisäisiä tehokkuuseroja erilaisten vedonlyöntikohteiden välillä sekä miten vedonvälittäjien erilaiset toimintatavat vaikuttavat vedonlyöntikertoimien tehokkuuteen. Keskeisenä tavoitteena on muodostaa kattava kokonaiskatsaus tekijöistä, jotka vaikuttavat vedonlyöntikertoimien muodostumiseen sekä syihin, jotka voivat aiheuttaa tehottomuuksia vedonlyöntimarkkinoilla. Tehottomuudet jaetaan tilastollisiin ja taloudellisiin tehottomuuksiin. Vedonvälittäjien ottaman komission takia, tilastollisten tehottomuuksien havaitseminen ei automaattisesti johda siihen, että vedonlyöjät pystyisivät hyödyntämään tehottomuuksia taloudellisesti. Vedonlyöntimarkkina tai sen osa on taloudellisesti tehoton, kun vedonlyöjällä on mahdollisuus ylisuuriin tuottoihin. Tutkielman alussa vedonvälittäjät jaetaan positioita ottaviin vedonvälittäjiin, jotka asettavat rajoituksia voittaville vedonlyöjille, sekä tilejä tasaaviin vedonvälittäjiin, jotka eivät aseta rajoituksia yksittäisille vedonlyöjille. Lukuisten aikaisempien tutkimuksien mukaan suosikki-altavastaaja-harha aiheuttaa tehottomuutta vedonlyöntimarkkinoilla. Sen mukaan suosikkien puolesta vedonlyöminen on kannattavampaa kuin altavastaajien. Empiirisessä tutkimusosiossa tutkitaan suosikki-altavastaaja-harhan esiintymistä jalkapallon 1x2-vedonlyöntikohteissa. Aineiston keskiarvo- ja maksimikertoimien oletetaan koostuvan pääosin positioita ottavista vedonvälittäjistä. Pinnaclen kahdelta ajanhetkeltä kerätyt kertoimet edustavat tilejä tasaavan vedonvälittäjän kertoimia. Näiden kategorioiden avulla voidaan vertailla suosikki-altavastaaja-harhan esiintymistä positioita ottavien vedonvälittäjien sekä tilejä tasaavan vedonvälittäjän välillä. Empiirisen osion lopuksi tutkitaan aasialaisten tasoitusvetojen tehokkuutta verrattuna 1x2-vedonlyöntikohteisiin sekä arbitraasimahdollisuuksien syntymistä 1x2-vedonlyöntikohteissa. Suosikki-altavastaaja-harhan vaikutus havaitaan kaikissa tarkasteltavissa kerroinkategorioissa 1x2-vedonlyöntikohteissa. Pienikertoimiset suosikit ovat huomattavasti parempia vedonlyöntikohteita verrattuna suurikertoimisiin altavastaajiin aiheuttaen, 1x2-vedonlyöntikohteissa tilastollista tehottomuutta. Tilastolliset harhat ovat voimakkaimpia keskiarvokertoimissa. Maksimikertoimissa esiintyy taloudellista tehottomuutta, jota hyödyntämällä vedonlyöjillä olisi teoriassa mahdollisuus ylisuuriin tuottoihin. Pinnaclen kertoimissa suosikki-altavastaaja-harha on myös havaittavissa, mutta taloudellisia tehottomuuksia ei juurikaan havaita. Pinnaclen keräyshetken kertoimissa ja lopullisissa kertoimissa on yhtälailla suosikki-altavastaaja-harhan vaikutus havaittavissa, vaikka lopulliset kertoimet toimivat parempina estimaatteina otteluiden lopputuloksista. Aasialaisissa tasoitusvedoissa ei havaita muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tilastollisia tai taloudellisia tehottomuuksia. Arbitraasimahdollisuudet 1x2-vedonlyöntimarkkinalla aiheutuvat positioita ottavien vedonvälittäjien tehottomasta kertoimien asettelusta. 1x2-vedonlyöntikohteissa havaitut tehottomuudet viittaavat tilejä tasaavien vedonvälittäjien tehokkaampaan hintojen asetteluun verrattuna positioita ottaviin vedonvälittäjiin. Aasialaisten tasoitusvetojen ollessa tehokkaita, voidaan esittää, että vedonvälittäjät hinnoittelevat suosikki-altavastaaja-harhan suoraan 1x2-vedonlyöntikohteisiin. Vedonlyöjien mahdollisuudet hyödyntää positioita ottavien vedonvälittäjien taloudellisia tehottomuuksia ovat kuitenkin rajalliset.
  • Hölttä, Jan Alexander (Helsingin yliopisto, 2020)
    Professional sports have been of interest to economists in growing proportions since the 1950s, due to the rather straightforward nature of the measurement of performance and the easy access to data. In Finland, football has only lately been making its way towards the limelight of large audiences. To react to this surge of interest, the national football authorities opted for a large revamp of the league system between the 2018 and the 2019 seasons. The reform was welcomed by both partakers and the public, and the Finnish football boom continued with the help of positive results achieved by the national team. This thesis seeks to determine the factors that form the total demand of football in the Finnish Veikkausliiga with a special emphasis on the possible relationship with social media activity. The research question of this thesis is the following: what factors are significant in determining the demand of football, and does social media play a role in it? The research question is approached from the point of view of previous literature and an empirical part. Data about the matches of the 2019 season and the factors that potentially had relationships with their demand has been gathered from various sources, following closely procedures used in the relevant literature. The data is modeled with three OLS regressions involving different choices of variables. The regression results support earlier findings in the field, implying statistically significant relationships between the home team’s lagged attendance from the previous season, the home team’s position in the league table, the uncertainty of the result, bad weather, and the attendances in the 2019 season. Additionally, the self-constructed variable – based on the existing literature – depicting social media activity is found to have a statistically significant relationship with attendance demand, although no conclusions can be drawn on causality.
  • Kuittinen, Vesa (Helsingfors universitet, 2011)
    The thesis focuses on football from the perspective of experience consumption. Experience consumption is used in this context to describe events and moments when one experiences unusual and memorable emotions. As a counterweight to everyday rationality, consumption of experiences has become ever more popular. The subject is dealt with experience society, sense of community and consumer tribe concepts. Special attention is given to cultural events, spectator sports as a social phenomenon as well as various football-related consumption patterns. The study is a phenomenological-ethnographic descriptive research. The methods used were participant observation and interviews. In the research tradition, understanding and describing of phenomenon as well as writing are essential. Observational data was collected in three different events by monitoring the behavior of spectators and the factors creating the atmosphere. The interviewees have been selected discretionary. Interviews were open by nature. Fascination of sports as a pastime is based on creating strong emotions; therefore spectator sports is experience consumption at its purest form. Sports is an excellent experience product because of its large number of patterns of consumption and because sports events build up an endless continuum. Also my own data indicates that a common history creates a bond with community, and future events help to keep up the enthusiasm. Even the moments of disappointment are essential, because every experience enhances the feelings for the “own” sport and community. In the sports events the experience itself is always subjective, but the existence of the community is necessary. Spectators have ambiguous desire to belong to a group and at the same time to be an outsider. They can choose to observe the game quietly themselves in the middle of the crowd or cheer with other spectators. Evidence suggests that a football fan's enthusiasm can gush from two sources: from the sense of community and from the interest in the game. Sense of community arises from the feeling of belonging to the global football community, to your own team and to a circle of friends. The interest in the game includes football as a sport, regular events watched actively and supporting your own team. Neo-tribe theories are not very relevant in this context, because football supporters are very loyal to the game and to their own club. It is more important to create tight bonds with a small collective, with whom they share a common history and they can share experiences through discussions and by memorizing.
  • Korhonen, Aku (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tiivistelmä – Referat – Abstract Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen sitä, miten Helsingin Sanomien urheilusivuilla kuvataan nuorten jalkapalloturnaus Helsinki Cupiin vuosina 1980–1990 osallistuvia nuoria brasilialaisia, yhdysvaltalaisia ja italialaisia jalkapallon pelaajia. Tutkielmani tavoitteena oli saada vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Minkälaisia representaatioita ja diskursseja Helsingin Sanomien urheilusivujen uutisoinnissa tuotetaan nuorista ulkomaalaisista jalkapalloilijoista. Minkälaisiin kulttuurisiksi miellettyihin tapoihin, ilmiöihin ja stereotypioihin Helsingin Sanomien Helsinki Cupia käsittelevissä lehtikirjoituksissa kiinnitetään huomiota sekä minkälaisesta yleisestä yhteiskunnallisesta ilmapiiristä nämä kirjoitukset kertovat. Tutkin siis suomalaisten suhtautumista ulkomaalaisiin 1980-luvulla, kun kontekstina on nuorten Helsingissä järjestettävä kansainvälinen jalkapalloturnaus. Primaariaineistonani on Helsingin Sanomien urheilusivuilla Helsinki Cupista vuosina 1980-1990 julkaistut turnausuutiset, peliraportit sekä muut turnausta käsittelevät kirjoitukset. Helsingin Cupin jokaisesta turnauspäivästä uutisoitiin aina seuraavan päivän Helsingin Sanomissa. Helsingin Sanomien ryhdyttyä turnauksen yhdeksi pääsponsoriksi vuodesta 1985 alkaen kasvoi turnausuutisoinnin määrä urheilusivuilla pinta-alallisesti yli puolella. Aineistoni aloitusvuodeksi valitsin vuoden 1980 ja päätösvuodeksi 1990, jotta saisin aineistosta esiin 80-luvun aikalaismaailman. Lähden tutkielmassa siitä, että raportoidessaan Helsinki Cupista Helsingin Sanomat ei heijasta turnauksen todellisuutta sellaisenaan, vaan rakentaa omaa todellisuutta kirjoitusten aihevalinnoilla, haastateltavien valinnoilla sekä niistä kertovien tekstien kielellisillä valinnoilla. Siksi analyysimenetelmäksi valikoitui kriittinen diskurssianalyysi. Tutkimukseni teoreettisia pääkäsitteitä ovat ”eksotisointi”, ”toiseus” ja ”toiseuttaminen”. Aineistostani ilmenee, että ulkomaalaisista pelaajista kirjoitetaan eri diskurssia käyttäen kuin suomalaisista pelaajista. Tähän diskurssiin kuuluu mm. ulkonäön ja käyttäytymisen kommentointi, seksualisoiminen ja sukupuolierojen näkyväksi tekeminen. 1980-luvun toimittajasukupolven kielenkäyttö vaikuttaa yhä yhteiskunnassamme.
  • Kanth, Jirijoonas (Helsingfors universitet, 2016)
    The aim of this study is to find out through a case study what role football plays in the lives and acculturation processes of immigrant youth in Helsinki. The second aim is to investigate what factors influence the most to the youth's starting point of football and its' continuity. The concepts of acculturation and integration I will observe mainly based on the previous acculturation theories. I will study the influence of football as a tool into the acculturation processes through earlier studies about sport clubs and sports. Based on my own experience and bachelor thesis, my hypothesis is that football can help immigrant youth to acculturate into the new homeland due to football's transcultural and translinguistic nature. In my case study I interviewed two pair of immigrant brothers who play football. I knew both brothers before the study. I collected the data using focused interviews. I analysed the data using content analysis and actant analysis that is one form of narrative analysis. According to the results of my study, football clearly helped the brothers in their acculturation processes into Finland and Helsinki. The most football helped them to expand their social networks that helped them to get to know Finnish families and customs. They did not learn Finnish much through football, which was surprising and differed from the earlier studies. They learnt Finnish better with friends and in school. Success in football helped to improve their feeling of competence and self-esteem, especially according to the older pair of brothers. The younger pair of brothers felt extra pressure and stress to do well in football, because they were worried about their mom wasting her money into their hobby. The factors that influenced the most to the starting point and continuity of football were the economic and mental support of the family, the coach's and the team's support and flexibility for the immigrant family in the monthly costs, experienced success, and the approval of the team mates. The positive effects of football on acculturation cannot be taken for granted or automatically considered to be accomplished. It needs successful events and positive encounters. After bad experiences on and off the field, football might also create extra stress and pressure to the youth that might slow down and compromise the whole acculturation process.
  • Mäkinen, Aleksi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan toisen maailmansodan ja englantilaisen jalkapallon välistä suhdetta. Tutkimus käsittelee erityisesti lajin sosiaalihistoriallista puolta, ja työn keskiössä ovat nimenomaisesti lajin yleisö sekä sen yhteiskunnallinen asema. Vaikka jalkapallo olikin toisen maailmansodan alkaessa levinnyt miltei maailman jokaiselle kolkalle, keskitytään tässä työssä yksinomaan englantilaiseen ammattilaisjalkapalloiluun. Tutkimuksen keskeisenä tehtävänä on selvittää, miksi jalkapallon pelaamisesta ja sen seuraamisesta ei haluttu luopua sodan aiheuttamista hankaluuksista huolimatta. Asiaa tarkastellaan sekä yleisön, jalkapalloseurojen sekä valtion näkökulmasta. Lisäksi työssä kuvataan jalkapallon varaan rakennettuja maantieteellisiä ja sosiaalisia identiteettejä sekä tutkitaan, kenen peli jalkapallo lopulta oli. Työssä tarkastellaan esimerkiksi eri sosiaaliluokkien ja sukupuolten suhdetta lajiin. Tärkeimpiä alkuperäislähteitä ovat olleet sanomalehdet, parlamentin istuntojen litteraatiot sekä seurojen kokouspöytäkirjat ja otteluohjelmat. Työssä on hyödynnetty runsaasti erityisesti liverpoolilaisseura Evertonin digitoitua arkistokokoelmaa, lontoolaisen Chelsea FC:n otteluohjelmalehtisiä sekä sanomalehti The Timesissa julkaistuja mielipidekirjoituksia. Tutkielma esittää, ettei jalkapallon ympärille rakentunut erityisen voimakasta kansallista identiteettiä ennen toista maailmansotaa tai sen aikana. Alueelliset identiteetit olivat sen sijaan vahvoja, ja jalkapallon viehätysvoimaa selittää osittain eri kaupunkien ja alueiden välinen vastakkainasettelu. Jalkapallo mielletään usein myös puhtaasti työväenluokkaisten miesten peliksi, mutta tutkimustulokset osoittavat, että laji oli sosiaalisesti uskottua heterogeenisempi. Päätäntävalta ja hallinto olivat keskiluokan käsissä, eivätkä katsomotkaan täyttyneet yksin työväestä. Tutkimuksen mukaan jalkapallo oli toisen maailmansodan alkaessa kasvanut urheilulajista liiketoiminnaksi, mikä vaikutti voimakkaasti päätökseen jatkaa pelaamista sodasta huolimatta. Seuroilla tai pelaajilla ei yksinkertaisesti ollut varaa määrittelemättömän mittaiseen taukoon. Vaikka valtio ei juurikaan käyttänyt lajia propagandatarkoituksiin, ymmärrettiin sen suosio kuitenkin parlamentissa. Pelaamisen annettiin jatkua, sillä sodan kurimuksesta kärsinyt kotirintama kaipasi virikkeitä.
  • Kervinen, Lauri (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä tutkimuksessa havainnoin suomalaisessa yhteiskunnassa, identiteeteissä, narratiivieissä ja journalismissa 1990–2010 -luvuilla tapahtuneita muutoksia Suomen miesten jalkapallomaajoukkuetta käsitelleen mediakirjoittelun kautta. Urheilu- tai menestyshulluksi kuvailtu suomalainen kansakunta on kansainvälisessä vertailussa poikkeava, sillä jalkapallo ei ole kaikilla mittareilla mitattuna maan suurin ja suosituin laji. Suomalaisen jalkapallon ja ennen kaikkea miesten maajoukkueen tarina on tarina pettymyksistä ja epäonnistumisista. Narratiivi maajoukkueen ympärillä on perustunut kiroukseen ja ikuiseen alisuoriutumiseen. Menestyksen puutteesta huolimatta laji on kuitenkin – enenevissä määrin – liikuttanut suuria kansanjoukkoja ja noussut alati kasvavan väestönosan intohimojen ja kulutuksen kohteeksi. Tutkimuksessani havainnoin diskurssianalyysin keinoin suomalaismediaa, tarkemmin suurta päivälehteä Helsingin Sanomia ja urheilun aikakauslehti Urheilulehteä sen edeltäjineen. Tarkastelen median diskursseja ja havainnoin muutoksia, mitä tulee muun muassa suhtautumiseen jalkapalloon ja jalkapallomaajoukkueeseen, sille asetettuihin odotuksiin ja sen otteluita seuraavaan yleisöön sekä kannattajiin. Lisäksi tarkastelen suomalaisen urheilujournalismin muutosta sekä yleisempiä ja laajempia narratiiveja kansallisesta identiteetistä ja erilaisuudesta sekä muista yhteiskunnallisista teemoista. Tutkimukseni osoittaa, että kuluneiden kolmen vuosikymmenen aikana suomalaisessa journalismissa ja sen edellä mainituista teemoista välittämässä kuvassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Suomalaisessa yhteiskunnassa on ollut käynnissä kansainvälisessäkin tutkimuksessa havaittu jalkapalloistuminen. Jalkapallomaajoukkueeseen kohdistuva kiinnostus ja mediajulkisuus on lisääntynyt ja muuttunut globaaleja trendejä vastaavammaksi. Myös muita, globaaleja trendejä vastaavia kehityskulkuja on esiintynyt. Suomalaisen jalkapalloyleisön kulutusvalinnat ja käytös ovat muuttuneet, samoin median ja tapahtumajärjestäjien käsitys ihannefanidesta eli suhtautuminen aktiiviseen ja intohimoiseen mukana elämiseen urheilutapahtumissa. Myös kansallisessa identiteetissä ja sitä luovassa narratiivissa on ainakin kansallisen jalkapalloidentieetin osalta tapahtunut muutoksia. Kansainvälisissäkin esimerkeissä kuvatuin tavoin on narratiivi häviämisestä ja ikuisesta pettymyksestä muuttunut uskoksi ja toivoksi. Myös journalismi on kaiken kaikkiaan muuttunut urheiluaktin kuvailusta syvällisempään analyysiin ja kantaaottavuuteen. Vaikka havainnoimani kehityskulut ja muutokset monin paikoin vastaavatkin kansainvälisessä tutkimuksessa esitettyjä esimerkkejä, on niissä myös paljon kansallisia erityispiirteitä. Näitä ovat muun muassa ihannefaniuden muutos, joka on tapahtumajärjestäjien ja median sijaan lähtöisin katsojista itsestään. Myös yhteiskunnan jalkapalloistumisen ja narratiivin muutoksen taustalla olevat tekijät poikkeavat kansainvälisistä esimerkeistä, sillä kehitys on alkanut jo huomattavasti ennen maajoukkueen hiljattaista menestystä.