Browsing by Subject "johtamiskulttuuri"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Keiho, Katja (2003)
    Tapausutkimuksen kohdeorganisaationa on Borealis Oy:n Porvoon tuotantopaikkakunnan johtajat. Taustalla on kansallisen valtionyhtiön siirtyminen kansainväliseksi yritykseksi. Tämä on ollut suuri muutos yrityksen organisaatikulttuurille. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella modernin johtajan johtamiskulttuurisia resursseja kohdeorganisaation avulla. Tutkimuksessa tarkastellaan myös organisaatioiden madaltumisen vaikutuksia johtajan työhön sekä johtajan ja alaisen suhteissa tapahtuneita muutoksia organisaatiokulttuurin ja johtamiskulttuurin muuttumisen myötä. Tutkimus on rajattu tarkastelemaan asioita keskijohdon näkökulmasta. Teoriaosuudessa yhdistetään organisaatiokulttuuri- ja johtamisnäkökulma. Sille rakentuu myös tutkimuksen viitekehys. Teoriaosuudessa tarkastellaan johtamistyön painotuksia johtamistutkimuksessa sen eri vuosikymmeninä. Johtamiskeskustelua viime aikoina hallinnut teema on ollut management- ja leadership-käsitteiden määrittely sekä käyttö (Kotter 2001). Varsin usein johtajan tehtävät jaotellaan karkeasti asioiden johtamiseen (management) ja ihmisten johtamiseen (leadership). Lisäksi teoriaosuudessa tarkastellaan johtajien ja alaisten suhteissa tapahtuneiden muutosten taustaa. Lopuksi tarkastellaan keskijohdon uutta nousua ja roolia (Fenton-O’Creevy 2000; Huy, 2001). Tutkimusstrategia on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa tutkimusaineisto on kerätty pääasiassa kahtatoista johtajan teemahaastatteluista. Aineistoa täydentää yrityksen työilmapiirikartoitus vuodelta 2001 sekä muut yritykseen liittyvät asiakirjat. Tutkimusanalyysina on käytetty laadullista analyysia. Tutkimuksen tulokset tukevat Brownin (1995) ja Scheinin (1987) näkemystä, siitä että organisaatiokulttuuria voidaan muuttaa ja että se on juuri johtajien tehtävä. Kohdeorganisaation organisaatiokulttuurin johtaminen on kuitenkin hidasta ja vaatii johtajilta rohkeutta. Analyysin perusteella voidaan todeta, että kohdeorganisaatiossa on meneillään syvällinen johtamiskulttuurin muutosprosessi, jossa modernin johtajan työ painottuu yhä enemmän ihmisten johtamiseen. Modernin johtajan kulttuuriset johtamisresurssit perustuvat molemminpuolisuuteen ja johtajan omalla esimerkillä johtamiseen. Etenkin vaikeina aikoina ja aikoina, jolloin organisaatiossa tapahtuu paljon muutoksia, korostuu johtajan työssä ihmisten johtaminen. Tämä on hiukan paradoksaalista, sillä juuri vaikeina aikoina ihmisten johtaminen on tärkeimpiä johtajan tehtäviä ja myös samalla vaikeinta johtajan näkökulmasta.
  • Vuorio, Anna (2001)
    Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella organisaation muutosprosessin toteutusta sekä muutoksen johtamisen haasteita eri organisaatiotasojen vuorovaikutuksessa. Tutkimuksen kohdeorganisaationa on Suomen Posti Oy:n Palvelukanavat-ryhmä, jonka muutosprosessin taustalla on Postin ja Leonian yhteistyön päättymisestä seurannut Postin toimipaikkaverkoston uudelleenjärjestely ja henkilöstön vähentäminen. Tutkimuksessa kuvaillaan kohdeorganisaation muutosohjelman suunnittelu- ja organisointiprosessi, henkilöstöä varten rakennetun tukiohjelman pääpiirteet sekä muutosohjelman eri toimenpiteet. Kohdeorganisaation muutosohjelmaa tarkastellaan aikaisemman tutkimuksen pohjalta rakennetun mallin viitekehyksessä. Viitekehys muodostuu organisaatioiden muutosstrategioita käsittelevästä tutkimuskirjallisuudesta, joista keskeimmät ovat Cameronin (1994) ja Appelbaumin ym. (1987) tutkimukset organisaatioiden strategioista saneerausohjelmien toteutuksessa. Muutosprosessin ohella tutkimuksessa tarkastellaan muutoksen johtamista kohdeorganisaatiossa eri organisaatiotasoilla. Muutoksen johtamisen haasteita tutkitaan kolmen toimijaryhmän -ylemmän johdon, keskijohdon ja operationaalisen johdon- näkökulmasta. Tarkastelun perustana on Kanterin ym. (1992) organisaatiotasoja noudattava luokittelu kolmeen toimijaryhmään; muutoksen strategisteihin, muutoksen toiminnallistajiin ja muutoksen kohteisiin. Muutosjohtajan roolien tarkastelu pohjautuu Mintzbergin (1973) teoriaan johtajille tyypillisistä rooleista. Muutosjohtamisen lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan organisaation johtamiskulttuurin ominaispiirteitä, visiotyön merkitystä muutostilanteessa sekä muutosprosessia johdon oppimiskokemuksena. Tutkimusstrategiana on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa tutkimusaineisto on kerätty pääasiassa havainnoinnin sekä teemahaastattelujen avulla. Aineistoa täydentää runsas kirjallinen dokumentaatio, organisaation intranetin kautta hankittu materiaali sekä kohdeorganisaation henkilöstön kokemuksia selvittäneet tutkimukset muutosprosessin aikana. Tutkimuksen tulokset tukevat olettamusta, jonka mukaan laajamittaisen muutosohjelman toteuttamisessa keskitetty suunnittelutyö sekä vastuiden delegointi asiantuntijoista koostuvalle projektiorganisaatiolle on muutoksen onnistumisen kannalta keskeinen tekijä. Asianmukaisten tukitoimenpiteiden ja valmennusten avulla varmistetaan sekä organisaatiosta lähtevien että organisaatiossa jatkavien työntekijöiden hyvinvointi muutostilanteessa. Muutoksen toteuttajien osallistaminen mukaan suunnittelutyöhön vähentää muutosvastarintaa ja edesauttaa henkilöstön sitoutumista prosessiin. Tutkimustulokset tukevat näkemystä johtajuuden sekä johdon ja henkilöstön vuorovaikutuksen merkityksestä muutostilanteessa. Muutoksen johtaminen asettaa haasteensa johdolle kaikilla organisaatiotasoilla ja erityisesti esimiesten ihmisjohtamis- ja viestintätaidot korostuvat. Tutkimuksen myötä on havaittavissa, että organisaation tavoitetilan määritteleminen ja johdon taholta tapahtuva vision viestiminen ovat muutostilanteessa tärkeitä elementtejä. Jos organisaation visiota ja tahtotilaa ei viestitä riittävän selkeästi, ei henkilöstö pysty näkemään muutoksen yli tulevaisuuteen ja työntekijöiden motivaatiotaso laskee epävarmuustilanteen seurauksena. Organisaation uudelleenrakentaminen muutoksen jälkeen vaatii panostusta henkilöstöä arvostavan ja kannustavan johtamiskulttuurin kehittämiseen, jonka kautta edistetään uusiin toimintamalleihin ja tavoitteisiin sitoutumista.
  • Sippola, Aulikki (Finnish Business & Society (FIBS), 2017)