Browsing by Subject "job crafting"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Nissinen, Terhi S; Maksniemi, Erika; Rothmann, Sebastiaan; Lonka, Kirsti (2022)
    The aim of this study was to investigate how job crafting, work engagement, and workaholism were related in public sector organizations. The participants (N = 213) were civil servants from three Finnish public organizations, representing different professions, such as school personnel, secretaries, directors, parking attendants, and ICT specialists. We duly operationalized job crafting, work engagement, and workaholism by using the Job Crafting Scale, the UWES-9, and the Work Addiction Risk Test. The current study focused on the Finnish public sector, since work engagement is recognized at the governmental level and has been shown to be strongly and positively associated with economic activity and productivity, while workaholism is associated with poor wellbeing. We analyzed the data by using structural equation modeling and found that three job crafting dimensions were strongly intertwined with one another. These dimensions were increasing structural job resources, increasing social job resources, and increasing challenging job demands. In the structural model, dimension "increasing structural job resources" was positively related to work engagement, whereas dimension "decreasing hindering job demands" was negatively associated with workaholism. This study highlighted the relevance of employees learning to balance their job resources and demands. We recommend that, in the public sector, employees be systematically encouraged to practice job crafting behavior by enabling them to increase structural job resources. These results are of high relevance, considering the heavy workload of public sector employees during the COVID-19 pandemic.
  • Klockars, Stella (Helsingin yliopisto, 2020)
    To handle the pressure and maintain healthy mental wellbeing, employees would benefit from knowing how to manage their work motivation. Autonomously motivated employees do their job because they enjoy it or because of its personal importance. The self-determination theory states that employees, who are autonomously motivated experience positive outcomes, beneficial for both individuals and organizations. In order to be optimally motivated, the psychological needs of autonomy, competence and relatedness must be satisfied. Previously, the self-determination theory has mostly focused on how social agents (e.g. managers) can create environments that satisfy these needs. However, employees themselves can also use techniques to self-manage their motivation, such as self-kindness or goal setting. The aims of this thesis are to examine how employees from a public sector organization describe how they manage their work motivation. Moreover, problems in which participants describe using 11 self-motivational techniques are examined. This study uses data from a six-week observational study, where 18 participants responded to brief mobile questionnaires five times during workdays. At the end of the study, individual interviews took place, which will be analysed with thematic analysis. The most frequently used techniques among the participants were goal setting, supporting others and obtaining support. Next, by interpreting different situations for which self-motivational techniques were used, I identified eight themes concerning problems: self-doubt, negative mindset, boring tasks, inability to change tasks, managing chaos, feeling stuck, need of social interaction and negative social interruptions. One technique could be used for solving different problems. The results of the research question, on how the participants describe their use of the techniques, show three main themes: self-management choice guided by self-concept, effects of study participation, and interconnectedness, and five sub-themes. The results show that the participants’ ways of managing their motivation were affected by e.g. their self- concept, their work role and the study participation. Moreover, in some cases, the participants did not separate between self-motivational techniques and regular work behaviour and that some aspects of the techniques led to uncertainty, such as how the participants had interpreted having used them and whether it was done consciously or not. In conclusion, the results shed light on how these techniques have been used and understood, which might have implications for how future research can study how employees can manage their own motivation. This study is among the first qualitative studies to investigate how people use self-enactable techniques to improve their quality of work motivation.
  • Tuomi, Tytti (Helsingin yliopisto, 2019)
    Työn tuunaaminen on työntekijästä itsestään lähtöisin oleva prosessi, jossa työntekijä muokkaa työtä itselleen mielekkäämmäksi. Työn tuunauksella työntekijä pyrkii lisäämään työnsä voimavaroja, jotka työn voimavarojen ja vaatimusten mallin mukaisesti vähentävät työn kuormitustekijöiden negatiivisia vaikutuksia. Työn tuunaamisella pyritään myös lisäämään työn imua, joka on työhyvinvoinnin positiivinen tila. Osa Helsingin kaupungin suun terveydenhuollon esimiehistä on tutkimusten, työhyvinvointikyselyiden, palautteiden ja arkiviestinnän mukaan kuormittuneita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko esimiehillä mahdollisuuksia tuunata työtään ja millä keinoin he tuunaavat työtään, jos tuunaavat ja pystyvätkö he vaikuttamaan omaan työhyvinvointiinsa työtä tuunaamalla. Tutkielmassa käsitellään työn tuunaamista, työn imua ja niihin olennaisesti liittyvää työn vaatimusten ja voimavarojen mallia. Lisäksi käsitellään esimiestyötä yleisellä tasolla ja tehtyjä hammaslääkäreiden työhyvinvointiin liittyviä tutkimuksia sekä Helsingin kaupungin suun terveydenhuollon esimiehille toteutettua voimavaroja ja kuormitustekijöitä kartoittavaa tutkimusta, jota käytettiin tukena tämän tutkimuksen aineistonkeruussa käytetyn haastattelurungon muodostamisessa. Aineisto kerättiin haastattelemalla vapaaehtoisia Helsingin kaupungin suun terveydenhuollon esimiehiä. Yksilöhaastatteluja tehtiin yhteensä yhdeksän. Saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää mukaillen. Tulosten mukaan Helsingin kaupungin suun terveydenhuollon esimiehet kokevat työn tuunaamiselle hyvät mahdollisuudet. Toisaalta tuunaamista rajoittavat kuormittuneisuus ja kiire. Esimiehet tuunaavat työtehtäviään, näkökulmaa työhönsä ja työssään tapahtuvaa vuorovaikutusta erilaisin keinoin. Työn tuunaamisella esimiehet voivat muokata työtään itselleen mielekkäämmäksi ja vaikuttaa positiivisesti työyhteisön ilmapiiriin. Esimiehen hyvinvointi heijastuu työyhteisöön ja sen toiminnan tuloksellisuuteen, joten työn tuunaamisella ja sen vaikutuksilla esimiehen hyvinvointiin voi olla positiivisia vaikutuksia koko työyhteisön toimintaan.