Browsing by Subject "jogurtti"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Seppälä, Teemu (Helsingfors universitet, 2014)
    Suomen brändityöryhmä kannustaa suomalaisia elintarvikealan yrityksiä hyödyntämään Suomi-brändiä elintarvikkeiden viennissä ulkomaille. Kuluttajille muodostuvan maamielikuvan on kuitenkin aiemmissa tutkimuksissa havaittu vaihtelevan eri tuotteiden välillä. Vaikka kuluttajilla olisi hyvä mielikuva maasta, niin se ei riitä siihen, että hyvä mielikuva liitettäisiin kaikkiin kyseisessä maassa valmistettuihin tuotteisiin. Tässä pro gradu -työssä tutkitaan, voisiko alkuperä olla funktionaalisten tuotteiden kohdalla brändiä erilaistava tekijä, jonka avulla pystyttäisiin luomaan kuluttajaetua funtionaaliseen tuotteeseen. Kuluttajaedulla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa yksittäistä tekijää, joka lisää ihmisten kiinnostusta haluttua tuotetta kohtaan ja kasvattaa tuotteen myyntiä. Aihe on teoreettisesti mielenkiintoinen, sillä funktionaalisten tuotteiden ja alkuperän välistä suhdetta ei ole juuri tutkittu. Alkuperä jaetaan tässä pro gradu -työssä brändin alkuperään ja tuotteen valmistusmaahan (made in). Molemmilla on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan vaikutusta kuluttajien tuotevalintoihin, vaikka kaikki tutkimukset eivät alkuperän vaikuttavuutta tuekaan. Tuotteen alkuperää lähestyttiin tässä tutkimuksessa brändimielikuvan kautta. Brändimielikuva muodostuu joukosta assosiaatioista, joita kuluttaja liittää brändiin. Mielikuvasta puhuttaessa ei todellisilla tuoteattribuuteilla ole väliä. Tutkimuksen empiirisenä tavoitteena oli selvittää, onko suomalaisessa alkuperässä jotain sellaista, joka auttaisi saamaan kuluttajaetua Olo-ruoansulatusjogurtille Ruotsissa. Tutkimuksen aineisto koostui neljästä ryhmäkeskustelusta. Kaksi ryhmää muodostui ruoansulatusjogurttien ja kaksi perusjogurttien käyttäjistä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 31 henkilöä, jotka olivat iältään 25–54-vuotiaita. Heistä naisia oli 21 ja miehiä 10. Aineisto kerättiin Ruotsissa kesäkuussa 2012. Tutkimukseen valittavien ihmisten rekrytoinnit samoin kuin ryhmäkeskustelut suoritti ruotsalainen tutkimuslaitos SiFo. Ryhmäkeskusteluissa havaittiin, että brändin alkuperällä on vaikutusta tutkimukseen osallistuneiden ihmisten brändimielikuvaan. Valmistusmaalla ei puolestaan havaittu olevan samanlaista vaikutusta, sillä ryhmäkeskusteluihin osallistuneilla ihmisillä ei ollut varmaa tietoa kaikkien jogurttien valmistusmaista. Vaikka alkuperän huomattiin vaikuttavan ihmisille muodostuvaan brändimielikuvaan, eivät ryhmäkeskusteluihin osallistuneet nähneet alkuperää kovin vahvaksi tekijäksi jogurttia valittaessa. Suomalaisuus yhdistettiin Olo-ruoansulatusjogurttiin Valio-brändin kautta. Suomalainen alkuperä nähtiin ryhmäkeskusteluihin osallistuneiden ihmisten keskuudessa yleisesti positiivisena asiana. Tärkeimmäksi tekijäksi suomalaisen alkuperän kohdalla nousi luonto, jonka myös Suomen brändityöryhmä nosti keskeiseksi tekijäksi omassa raportissaan. Vaikka Olo-ruoansulatusjogurtin suomalainen alkuperä nähtiin positiivisena asiana, ei sitä nostettu kovin tärkeäksi tekijäksi tulevaisuuden ihanteellista Olo-ruoansulatusjogurttia rakennettaessa. Ryhmäkeskustelujen pohjalta näyttääkin siltä, ettei suomalaisella alkuperällä pystytä luomaan kuluttajaetua Olo-ruoansulatusjogurtille Ruotsissa.
  • Helminen, Pirjo (Helsingfors universitet, 2014)
    Thesis literature review deals with composition of cow´s milk, yogurt manufacturing, composition and process attributes affecting textural properties of yogurt and measuring textural properties of yogurt. Plain, stirred yogurts (kg) were manufactured at Valio Riihimäki and Oulu Dairies. The aim of the research was to find out attributes that affect yogurt quality. First milk base composition was determined and, yogurt textural properties were determined (viscosity, graininess, syneresis) using different techniques. Finally yogurt statistical relationships or Pearson correlations and statistical significance between yogurt textural properties and milk base composition and manufacturing process were determined. Additional objective was to determine common specification limits to yogurt textural properties. Statistical analysis; pearson correlation coefficients, p-value and specification limits were carried out using MINITAB®16 statistical software. Good yogurt texture is viscous, free from grains and syneresis. This study showed that yogurt textural properties (viscosity, graininess and syneresis) were affected significantly by yogurt manufacturing plant. There were a lot of fluctuations in yogurt textural properties. Consequently yogurt viscosity fluctuated over 50%, graininess approx. 25% and syneresis approx. 30%. According to this study, yogurts standing a long time before packaging, were less viscose or watery compared to those with shorter standing time prior to packaging. Graininess and evaporating process were found to correlate positively. Yogurts were with more grains when manufacturing process`s evaporating temperature and evaporating rate (l/h) were higher. The higher milk base fat and dry matter content (%) were found to correlate lesser whey separation in yogurt. In addition the higher evaporating rate was in the yogurt manufacturing process, the lesser whey separation was observed. Results from this research are useful for developing dairy processes concerning yogurt manufacturing.
  • Veskimäe, Hele-Mai (Helsingin yliopisto, 2017)
    Jogurtin valmistuksessa ultrasuodatus (UF) on mahdollinen vaihtoehto maitojauhe- tai maitoproteiinilisäykselle. Tutkielman kirjallisuusosiossa perehdyttiin maidon ultrasuodatusprosessiin ja jogurtin proteiinipitoisuuden nostamisen eri vaihtoehtoihin. Kokeellisessa tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, voidaanko jogurtin proteiinipitoisuutta säädellä hallitusti hyödyntämällä valmistuksessa ultrasuodatettua maitoa. Kiinnostuksen kohteena oli se, että aiheuttaako maitoproteiinijauheen korvaaminen ultrasuodatetulla maidolla muutoksia jogurtin laadussa. Kokeellisen tutkimuksen aikana valmistettiin rasvattoman maidon ultrasuodatuksella saaduista retentaatista ja permeaatista rasvatonta ja 2 % rasvaa sisältäviä sekoitejogurtteja. Jogurtit valmistettiin eri proteiinipitoisuuksilla niin, että ne vastasivat konsentraatiokertoimia 0,9, 1,1, 1,2, 1,4 ja 1,6. Näiden lisäksi valmistettiin vertailutuote, jossa tarvittava maitoproteiinipitoisuus saavutettiin lisäämällä rasvatonta maitoproteiinijauheetta. Jogurttimaidot fermentoitiin kolmen kaupallisen hapatteen, A1, A2 ja A3, avulla. Näytteet valmistettiin kahtena tutkimussarjana. Ensimmäisessä sarjassa jogurtit valmistettiin kolmella eri proteiinipitoisuudella (konsentraatiokertoimilla 1,1, 1,2, 1,4) ja toisessa sarjaan lisättiin 0,9 sekä 1,6 konsentraatiokertoimet. Valmistetuista jogurteista mitattiin synereesi, pH-arvo ja konsistenssi vuorokauden, 1 viikon ja 2 viikon kylmäsäilytyksen (6 °C) aikana. Näytteitä seurattiin myös aistinvaraisesti ja toiseen tutkimusvaiheeseen sisältyi tuotteiden fermentointiaikainen pH-arvon seuranta. Maitoproteiinijauhelisäyksellä valmistettu ja samalla proteiinipitoisuudella ultrasuodatuksen jakeista valmistettu jogurtti eivät eronneet merkittävästi aistinvaraisessa arvostelussa. Jogurttimassojen laktoosipitoisuudessa ennen fermentointia esiintyi eroja niin, että maitojauhelisäyksellä valmistetussa jogurttimaidossa oli enemmän laktoosia kuin jakeista valmistetuissa jogurttimassoissa. Niin rasvattomien kuin 2 % rasvaa sisältävien jogurttinäytteiden kohdalla nopeiten fermentoitui kaikilla kolmella hapatteella maitojauhelisäyksellä valmistettu massa. Korkeammalla proteiinipitoisuudella olevat massat (konsentraatiokertoimilla 1,4 ja 1,6) saavuttivat tavoite pH-arvon 5 ja 5,5 tunnissa. Kylmävarastoinnin aikaisen heran erottumisen mittauksista havaittiin, että niin rasvattoman kuin 2 % rasvaa sisältävän jogurttimassan 4 (konsentraatiokerroin 1,4) heran erottuminen oli pienintä verrattuna muihin massoihin kaikilla kolmella hapatteella valmistetuissa jogurteissa. Sama massa erottui myös jogurttien konsistenssimittauksissa.
  • Peltola, Kimmo (Helsingin yliopisto, 2019)
    Literature review of this thesis deals with properties and applications of hemicelluloses and stabilizers used in milk products. In addition, the literature review discusses interactions between proteins and polysaccharides and how they affect properties of food products. In the experimental section, interactions between birch glucuronoxylan and milk protein were compared to interactions between gum Arabic and milk protein. Experimental research included interaction tests between polysaccharides and milk protein and preparation of yoghurt. The aim of interaction tests was to find sample compositions where interactions were present. Protein-polysaccharide interactions were investigated with methods based on light scattering, fluorescence spectroscopy, zeta-potential, and electric conductivity. Viscosities, whey separation and sensory properties of yogurt samples were also studied. This study showed that birch glucuronoxylan and gum Arabic have different effect on samples containing milk proteins. When concentrations of glucuronoxylan and gum Arabic were equal, structure of sample with glucuronoxylan was more stable than structure of sample with gum Arabic. Fluorescence spectroscopy showed that glucuronoxylan affected the emission intensity more than gum Arabic. This may be due to stronger interactions between glucuronoxylan and milk proteins compared to gum Arabic. Electric conductivity measurements also showed similar results. Viscosities of reference yoghurt sample and yoghurt sample with glucuronoxylan did not differ. Viscosity of yoghurt sample with gum Arabic was lower than viscosities of other two samples. Whey separation took place in all samples. In sensory evaluation of yoghurt samples, the thicknesses of reference sample and sample with glucuronoxylan were evaluated similar. Sample with gum Arabic was evaluated the thinnest. There were not observable differences in taste of yoghurt samples.
  • Passila, Susanna (Helsingfors universitet, 2016)
    Lactic acid bacteria Streptococcus thermophilus and Lactobacillus delbrueckii ssp. bulgaricus are used for yoghurt manufacture. Traditional Northern fermented milk products are typically made with mesophilic species. In traditional Finnish product, viili, also secondary culture of Geotrichum candidum is used. In Finland during last 20 years, the consumption of yoghurt is doubled while the consumption of viili has dropped by half. The aim of this study was to continue the research for designing a novel fermented milk product ”termoviili”. The aim is to develop a product that combines the main flavour compound of yoghurt, acetaldehyde, to Geotrichum candidum. There were 12 LAB strains in this study. Their ability to grow in UHT-milk and produce acetaldehyde was studied. The acetaldehyde level, microbial growth and final pH were measured. Also strain identifications were done by using PCR-methods. All the LAB strains studied were able to grow at target temperature (+ 30°C). The amount of acetaldehyde produced varied between 0−22,5 mg acetaldehyde / 1 litre product. The main problem with all the LAB strains studied was their poor ability to decrease the pH of the milk fast enough and without any supplements. Growth supplement (sodium formate) and the addition of G. candidum were found to speed up the decrease of pH in some cases. The best strain to produce acetaldehyde was isolated from a commercial product and it was confirmed as Lactobacillus delbrueckii. According to Cheng (2010) good flavoured yoghurt results when 23−40 mg/kg and at least 8−10 mg/kg of acetaldehyde are produced. Based on this evaluation, the amount of acetaldehyde found in this study, is sufficient to produce enough yoghurt aroma to the final product. More study need to be done to speed up the decrease of pH and to optimize the recipe. Also different strains of G. candidum should be tested for the possibility to increase the incubation temperature.
  • Elovainio, Hanna (Helsingfors universitet, 2013)
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pakkauksen eri elementtien merkitys kuluttajan ostopäätöksessä Arla Ingmanin uuden Yoggi Squeeze -pakkauskonseptin avulla. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli löytää uuden tuotteen kohderyhmä. Tuotteen kohderyhmää etsittiin erilaisten elämäntyylien kautta. Elämäntyyliä puolestaan käsiteltiin Grunertin ym. (1993) kehittämän Food related lifestyle -mallin avulla. Muodostettujen elämäntyyliryhmien kautta tarkasteltiin kuluttajien käyttökokemuksia sekä ostokiinnostusta tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen. Tutkimuksen teoriaosassa käsiteltiin uuden tuotteen lanseerausta ja erityisesti pakkausta osana yrityksen lanseerauspäätöksiä. Tämän lisäksi käsiteltiin elintarvikkeiden valintaa sekä elämäntyyliin perustuvaa segmentointia. Lisäksi esiteltiin Food related lifestyle -mallin avulla tehtyjä aikaisempia tutkimuksia. Tutkimus toteutettiin kahdessa osassa. Esitutkimuksena suoritettiin fokusryhmähaastatteluja, joiden kautta tutkimuksen kohdetta pyrittiin ymmärtämään paremmin. Esitutkimuksesta saadun tiedon pohjalta muodostettiin kyselylomake ja suoritettiin kyselytutkimus kahdessa ostopaikassa pääkaupunkiseudulla. Pakkausta käsiteltiin sen eri elementtien kautta, joita ovat pakkauksen koko, muoto, siinä käytettävät väri ja kuvat, pakkauksen tarjoama tieto, käytännöllisyys sekä pakkauksen materiaali ja ympäristöystävällisyys. Tutkimuksessa selvisi, että vastaajat arvostavat pakkauksen helppoa avattavuutta, käytännöllisyyttä ja monipuolisia pakkauskokoja. Elämäntyylejä tarkasteltiin elämäntyyliulottuvuuksien kautta, joita ovat ostomotiivit, käyttötilanteet, tuotteen ominaisuudet, ostotavat sekä ruuan valmistaminen. Ryhmittelyanalyysin kautta vastaajista muodostettiin viisi elämäntyyliryhmää, joita olivat 'Konservatiiviset', 'Sitoutumattomat', 'Tunnolliset', 'Herkuttelijat' ja 'Tuoteuskolliset'. 'Konservatiiviset' arvostivat suunnitelmallisuutta ja säännöllisyyttä. 'Sitoutumattomat' eivät olleet oikeastaan kiinnostuneita elintarvikkeista lainkaan. 'Tunnolliset' puolestaan arvostivat tuotteen ravinnollista arvoa ja luonnonmukaisuutta. 'Herkuttelijat' arvostivat tuotteen helppoutta ja makua. 'Tuoteuskolliset' ostivat usein vain saman valmistajan tuotteita, mutta olivat kuitenkin myös kiinnostuneita uusista tuotteista. He olivat myös kaikista ryhmistä kiinnostuneimpia ostamaan tutkimuskohteena olevan Yoggi Squeeze -tuotteen.