Browsing by Subject "jalostus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 22
  • Atipanumpai, Ladawan (The Society of Forestry in Finland - The Finnish Forest Research Institute, 1989)
    Results are reported from studies on variation in growth characteristics, foliar nutrient concentration, phyllode anatomy and stomatal frequency of 16 different sources in a provenance trial in Thailand. Family variation and heritability of growth and flowering frequency were calculated for 20 open-pollinated families at the age of 28 months. In laboratory studies, transpiration rate, leaf conductance and leaf water potential were measured for different soil moisture regimes. Responses of photosynthesis, photorespiration and dark respiration, and CO2 compensation point were assessed in relation to temperature and irradiance. Recommendations are made for the selection of A. mangium provenances for planting in Thailand.
  • Koskela, Elli (Helsingfors universitet, 2009)
    Strawberry (Fragaria × ananassa) is the most important berry crop cultivated in Finland. Due to the species' economic importance, there is a national breeding programme aimed at extending the cropping season from the current one month to up to three months. This could be achieved by growing cultivars which would initiate flowers throughout the summer months, without the requirement of a period of short days as is the case with currently grown cultivars. The cultivated strawberry is an octoploid and therefore has complex patterns of inheritance. It is desirable to study the genetic mechanisms of flowering in the closely related but diploid species F. vesca (L). In the diploid Fragaria, a mutation in a single locus, namely the SEASONAL FLOWERING LOCUS (Sfl), changes the flowering phenotype from seasonal to perpetual flowering. There is also an array of genetic tools available for F. vesca, which facilitate genetic studies at molecular level. Experiments described here aimed at elucidating the identity of the gene which confers perpetual flowering in F. vesca by exploring the flowering characteristics and genotypes of five F2 populations (crosses between seasonal × perpetual flowering cultivars). The study took advantage of a genetic map for diploid Fragaria, publicly available EST and genomic Fragaria sequences and a recently developed BAC library. Sequence information was used for designing gene–specific primers for a host of flowering–related candidate genes, which were subsequently mapped on the diploid Fragaria genetic map. BAC library was screened with molecular markers supposedly located close to the Sfl, with the aim of positionally cloning the Sfl. Segregation of flowering phenotypes in the five F2 populations showed, that the Sfl indeed controls flowering in all the tested cultivars. A genetic map was constructed of the chromosome with the Sfl, and a positional cloning attempt was initiated with the closest flanking markers. 45 gene–specific primers pairs were designed for 21 flowering–related genes, and eight genes were successfully mapped on the diploid Fragaria map. One of the mapped genes, namely PRR7, located very close to the Sfl, and is a potential candidate for the gene that has evaded identification so far.
  • Velling, Pirkko; Tigerstedt, P. M. A. (Suomen metsätieteellinen seura, 1984)
  • Weissenberg, Kim von (Suomen metsätieteellinen seura, 1973)
  • Hooli, Amanda (Helsingin yliopisto, 2020)
    Lonkkanivelien kasvuhäiriö eli lonkkaniveldysplasia on usealla koirarodulla esiintyvä perinnöllinen sairaus. Kasvuhäiriön ilmentymiseen ja vakavuuteen vaikuttavat monet ympäristötekijät geneettisen taustan lisäksi. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kerätä ajankohtaista tietoa lonkkaniveldysplasian taustoista, genetiikasta, hoidosta ja erityisesti sen diagnosoinnista koirilla. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään diagnostisten menetelmien hyötyjä ja heikkouksia lonkkaniveldysplasian seulonnassa. Koiralla on syntyessään normaalit lonkkanivelet, mutta tuntemattomasta syystä lonkkanivelen kehitys häiriintyy. Lonkkaniveldysplasiassa nivel löystyy, nivelpintojen yhdenmukaisuus häviää, lonkkamalja madaltuu ja reisiluun pää menettää pyöreän muotonsa. Kasvuhäiriön seurauksena lonkkaniveliin kehittyy nivelrikko. Vaikka ympäristötekijät eivät aiheuta lonkkaniveldysplasiaa, voi niillä olla vaikutusta kasvuhäiriön vakavuusasteeseen. Lihavuuden välttäminen ja kasvuiässä vapaana liikkuminen ovat osoittautuneet vähentävän vakavuusastetta tai lieventävän oireita. Lonkkaniveldysplasian kehittymistä säätelevät useat vuorovaikutuksessa olevat geenit tai geeniryhmät. Tällä hetkellä sairauteen on yhdistetty perimän alueita koiran kromosomeista 01, 09 ja 28. Lonkkaniveldysplasiaa epäiltäessä ortopedisen tutkimuksen yhteydessä suoritetaan Ortolanin koe, jossa pyritään havaitsemaan mahdollinen reisiluun pään sijoiltaanmeno lonkkamaljasta. Negatiivinen Ortolanin koe ei kuitenkaan aukottomasti poissulje kasvuhäiriön mahdollisuutta, jonka vuoksi suositellaan röntgenkuvantamista. Lonkkaniveldysplasian seulonnassa käytetään lähes yksinomaan röntgenkuvantamista. Röntgenkuvista arvioidaan lonkkanivelien löysyyttä, nivelpintojen yhdenmukaisuutta ja nivelrikkomuutoksia. Tällä hetkellä käytetyin kuvantamismenetelmä maailmanlaajuisesti on lonkkanivelien röntgenkuvaus ääriojennuksessa. Kuvantamisasento kuitenkin vähentää todellista lonkkanivelien löysyyttä ja vaikeuttaa sen arvioimista. Lonkkaniveldysplasian ja lonkkanivelien löysyyden arvioimiseen on kehitetty useita muita mittausmenetelmiä: luotettavimmaksi tämän hetkisen tiedon mukaan on arvioitu Pennsylvanian Yliopiston kehittämä PennHIP-menetelmä. Siinä ääriojennuskuvasta arvioidaan nivelrikon astetta, puristuskuvasta lonkkamaljan ja reisiluun pään yhdenmukaisuutta sekä lonkkamaljan syvyyttä ja loitonnuskuvasta maksimaalista lonkkanivelen passiivista löysyyttä. PennHIP-menetelmän rajoitteena on sidonnaisuus sen kehittämään organisaatioon: vain sertifioidut ja koulutetut eläinlääkärit saavat ottaa kyseisen menetelmän kuvia. PennHIP-menetelmän rinnalle on kehitetty Vezzonin muunneltu loitonnustekniikka, joka voisi olla hyvä vaihtoehto vakiinnuttaa esimerkiksi Suomessa. Koiran kasvuiässä diagnosoitua lonkkaniveldysplasiaa voidaan hoitaa kirurgisilla toimenpiteillä, jos nivelrikkoa ei ole vielä kehittynyt. Häpyluuliitoksen lämpöluudutuksella ja lonkkamaljakoiden kääntöleikkauksella pyritään saamaan reisiluun päät tiiviimmin lonkkamaljojen sisään, mutta rajoituksena pidetään niiden aikaista suorittamista. Aikuisella yksilöllä lonkkaniveldysplasian aiheuttamaa nivelrikkoa hoidetaan kipua lievittävillä lääkkeillä ja painonhallinnalla. Vaikeasta nivelrikosta tai kipuoireista kärsiville yksilöille joudutaan turvautumaan tekonivelleikkaukseen tai reisiluun pään ja kaulan poistoon. Tämän kirjallisuuskatsauksen pohjalta on perusteltua vakiinnuttaa ääriojennuskuvauksen rinnalle jokin lonkkaniveliä loitontava kuvantamismenetelmä. Erityisesti lievästä tai kohtalaisesta lonkkaniveldysplasiasta kärsivät yksilöt voivat jäädä diagnosoimatta ääriojennuskuvista. Lisää tutkimustietoa tarvitaan koirien lonkkanivelien kuvantamiseen soveltuvimmasta iästä, genetiikasta sekä ympäristötekijöiden vaikutuksesta sairauden ilmentymiseen ja vakavuusasteeseen.
  • Ekola, Sannamari (Helsingin yliopisto, 2019)
    Mediaalinen patellaluksaatio on perinnöllinen sairaus ja yksi yleisimmistä ortopedisistä vaivoista koirilla. Sitä voidaan hoitaa konservatiivisesti tai kirurgisesti. Mediaalisen patellaluksaation syntymekanismin ymmärtämiseksi on hyvä hahmottaa polven anatomia ja normaali toiminta. Patellan mediaalinen luksoituminen aiheutuu rakenteellisista altistavista tekijöistä, kuten reisiluun kaulan pienentyneestä kallistuskulmasta, reisiluun telauran mataluudesta ja sääriluun kyhmyn normaalia mediaalisemmasta sijainnista. Nämä johtavat nelipäisen reisilihaksen pystysuoran linjan siirtymiseen mediaalisesti, jolloin patella ajautuu telauran sisäpuolelle. Luuston muutokset voivat olla todettavissa jo vastasyntyneillä pennuilla, mutta mediaalinen patellaluksaatio kehittyy koirille kasvun aikana. Sen taustalla on harvoin trauma. Pienikokoisilla koiraroduilla, kuten chihuahua, yorkshirenterrieri ja pomeranian, mediaalinen patellaluksaatio on kaikkein yleisintä. Sen kehittyminen saattaa liittyä kääpiökokoisuuteen vaikuttaviin geeneihin. Mediaalisten patellaluksaatioiden määrä on kasvanut myös suurilla koiraroduilla viime aikoina. Koirilla mediaalinen patellaluksaatio diagnosoidaan yleisimmin 1-4 vuoden iässä. Diagnoosi tehdään ontumatutkimuksen ja kliinisen tutkimuksen avulla. Tyypillinen oire on yksittäisten askelten väliin jättäminen oireilevalla takajalalla. Oirekuva vaihtelee oireettomasta vakavaan ontumaan. Mediaalisen patellaluksaation vakavuus määritellään asteikolla yhdestä neljään. Ensimmäisen asteen luksaatiossa patella saadaan manuaalisesti luksoitumaan telaurastaan, mutta se palautuu paikalleen itsestään. Toisen asteen luksaatiossa patella luksoituu helposti paikaltaan myös spontaanisti, mutta pääasiallisesti se sijaitsee telaurassaan polven ollessa ojennettuna. Kolmannen asteen luksaatiossa patella on jatkuvasti luksoituneena telauran sisäpuolelle, mutta saadaan palautumaan paikalleen manuaalisesti. Neljännen asteen luksaatiossa patella on pysyvästi luksoituneena. Konservatiivista hoitoa suositellaan ensimmäisen ja toisen asteen patellaluksaatioiden hoitoon oireettomille täyskasvuisille koirille. Konservatiiviseen hoitoon kuuluvat kipulääkitys, lepo, liikunnan rajoittaminen, painonhallinta ja fysioterapia. Kirurgista hoitoa suositellaan kasvaville koirille ja kaikille oireileville koirille luksaation asteesta riippumatta. Mediaalisen patellaluksaation kirurgisen korjauksen tavoitteena on saada patella vakautettua paikalleen telauraansa ja palauttaa nelipäisen reisilihaksen suuntaus oikealle linjalle. Näihin tavoitteisiin päästään käyttämällä yhdistelmää pehmytkudoksia ja luustoa muokkaavia tekniikoita. Reisiluun telauraa voidaan syventää erilaisilla menetelmillä, sääriluun kyhmyä voidaan siirtää lateraalisuuntaan ja pehmytkudoksia muokata. Kirurgisen korjauksen ennuste on yleensä hyvä, ja komplikaatioita esiintyy alle neljäsosalla leikatuista potilaista. Paras ennuste leikkaukselle on ensimmäisen asteen luksaatioissa. Suurilla koirilla leikkauskomplikaatioita esiintyy enemmän kuin pienillä. Kirjallisuuskatsaukseen on koottu nykytietämys medialliselle patellaluksaatiolle altistavista tekijöistä, sen hoidosta, komplikaatioista ja ennaltaehkäisystä. Katsausta voidaan hyödyntää esimerkiksi opetuksessa tai koirien kasvatuksessa. Jalostuskoirien valinnassa tulee välttää koiria, joilla on mediaalinen patellaluksaatio, koska se aiheuttaa pitkäaikaista, kroonista kipua ja on sen vuoksi huomattava koirien hyvinvointia heikentävä sairaus.
  • Salovaara, Katri (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielman tavoitteena oli hankkia tietoa karjakohtaisesta elinikäistuottavuudesta ja siihen kytkeytyvistä tekijöistä Suomessa. Aineisto kerättiin valiolaisilta Tuotosseurantaan kuuluvilta maitotiloilta. Varsinainen tutkimusaineisto koostui yli 120 lehmän tiloista ja aineiston lopullinen määrä oli 191 tilaa. Tutkimusosuus koostui kahdesta osiosta. Tilastoanalyysia varten luotiin uusi yhdistetty muuttuja EKM/elinpäivä maitoa meijeriin, jossa yhdistettiin käytettävissä olevia tuotosindi-kaattoreita. Monimuuttujaisen lineaarisen regressioanalyysimallin avulla testattiin valittujen hyvinvointi- ja tuotosindikaattoreiden yhteyttä luotuun vastemuuttujaan. Tilasto-osuuden jälkeen toteutettiin tapaustutkimus haastattelemalla kymmentä yrittäjää heidän korkeiden elin-ikäistuottavuustietojensa taustoista. Tilastoanalyysissa havaittiin lypsytavan, poistettujen lehmien keski-iän, keskituotoksen, kokonaisjalostusarvon, lehmien ja ensikoiden poistoprosenttien ja poikimavälin selittävän reilun kolmasosan tilojen välisestä vaihtelusta tutkimusaineiston tiloilla. Lypsytapa nousi tuloksissa merkittävimmäksi selittäväksi tekijäksi siten, että asemalypsytiloilla EKM/elinpäivä maitoa meijeriin oli keskimäärin noin 1,56 kg suurempi kuin automaattilypsytiloilla. Taustalla voivat olla automaattilypsytilojen vaatimukset lehmien jalka- ja utarerakenteen suhteen. Näiden eläimen rakenteeseen yhdistyvien tekijöiden heikko laatu oli myös tapaustutkimuksessa usein poiston taustalla. Tilakohtaisessa tapaustutkimusosuudessa tärkeimmiksi tekijöiksi elinikäistuottavuuden taustalla nousivat matala hoitokynnys, ennakoiva eläinterveydenhuolto ja varhainen puuttuminen jo sairauden subkliinisessä vaiheessa. Toisaalta haastatteluissa kävi ilmi myös yrittäjien myönteinen suhtautuminen työhönsä, arvostus lehmiään kohtaan ja korkea motivaatio panostaa eläinten terveyteen ja hyvinvointiin. Tähän tutkimukseen luotua yhdistettyä muuttujaa EKM/elinpäivä maitoa meijeriin voidaan tietynlaisena osatuottavuusmittarina. Sen avulla voidaan kuitenkin tarkastella karjakohtaisen kestävyyden ja tuottavuuden yhdistelmää ja niiden muodostumista. Nykyaikaisen maitotilan toiminnassa voidaankin ajatella yhdistyvän kolme osa-aluetta: taloudellinen kannattavuus, ekologisuus ja eläinten hyvinvointi. Toisaalta eri osa-alueet voivat myös tukea toisiaan, kun tilan toiminta on oikein johdettua ja toimenpiteet osataan kohdistaa oikein ja eri osa-alueiden toimintamekanismeista ja kytköksistä toisiinsa on riittävästi tietoa. Vaikka elinikäistuottavuutta ei tässä tutkimuksessa kytketty taloudelliseen kannattavuuteen, voidaan kestävien, pitkäikäisten lehmien ajatella avaavan mahdollisuuksia myös jalostusvalinnan tehostamiseen. Maidontuotantoon voidaan valita vain parhaiden lehmäyksilöiden vasikat, kun uudistustarve pienenee ja jalostukseen käytettävät lehmät voidaan valita suuremmasta joukosta eläimiä. Tutkimus tulee tällaisenaan Valion Voimalehmä-hankkeen käyttöön.
  • Tigerstedt, P. M. A.; Malmivaara, Eero (Suomen metsätieteellinen seura, 1970)
  • Oskarsson, Ole; Tigerstedt, P. M. A. (Suomen metsätieteellinen seura, 1972)
  • Sarvas, Risto (Suomen metsätieteellinen seura, 1948)
  • Sainio, Mette (Helsingin yliopisto, 2021)
    Cattle breeding has become much more effective in recent decades thanks to the development of reproductive biotechnologies and genetic testing. In 1970s it was discovered that embryo transfer techniques make it possible to produce plenty of offspring from top quality females which intensified dairy cattle breeding. Nowadays, there is two embryo transfer techniques in use, MOET and OPU-IVP. A genomic selection has also made genetic improvement of cattle populations more intense than before. Genomic selection is a method that utilizes single nucleotide polymorphisms that appear in individual genome. Today both the embryo transfer techniques and genomic selection are essential elements of cattle breeding all over the world. Genomic selection has typically been carried out on newborn calves. During the recent years, selection has been increasingly carried out and studied on embryo level. Embryo genomic selection always starts with a biopsy taking. After this, sample needs to be genotyped and the results needs to be analysed. Biopsy size has effect on quality of the genotyping outcomes. When the biopsy size grows, quality and reliability of the results will get higher. The aim of this study was to determine if there was any difference in genotyping success between embryos and newborn calves and is it possible to predict embryo-calf genotype similarities via embryo call rate. Material included SNP-genotyping results from a total of 214 embryo and 13 corresponding calves. R programming language was used to statistically analyse the results. Embryo call rates, SNP call rates and embryo-calf genotype similarities were determined from the data. Embryos and their corresponding calves had high similarity with their genotypes, 91,7 % on average. This supports the hypothesis that embryo and their corresponding calves will not have major differences in their genotyping results. Embryo call rates were also in high levels (on average 90,3 %) as was found also in the previous studies. Hence, results from this study confirmed the hypothesis that genotyping of the embryos is a reliable and successful method. There was no clear relationship between embryo call rates and embryo-calf genotype similarities; embryo-calf pair with weakest genotype similarity results, had good embryo and calf call rates. On the other hand, embryo call rates of the two following pairs that got the second and third worst results were clearly below average. In the cases with overall weakest embryo-calf genotype similarities, it was not possible to improve it by eliminating the worst embryo genotypes. Reliable genotyping of embryos enables prediction of genomic breeding values for embryos. Instead of making decision on embryo purchase according to breeding values of the parents of the embryo, purchaser can select embryos according to their own breeding value. Thereby, in the future, embryo genomic selection is likely to become more common than today.
  • Sarvas, Risto (Suomen metsätieteellinen seura, 1953)
  • Johnsson, Helge (Suomen metsätieteellinen seura, 1967)
  • Stålhandske, Ville (Helsingin yliopisto, 2017)
    Crude ol is the most traded commodity in the world. Oil and oil products are very important mediums of trade, and therefore these mediums are also traded in the derivative markets. The value of derivatives and “paper oil” markets is nowadays many times higher than the value of the physical crude oil market. Oil refineries, the end-users of oil products and investors plus speculators have all a significant impact on the market, and together they create the balance of price level. In this thesis, the difference between present spot prices and future forward prices was researched. The results show whether the oil refinery could make a profit by using forwards instead of spot prices for purchasing crude oil and for selling the refined oil products. A general hypothesis is that, on average, forwards are not profitable. This hypothesis holds only if the markets are efficient and all the participants have equivalent information at their disposal. If this is not the case, the markets do not work efficiently, or the balance of supply and demand is not stable. In this thesis, both realized prices and forward prices are examined for the period between 2010 and 2016. The prices and forwards are European market prices, and they are based on the Brent crude oil and Brent-based products. Monthly averages for prices, calculated by daily prices, are used in all the tests and the analysis. The maturities of forwards varied from 1 month to 12 months. The results show that the refiner would have made extra profit by selling especially jet and diesel by using long-run (12 months) forwards. The error term of spot and forward prices was systematic and statistically significant. Hedging the sales of heavy fuel oil (HSFO) by using forwards would also have been, on average, profitable. Nevertheless, the fundament of HSFO is not as clear as jet and diesel. Jet, diesel and HSFO constitute about 2/3 parts of the total production capacity (by volume) of Company X. By hedging the jet, diesel and HSFO, the company could have increased the gross margin by approximately 18 % between 3/2012-12/2016. This means that the gross marging would have increased by about 2 USD/bbl (11.3 vs 13.3 USD/bbl). The results clearly state that the demand for specific forwards (and products) exceeded the supply side in the period studied. This was evident in the higher forward prices compared to realized spot prices. The reason for these findings might be the fact that the end users of jet, diesel and HSFO typically want to secure the level of costs in advance. Airline companies, for example, have to know their cost of fuel to be able to set the price of flight tickets up to one year beforehand. In addition, it is important to notice that Europe is dependent on imported jet and diesel. On the oher hand, the results can be interpreted in a way that the refiners do not want to sell their production in advance. In general, this can be seen in the way that the producers are always waiting for a sudden unexpected shock in the demand side, and therefore the pricing position is kept open. Based on the findings, the supply of crude oil was not profitable. Many estimations of the price of crude oil have been made based on different data sets, and based on the literature, forecasting is very difficult. In addition, hedging gasoline or naphtha production by forwards was not, on average, profitable. Nevertheless, by short run maturities (3–4 months), and in certain conditions, hedging the gasoline would have been profitable. The time period investigated in this thesis saw extreme fluctuation in crude oil pricing. Brent price varied from 35 USD/bbl to 125 USD/bbl. In addition, the time period included both extreme increases and decreases in price. The results might be partly explained by the fluctuations and relatively high level of the price of crude oil. Brent crude oil as an explanatory variable for the price of oil products was also tested in this research. The price of crude oil has explanatory power for the forward values of jet, diesel and HSFO. However, the Brent price could not be used as an explanatory variable for the profitabily of hedging those above-mentioned cracks. Other products (gasoline, naphtha and DFL) did not depend on the price of crude oil as much. In this case, it can be assumed that hedging jet, diesel (and gasoil) and HSFO would be profitable in the near future as well. Then again, many global, political and economical aspects certainly have an effect on the oil markets. Analyzing these aspects is considered to be nearly impossible, and this causes some uncertainty to the forecasting process.
  • Malmivaara, Eero; Mikola, Jouni; Palmberg, Christel (Suomen metsätieteellinen seura, 1971)
  • Johnsen, Øystein; Apeland, Inger (Suomen metsätieteellinen seura, 1988)