Browsing by Subject "johtokunnat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Omaheimo, Jussi (Helsingin yliopisto, 2010)
    Verkkari 2010 (1)
  • Unknown author (Helsingin yliopisto, 2004)
    Verkkari 2004 (5)
  • Paloheimo, Eetu (2007)
    Tutkimuksessa tarkastellaan johtokunnan asemaa tulosohjauksessa. Yhteiskunnallisesti mielekkääksi tutkimuskohteeksi tulosohjauksen ja johtokunnan strategisten vaikutusmahdollisuuksien tutkiminen muodostuu ennen kaikkea siksi, että johtokunnan roolin tarkastelu tulosohjauksessa on ollut vähäistä. Tutkimuskysymykset rakentuvat tutkielmassa tulosohjauksen toteutumisesta ja johtokunnan strategisesta roolista laitoksen ohjauksessa tämän järjestelmän sisällä. Tarkat tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1) Minkälaiseksi johtokunta kokee roolinsa tulosohjausjärjestelmän puitteissa? 2) Toteutuvatko strategisen johtamisen periaatteet Kuluttajatutkimuksen johtokunnan ja kauppa- ja teollisuusministeriön välisessä yhteistyössä? 3) Onko johtokunta lisäresurssi, joka parantaa tulosohjauksen vaatimaa strategista tavoitteen asettelua ja kiinteyttää yhteistyötä ministeriötason kanssa? Tutkielma perustuu menetelmältään kvalitatiiviseen tutkimusotteeseen, tarkemmin tapaustutkimukseen Kuluttajatutkimuskeskuksesta. Pohjatyönä on tehty dokumenttianalyysi Kuluttajatutkimuskeskuksen strategia-asiakirjoista, johtokunnan pöytäkirjoista, tulosohjausneuvotteluiden pöytäkirjoista ja talous- ja toimintasuunnitelmista. Dokumenttianalyysin jälkeen tehtiin puolistrukturoitu teemahaastattelu johtokunnan jäsenille ja kauppa- ja teollisuusministeriön tulosohjaajalle. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa käytetään strategista johtamista. Tutkimuksessa esitellään erityisesti julkiselle sektorille kohdistunutta strategian tutkimusta ja pyritään näiden mallien kautta muokkaamaan määritelmää strategiselle johtamiselle, jonka avulla voidaan arvioida strategisen johtamisen periaatteiden toteutumista tulosohjauksen kehikossa. Tutkimuksessa johtokuntaa käsitellään ohjausvälineenä ja selvitetään sen strategista merkitystä keskittyen tulosohjaukseen. Johtokunta työskentelyä käsitellään erityisesti ministeriöohjauksen ja liiketaloudellisen näkökulman kautta. Myös tulosohjauksen eri piirteitä selvitetään ja avataan. Päätelmissä todetaan tämän kyseisen tapauksen suhteen, että johtokunta kokee vaikutusmahdollisuutensa tulosohjauksen kehikossa liittyvän erityisesti strategiseen johtamiseen, mutta se kokee varsinaisten vaikutuskeinojensa olevan vähäiset. Tulosohjauksen tämänhetkisissä raameissa johtokunnalla ei ole oikeastaan mahdollisuuksia tehdä muuta kuin ministeriön linjausten mukaisia päätöksiä. Aitoa ohjausvaikutusta ei synny. Päätelmien perusteella myöskään strategisen johtamisen periaatteet eivät toteudu tämänhetkisessä tilanteessa. Johtokunnan voidaan tutkimuksen perusteella katsoa olevan lisäresurssi, joka tuo tulosohjaukseen mukaan strategista näkemystä yhteiskunnan ja tieteenkentän eri osilta. Johtokunta myös kiinteyttää yhteistyötä ministeriön kanssa, koska tässä järjestelmässä säilytetään jatkuva keskusteluyhteys ministeriön edustajan kanssa. Mutta johtokuntaa ei tämän tapaustutkimuksen perusteella voida pitää missään nimessä ainutlaatuisena lisäresurssina. Lisäksi päätelmissä tuodaan esiin yhtäläisyyksiä aikaisempaan tutkimukseen, pohditaan tutkimuksen yleistettävyyttä ja esitetään jatkotutkimuksen aiheita.
  • Mäkelä, Suvi (1999)
    Tutkielman tarkoituksena on antaa kokonaiskuva valtion keskushallinnon virastojen ja laitosten sekä liikelaitosten johtokuntien ja hallitusten jäsenistöstä. Työssä tarkastellaan monijäsenisten johto-organisaatioiden kokoonpanoa jäsenten kvalifikaatioprofiilien kautta. Kvalifikaatioprofiilien käsittelyn syynä on tarve selvittää johtoelinten jäsenten taustaa ja valintaperusteita, koska johtokuntien ja hallitusten asemaan vaikuttavat suuressa määrin kokoonpanossa noudatetut valintaperusteet. Tutkielman keskeisenä tavoitteena on analysoida näiden profiilien yhteyksiä johtoelinten johtamistehtävään. Tutkielma on osa valtiovarainministeriön hallinnon kehittämisosaston ja Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin laitoksen asettamaa hanketta keskushallinnon johto-organisaatioiden toimivuuden arvioimiseksi (VM 79/18/98). Johto-organisaatioiden toimivuuteen ja asemaan liittyvät seikat ovat nousseet esille viime vuosina käydyssä hallitustyöskentelyä (corporate governance) koskevassa keskustelussa. Valtionhallinnossa keskustelu on ollut vähäisempää, ja johtamiseen liittyvät kysymykset ovatkin nousseet esille vasta manageriaalisten hallintouudistusten myötä 1990-luvun alkupuolella. Keskushallinnon johtoelimissä havaittujen epäkohtien poistamiseksi sekä hallinnon keventämiseksi ja tehostamiseksi toteutettiin 1990-luvun alussa laaja muutos keskusvirastojen johto-organisaatioiden roolissa ja rakenteessa. Ministeriöiden alaisten keskushallinnon virastojen ja laitosten johtoeliminä toimineet yksikön johtavista virkamiehistä kootut kollegiot lakkautettiin osana hallinnon ohjausjärjestelmän uudistamista. Niiden tilalle asetettiin johtokunnat, jotka koostuvat pääosin viraston ulkopuolisista jäsenistä. Uusimuotoisten liikelaitosten johto-organisaatiota kutsutaan hallitukseksi. Tutkimuksen kohteena ovat ministeriöiden alaisten keskushallinnon virastojen ja laitosten johtokunnat sekä valtion liikelaitosten hallitukset. Tarkastelun kohteena ovat johtoelinten puheenjohtajien ja jäsenten profiilit, joita käsitellään johto-organisaatioiden arviointihankkeen yhteydessä survey-menetelmällä kerätyn aineiston pohjalta. Muu aineisto koostuu kotimaisesta ja kansainvälisestä liikkeenjohdon teoriaa ja käytäntöä käsittelevästä kirjallisuudesta. Empiirinen aineisto on kerätty asiantuntijahaastatteluiden, johtoelinten sihteereille ja jäsenille osoitetun kyselyn sekä ministeriöohjauksesta vastaaville virkamiehille suunnatun kyselyn avulla. Analysoitaessa aineistoa apuna käytettiin tilastollista ohjelmaa (SPSS). Kvalifikaatioprofiileja kartoitetaan puheenjohtajien ja jäsenten sukupuolen, koulutustaustan, aseman, taustaorganisaation sekä johto-organisaatiokokemuksen kautta. Muita käsiteltäviä aiheita ovat johtoelinten asettaminen, jäsenten valintaan vaikuttavat lakisääteiset rajoitukset, ulkopuolisten sopivuus johtokuntiin ja hallituksiin sekä puheenjohtajien ja jäsenten ominaisuudet. Vertailuja voidaan suorittaa sekä puheenjohtajien ja jäsenten että ministeriöohjaajien näkemysten välillä. Toisaalta vertailuja tehdään liikelaitosten ja virastojen ja laitosten välillä.